Hiljaisuuden sisällä: identiteettien tunnistaminen rivien välistä

Millaista on rakentaa omaa identiteettiä, kun liikkeet, sanat ja valinnat tuntuvat asettuvan useamman erilaisen normiston väliin?

Aiemmasta kotimaasta poistuminen ei jätä taakseen vain jotain tuttua, vaan myös osan yksilön omaa identiteettiä. Toisaalta, omassa kehossaan yksilö kantaa mukanaan tapaansa olla aiemmassa kotimaassaan ja kaikkea sitä, mitä hän on ajan saatossa omaksunut ja identiteettiinsä liittänyt. Identiteetit ovat henkilökohtaisia, mutta myös osittain jaettuja, kuten kulttuurinen tai uskonnollinen identiteetti.

Identiteetit ovat alati syntyviä, muuttuvia ja katoavia ihmisen elämän varrella. Ne ovat jatkuvia neuvotteluprosesseja, joissa valintoja tehdään tilanteen ja ympäristön mukaan. Oma oleminen ja valintojen tekeminen muotoutuvat hetkessä, jossa aikaisemmin koetun perusteella arvioidaan, mikä juuri minulle on mahdollista, mikä juuri minulle on oikein tässä hetkessä.  Esimerkiksi erilaiset tilat – kuten kodit ja internet – ja normatiiviset järjestelmät – kuten perustuslait ja perhesäännöt – vaikuttavat irakilaisten naisten elämään, oman identiteetin muodostumiseen sekä näkymisen mahdollisuuksiin Suomessa. 

Naisen rooli

Sekulaarisessa yhteiskunnassa usein nähdään, että sosiaalisesti naisella voi olla enemmän vapauksia yhteisön sukupuolinormeista ja oikeuksia toteuttaa itseään itse valitsemallaan tavalla.  Samanaikaisesti tässä tilassa oma yhteisö voi edelleen pitää kiinni sille perinteikkäistä arvoista ja tavoista toimia.

Diasporassa elävien naisten identiteetit ovat useiden rinnakkaisten ja joskus ristiriitaisten odotusten sekä arvojen keskellä. ”Tiedän, että minulla on tähän oikeus, ajattelen, että tämä on oikein, mutta tämä ei tunnu oikealta”, kuten eräs kuvasi sisäistä ristiriitaansa. Omaa identiteettiä siis sovitetaan ja neuvotellaan ympäröiviin tiloihin arkipäiväisissä konteksteissa. Tämä neuvottelu voi liittyä esimerkiksi pukeutumiseen, sopivaan käyttäytymiseen tai julkisten tilojen käyttöön. Kotiympäristössä tai muussa yksityisessä tilassa identiteetti voikin olla täysin erilainen, ja erilaisilla normeilla ja säännöillä valjastettu kuin julkisessa tilassa.

Arjessa tapahtuva jatkuva tasapainottelu normistojen välissä voi vaikuttaa naisten hyvinvointiin, minkä takia tätä neuvotteluväliä sekä sen luonnetta on tärkeää ymmärtää syvemmin.

Ympäröivien identiteettien vaatimukset

Suomalaisessa mediassa on ollut jo tovin poukkoilevaa keskustelua maahanmuuttajataustaisten naisten pukeutumisesta, liikkumisesta ja osallistumisesta esimerkiksi työelämään perheen ulkopuolella, mutta ei niinkään niistä henkilökohtaisista mahdollisuuksista, valinnoista ja merkityksistä, joita ne tuottavat Suomessa asuville ulkomaalaistaustaisille naisille. Mielenkiinto on kuitenkin siirtymässä jälkimmäiseen. Esimerkiksi helsinkiläinen Lubna Omar kertoi omasta valinnastaan käyttää kasvot peittävää huivia, niqabia (HS, 30.06.2025).

Ketkä määrittelevät, kuka saa identiteettinsä esiin omassa yhteisössä ja sen ulkopuolella?

Ilman jaettua identiteettiä toisen valinnat ja valitsematta jätetyt voivat tuntua vieraalta ja vaikealta ymmärtää. Ymmärrämme parhaiten tapoja, jotka ovat meille merkityksellisiä, opittuja ja tutuissa rakenteissa syntyneitä. Erityisesti julkisessa tilassa identiteetin koettu sopimattomuus voi johtaa toisen tarpeeseen sovittaa tai pakottaa itsensä ympäröivän kulttuuriin. Tämä toiminta voi olla yksilön hyvinvointia heikentävää.

