Lumikki sai kesäkarvansa

Lumikki-paperiveistos viimeisteltiin Mynämäen kesänuokkarin yhteisötaiteen työpajassa.

Vuonna 2019 valmistimme yhdessä Mietoisten maataloustuottajien kanssa Wir-Moo-nimisen – ison, vihreän lehmän. Nykyään se seuraa ohikulkijoiden menoa Saaren kartanon yhteisöllisen tilan Saarekkeen ikkunasta Mynämäen keskustassa. Nyt Wir-Moo sai kaverikseen pienen Lumikin. Vaikka Lumikki ja Wir-Moo ovat aika erilaisia lehmiä, ovat ne sielunsukulaisia.

Lumikki syntyi kahdessa yhteisötaidepajassa. Lumikki sai alkunsa Okra Maatalousnäyttelyn historian ensimmäisessä yhteisötaidepajassa kesällä 2019. Olimme mukana Okrassa Jos lehmät puhuisivat -näyttelyn kanssa, ja ihmiset seurasivat, miten kanaverkosta ja sanomalehtipaperista syntyi vähitellen teos osastollamme sekä osallistuivat lehmän kehon muotoilemiseen pop-up-työpajassa. Me ohjaajat taas kävimme välillä katsomassa alueella olevia aitoja lehmiä tarkistaaksemme, miltä ne oikeasti näyttävät.

Okrassa tehty lehmä oli ulkonäöltään vielä melkoinen vasikka, joten ”kasvatimme” siitä kesäkuussa 2020 kesänuokkarin työpajassa Lumikki–lapinlehmän.

Lehmät rakastavat rauhaa ja rakkautta (laumassa) sekä säännöllistä elämää ilman stressiä. Ne ovat ”chillejä” hetkessä ja katsovat lempeästi ympärillensä. Toisinaan hyväuskoiset pitävät niiden katsetta tyhjänä = tyhmänä. Karjankasvattajat ovat päinvastoin sitä mieltä, että lapinlehmät ovat varsin uteliaita ja avoimia – älykkäitä siis. Siksi ne ovat usein lauman johtajia, vaikka laumaan kuuluisi isompiakin muunrotuisia lehmiä. Herkkätuntoisina ja oman arvonsa tuntevana olentona lapinlehmä ei siedä huonoa kohtelua.

Lapinlehmä on kevyt, useimmiten pieni ja se liikkuu vikkelästi, jonka vuoksi se on arvokkaiden, monipuolisten laitumien ihanteellinen maisemahoitaja. Vähällä ruualla lapinlehmä tuottaa laadukasta maitoa, jonka omega-3-rasvahappojen ja muiden tyydyttymättömien rasvahappojen pitoisuus on valtarotujen maitoon verrattuna korkeampi.

Lapinlehmillä on kokemuksia jaetuista huolista

Pidimme Lumikki-lapinlehmää sopivana työparina nuorille suunnatussa kesätyöpajassa koronakoettelemusten keskellä. Pienen koon ja vaatimattoman ruokalistan takia lapinlehmät ovat eläneet kautta historia hyvin lähellä ihmisiä, joskus samoissa taloissakin. Ne ovat kuunnelleet ihmisten kärsimyksistä ja hädästä niin sodan kuin rauhan aikana.

Tärkein syy, miksi koemme lehmät niin rauhallisina, liittyy niiden märehtimiseen. Lehmä oppii märehtimisen vasikkana muilta laumanjäseniltä noin neljässä viikossa. Märehtimiseen tarvitaan aikaa, ja mitä pidempiään lehmä märehtii, sitä terveempi se on. Lehmä käyttää noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa märehtimiseen, mutta jos ne stressaavat ja märehtivät liian lyhyen aikaa, koko niiden elimistö menee sekaisin. Lehmistä tulee huonovointisia ja pahimmassa tapauksessa ne saavat mahahaavan. Kuulostaako tutulta?

Meidän työpajassamme Lumikki sai toimia lasten huolien syöjänä. Lapset kirjoittivat surujaan ja murheitaan vihreälle paperille, minkä silppusimme ja annoimme Lumikille syötäväksi. Lasten toiveista ja ilonaiheista taas syntyi, valkoiselle paperille kirjoitettuna, Lumikin pienet, joillekin lapinlehmille tyypilliset, mustat täplät.

Lapset oivalsivat, että huonot tuntemukset ja murheet voidaan työstää ja kun sen aika tulee, voi keskittyä taas elämän hyviin puoliin. Toivomme, että Lumikki märehtii – hyvin rauhallisesti – lasten ahdistukset ja pelot pois ja lasten kesästä tulee iloinen.

Pia Bartsch ja Katja Mahal

Lähteet:

https://www.arcticcentre.org/FI/Lappari/Lapinlehma

https://www.valio.fi/yritys/artikkelit/lehman-hyvinvointi-on-monien-asioiden-summa/

https://www.lantmannenfeed.fi/ajankohtaista/marehtiminen/