Tieteellinen tieto ja politiikkaverkostot ilmastopoliittisessa päätöksenteossa

Hanke tutkii Suomen ilmastopolitiikkaa uudesta näkökulmasta keskittyen tieteellisten toimijoiden asemaan Suomen ilmastopolitiikan verkostoissa ja tieteellisen tiedon käytön muutoksiin 1990-luvulta tähän päivään. Esitämme, että tieteellisen tiedon lisääminen ei yksin riitä aikaansaamaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, koska poliittiset toimijat tulkitsevat tieteellistä tietoa poliittisesti tarkoitushakuisesti. Hanke pyrkii selvittämään, miksi ja millaisten prosessien kautta tieteellinen tieto politisoituu. Aineisto koostuu avaintoimijoiden haastatteluista, 20 vuotta kattavasta dokumenttiaineistosta sekä kahdeksassa maassa kerätyistä politiikkaverkostokyselyistä. Aineistoa tulkitaan monitieteisesti ja -metodisesti, yhdistämällä kvantitatiivisen verkostoanalyysin uusimpia menetelmiä (ERGM- ja NAM-mallit sekä diskurssiverkostoanalyysi) kvalitatiiviseen poliittisten prosessien tutkimukseen. Tieteellisten toimijoiden vaikutusvaltaa, tieteellisen tiedon kulkua politiikkaverkostoissa ja näitä selittäviä tekijöitä tutkimme verkostoanalyysilla, jossa vertaamme Suomea ilmastopolitiikaltaan erilaisiin maihin. Tieteellisen tiedon käytön ajallista muutosta tarkastelemme dokumenttiaineiston, sen pohjalta tuotettavan diskurssiverkostoanalyysin ja kvalitatiivisen haastatteluaineiston avulla. Hanke pyrkii parantamaan tieteellisten toimijoiden roolia ja tieteellisen tiedon käyttöä Suomen ilmastopolitiikassa, joka ei vielä ole tarpeeksi rohkeaa.