Diasporaisissa yhteisöissä, kuten usein myös kotimaissa, yksilön käytös nähdään paitsi henkilökohtaisena, myös koko perheen ja suvun maineeseen liittyvänä. Mainetta voi olla tärkeää ylläpitää yhteisön tai ympäröivän yhteiskunnan hyväksynnän vuoksi.

Suomalaisessa, sekulaarisessa yhteiskunnassa taasen korostamme hyvin pitkälti yksilöllisyyttä ja yksilön vapautta. Odotamme, että jokainen pystyy määrittelemään itse oman elämänsä suunnan.

Kysymys identiteetistä ja sen sovittamisesta elinympäristöön ei ole kuitenkaan joko-tai-muotoinen. Tutkimushankkeemme haluaa ymmärtää tätä kahden kulttuurin välistä neuvottelua, joka on osalle myös taistelua omista oikeuksista ja omasta tilasta.

Arkipäiväinen toimijuus

Yksilölle erilaisten kulttuuristen odotusten yhteentörmäys on hyvin konkreettinen. Arjessa se voi vaikuttaa siihen, kenelle hän kertoo ihmissuhteistaan tai millaisia unelmia uskaltaa sanoa ääneen. Yhteentörmäys voi vaikuttaa myös eri tavoin eri arjen tiloissa kuten kotona, opiskelu- tai työpaikassa. Se voi vaikuttaa myös eri tavoin eri asioita tehdessä, kuten ruokakaupassa asioidessa tai vaikkapa julkisessa tilassa ”hengaillessa”. Yhteentörmäys voi vaikuttaa eri tavoin myös riippuen siitä, mitä yksilön ympärillä tapahtuu tai keitä muita siinä on.

Korostamme usein vapautta ja toimimisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa, mutta harvemmin pohdimme, miten ja millä tavoin tämä vapaus on mahdollista eri lähtökohdista tuleville ja mitä tuo vapaus edes tarkoittaa.  

Irakilaisnaisten tarinat heijastavat mielestämme laajempaa kysymystä ympäristöstä, jossa elämme. Haluamme kuulla henkilökohtaisia kokemuksia risteävien identiteettien asettamista vaikutuksista maahanmuuttajataustaiselle naiselle.

Missä on tila yksilön omasta vapauden tulkinnasta, kaipuusta sekä toteutumisesta?

On tärkeää antaa tilaa irakilaisten naisten omalle tulkinnalle vapaudesta, identiteetistä ja oikeuksista. Uuden elinympäristön näennäinen moninaisuus voi sulkea ihmisryhmiä ulos tai olla osalle tavoittamaton.  Erilaisten sosiaalisten, kulttuuristen ja uskonnollisten normien tulkinta valtakulttuurin näkökulmasta on identiteettejä pienentävää.

Rivien poukkoilevat välit

Kadotetut tai suljetut identiteetit voivat puhjeta kukkaan tilassa, joka vastaa kaipuuseen ja tarpeeseen näkyä tai olla näkymättä. Kysymmekin, ovatko identiteetit todella ”rivien välissä”?

Lähes viikoittain kuulemme henkilökohtaisista ja yhteisöllistä kokemuksista oman identiteetin sovittamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa; toreilla kuuluvissa mielenilmauksissa identiteetit sekoittuvat raikuvin huudoin yhteisen asian puolesta.

Kahden identiteetin neuvottelu voi olla vaikeaa, mutta se voi synnyttää uuden tavan toimijuuteen. Kun yksilö on oppinut neuvottelemaan identiteetistään eri konteksteissa, hän voi löytää minäkuvan, joka ei kuulu kokonaan kummallekaan maailmalle, mutta tuntuu omalle.

Siten kahden ”rivin” välinen arki ei ole lainkaan pysyvä tila, vaan uudenlaisen identiteetin kohtaamispaikka.

Meidän hankkeemme

HuRiIA (الحرية ”huriia”, arabiankielinen sana, joka tarkoittaa ”vapautta”) on kanssatutkimushanke, jonka tärkeitä tutkittavia teemoja ovat yleisen vapauden toteutuminen ja erilaisten normien vaikutus oikeuksien toteutumiseen. Tutkimusta tehdään yhdessä Suomeen muuttaneiden ensimmäisen ja toisen polven irakilaisten naisten kanssa.
Tutkimuksen kautta voimme kannustaa naisia tunnistamaan ja vahvistamaan omaa identiteettiä, oikeuksia ja toimijuutta.

Lue lisää hankkeesta ja osallistumisesta nettisivuillamme: https://huriia.fi/