Miten säätiön apurahansaajilla menee?

Keräsimme loppukeväällä palautetta ja kokemuksia apurahansaajilta, koska haluamme parantaa säätiön toimintaa. Saimme lähes 180 vastausta, joista joka viides tuli taiteilijoilta, ja loput tutkijoilta tai tieteen yleistajuistajilta.
In order to develop our grantees’ networking, there should be more events, even outside of Helsinki – or funding for people to travel to the events in Helsinki. Photo: Neea Eloranta.

Mukana oli paljon hyviä ideoita: melkein kaikkea toivotaan lisää. Esimerkiksi apurahansaajien verkostoitumisen kehittämiseksi toivottiin lisää tilaisuuksia, myös muualle kuin Helsinkiin – tai rahoitusta siihen, että päästäisiin liikkumaan Helsingin tapahtumiin. Moni toivoi, että jos säätiö huomaa projekteilla samanlaisia tavoitteita, tekijöitä voisi yrittää saada yhteen. Digitaalista verkostoitumista pidettiin myös tärkeänä. Samoin vertaistukea, mentorointia ja yhteisyyttä toivotaan.

”Kenties jokin vuosittainen suurempi / pidempi tilaisuus (esim. koko päivä), jolloin maakunnasta tulisi lähdettyä helpommin kuin esimerkiksi aamukahvihetkiin ja yksittäisiin keskusteluihin.”

Säätiö on lisännyt viestintäänsä ja myös tarjonnut apurahansaajille viestintäkoulutusta. Viestinnästä saimme erittäin hyvää palautetta, sitä kehuttiin mm. ytimekkääksi ja raikkaaksi; kuitenkin tiedon löytymistä verkkosivuilta voisi vielä parantaa. Apurahansaajat toivovat parempia kytköksiä muuhun yhteiskuntaan vaikka siten, että säätiö tarjoaisi yhteyksiä tiedotusvälineisiin. Voisimme vaikka järjestää taiteen Slush-tapahtuman, tosin ehkä vähemmällä hypetyksellä.

”Projektin lopputulosten julkistamiseen tarvittaisiin myös tukea, etteivät ne jäisi pöytälaatikkoon, kun työ on valmis (esim. painatuskuluihin, luomalla portaaleja sähköistä julkistamista varten)”

”Looking for different ways to connect the supported projects with the media. There is a lot of interesting things going on but a lack of visibility in the press, specially when it comes to projects developed by international groups.”

”Yhteydenpito apurahansaajien suuntaan on hyvää. Koneen Säätiöllä on myös ollut muutamia mediakoulutuksia. Näitä voisi olla enemmänkin. Ylipäätään ohjeita siitä, miten kansantajuistaa omaa tutkimustaan ja tuoda samalla esille Koneen Säätiötä, voisi lisätä.”

Käsitys Koneen Säätiön omasta toiminnasta apurahansaajia kohtaan ja ulospäin oli erittäin positiivinen. Henkilökunnan tarjoamaa palvelua pidetään hyvänä. Jotkut kokevat, ehkä enemmän kuin me itse, että olemme yhteiskunnallisesti aktiivisia.

Olen seurannut mielenkiinnolla Koneen Säätiön ulostuloja ja aktiivista yhteiskunnallistakin kannanottoa julkisesti. Linja näyttää hyvältä, ja on todella vaikuttavaa, että Koneen Säätiön kaltainen instanssi on niinkin vahvasti esillä, myös tiukoilla arvovalinnoilla jotka ovat mm. vastoin tämänhetkistä yleistä (poliittista) ilmapiiriä.”

”All the questions I had were always answered on time. Communication is excellent.”

”Olen ollut aivan häkeltynyt henkilökohtaisen palvelun laadusta, ystävällisyydestä ja asiantuntevuudesta. Myös erilaisten tapahtumien määrä on yllättänyt.”

”Mua on kyllä ”palveltu” paremmin kuin koskaan. On ollut tärkeää myös huomata, kuinka suuri arvo sillä on, että asiamiehet ovat helposti lähestyttäviä, eivätkä kasvottomia virkailijoita. Inhimillinen, lähestyttävä kontakti vallan pönkittämisen sijaan.”

Sen sijaan apurahatutkijoiden asema koetaan huolimatta vuosikymmenen alkupuolen keskusteluista yliopistojen kanssa edelleen heikoksi, jopa heikommaksi kuin vuosina 2012 ja 2014 tehtyjen kyselyjen vastauksissa. Käytännön puutteiden lisäksi yhteisön ulkopuolelle sulkemista näyttää tapahtuvan. Emme osaa sanoa, miten yliopistojen kurjistuminen julkisen rahoituksen vähentyessä on vaikuttanut asiaan. Lisäksi harva apurahansaaja on tyytyväinen verottajan tai MELAn palveluun; ainakin verottaja näyttää tuntevan huonosti apurahoja, mikä johtaa ristiriitaisiin käytäntöihin ja neuvoihin. Myös meidän säätiössä täytyy lisätä henkistä tukeamme niille, jotka eivät ole käyneet läpi suomalaisen hallinnon rakenteita, ehkä muillekin.

”(Melan) päätöstä piti odottaa yli kolme kuukautta. Maksuerät ovat korkeita, minkä vuoksi oma taloudenpito vaatii tarkempaa ennakkosuunnittelua kuin suoraan palkasta perittävien työeläkemaksujen kanssa.”

” Ehkä kysymys apurahan verotuksesta on sellainen, jossa säätiö voisi edesauttaa antamalla verottajalle myös signaalia, että asiaan tarvitaan verohallinnosta nimettyjä ihmisiä. Nyt kolmen tutkijatohtorin (samanlaisella Koneen apurahalla, samalla ajalla) selvitystyö valtakunnallisista palvelunumeroista tuotti keskiarvona hyvin eriäviä tietoja apurahan verotuksesta (arvioiden erot noin 1400 euroa).”

”Oh my gosh, every year is the same, I have to submit corrected vero forms and close to end of calendar year the phone stars to ring and vero staff is bombing me with questions where i put the ”other costs” and of course they want to tax me for it, usually I am very desperate and angry.”

Kun katsotaan lähitulevaisuuteen, Lauttasaaren kartanolta odotetaan paljon säätiön toimipaikkana. Sen ajatellaan lisäävän sekä mahdollisuuksia verkostoitumiseen että tuovan lisää työtiloja apurahansaajille. Tilat ovat rajalliset, mutta ainakin monimuotoisempien tilaisuuksien järjestämiseen kartano tuo lisää mahdollisuuksia.

”Eritoten Lauttasaaren kartanon myötä verkostoitumisen puitteet entisestään paranevat.”

Teksti: Kalle Korhonen