I must be free – yksin kävelevät naiset ovat vapaita – taiteellinen työskentely monialaisen kävely- ja taideprojektin parissa

Hakemuksen tiivistelmä

"I must be free", kirjoitti säveltäjä Ethel Smyth vastattuaan kieltävästi rakastamansa miehen kosintaan. Hän pelkäsi avioliiton vievän hänen vapautensa paitsi säveltää, myös kulkea yksin Surreyn metsissä. Pelko ei ollut turha, sillä sekä naisten taiteentekemistä, että yksin kävelemistä on historiassa yritetty monin tavoin rajoittaa. Ja silti yksin käveleminen on ollut useiden eri aikakausien taiteilijanaisille suuri inspiraatio, levähdyspaikka kotiarjen keskellä ja itsenäisyyden symboli. Millaista taidetta syntyy, kun muusikko ja kirjoittaja lähtee nykyaikana yksin kävelemään Brittein saarten South West Coast Pathin päästä päähän? Kirjoittaminen, valokuvaaminen ja improvisaatio kulkevat mukana päivästä toiseen. Kävelystä ja brittiläisten taiteilijanaisten tutkimuksesta syntyy taidekokonaisuus, laajennettu konsertti, jossa yhdistyy kävelyllä kuvattu valokuva- ja videomateriaali, englantilaisten naisten säveltämä alttoviulumusiikki (Imogen Holst, Elisabeth Lutyens, Priaulx Rainier ym.), omat sovitukseni Ethel Smythin ja Mary Deringin musiikista ja kävelyllä taltioimani improvisaatiot, kävelemistä ja taiteen tekemistä käsittelevät tekstit säveltäjä- ja kirjailijanaisilta (Jane Austen, Virginia Woolf, Smyth, Lutyens, Holst), sekä omat tekstini kävelyn ajalta. Kävely kestää noin 50-60 päivää ja matka on tuhat kilometriä. Kävelyllä haluan eksperimentoida liikkeen, hitaan liikkumisen ja taiteellisen ajattelun yhteyttä, ja tutkia kävelemisen aiheuttamia vapauden ilmentymiä taiteellisessa työskentelyssäni.