Rakenteelliset ympäristöhaitat ja kestävän kehityksen tavoitteet: Haaste vihreälle kasvulle

Maailmanlaajuisten ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatii nyt holistisesti kriittisen näkökulman omaksumista, joka on valmis kyseenalaistamaan nykyisen yhteiskunnallistaloudellisen paradigman perusrakenteet. Väitöskirjatyössäni aion tutkia, kuinka yhteiskunnallistaloudellinen järjestelmämme on rakenteellisesti kudoksissa maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin ja kuinka hyvin yleisimmät ratkaisuehdotukset ottavat tämän huomioon. Pääosin teoreettisessa työssäni aion määritellä uuden tieteellisen käsitteen ”rakenteelliset ympäristöhaitat”, jonka auttaa ymmärtämään näitä monimutkaisia ihmiskuntaa koettelevia ongelmia järjestelmäajattelua hyödyntäen. Hyödynnän myös tätä uutta näkökulmaa tutkiakseni sekä yhteiskuntien olemassa olevia suunnitelmia ympäristöongelmien ratkaisemiseksi että ”vihreän kasvun” kykyä vastata kestävän kehityksen haasteisiin. Väitöskirjatyöni pyrkii kehittämään uuden rakenteellista ajattelua hyödyntävän paradigman akateemiseen ja yhteiskunnalliseen diskurssiin ja auttamaan täten ihmiskuntaa saavuttamaan ilmasto-, biodiversiteetti- ja kestävän kehityksen tavoitteet.

Aloitin väitöskirjatyöni heinäkuussa 2019 Australian kansallisessa yliopistossa perehtymällä syvällisesti tutkimusaiheeseeni liittyvään kirjallisuuteen. Tämä auttoi hiomaan ja kohdistamaan tutkimuskysymyksiäni sekä menetelmiäni. Työtäni vaikeutti syksyllä alkaneet ’black summer’ maastopalot, jotka pakottivat minut etätöihin. Etätöistä muodostui pysyvä järjestely globaalin Covid-19 pandemian alkaessa keväällä 2020. Tästä huolimatta, onnistuin keräämään kattavat aineistot väitöskirjaani varten toteuttamalla maailmanlaajuisen kyselytutkimuksen sekä Suomeen keskittyneen Delphi-asiantuntijatyöpajan. Tulosteni osoittivat, että kestävän kehityksen asiantuntijoiden mukaan globaali kestävyys vaatii nyt kohdennettua transformatiivista muutosta. Vihreä kasvu tulisi kohdentaa alemman tulotason maihin, varakkaiden maiden keskittyessä saavuttamaan kasvun jälkeisiä polkuja, joissa ihmisten ja luonnon hyvinvointi turvataan talouskasvusta riippumatta. Tämä kasvuriippuvuudesta irtautuminen puolestaan vaatisi sekä rakenteellisia että kulttuurillisia muutoksia yhteiskunnallistaloudelliseen järjestelmään. Tätä paradigmamuutosta jouduttaakseni määrittelin työssäni järjestelmämuutokselle tärkeitä käsitteitä ja kehitin uuden kaavion transformatiiviselle sosioekologiselle muutokselle, sekä autoin työpajan avulla visioimaan, miltä Suomi kasvuriippuvuuden jälkeen voisi näyttää. Väitöskirjani julkaistiin marraskuussa 2022 otsikolla ”Expert perspectives on achieving global sustainability with targeted transformational change”.