Koneen Säätiö myönsi yli 30 miljoonaa taiteen ja tieteen tekemiseen

Koneen Säätiö on myöntänyt syksyn 2019 apurahahaussa 30,6 miljoonaa euroa tieteen ja taiteen rohkeisiin avauksiin. Apurahan saa yhteensä 325 henkilöä, organisaatiota tai työryhmää. Suurimmat noin puolen miljoonan euron rahoitukset antavat tekijöilleen mahdollisuuden tutkia muun muassa synnytyskokemuksia, musiikkikulttuurin oikeudenmukaisuutta, vammaisaktivismin historiaa ja ihmisen luontosuhdetta.

“2010-luvun aikana säätiö on alkanut tukea kiinnostavia monivuotisia projekteja: monissa niistä tehdään perustutkimusta, toisissa taas on vahva yhteiskunnallinen kytkös. Valintakriteerinä ovat korkea tieteellinen laatu ja hankkeen rohkeus. Nämä erittäin tavoitellut hankkeet, joita on vaikeampi saada kuin Suomen Akatemian projekteja, ovat merkittäviä meriittejä hankkeissa toimivien tutkijoiden uralla. Säätiö myöntää myös paljon apurahoja yksittäisille tutkijoille”, toteaa Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen.

”Koneen Säätiö on tehnyt useampia vuosia töitä saattaakseen yhteen akateemista tutkimusta ja taidetta rahoittamalla tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteishankkeita. On ilahduttavaa, että etenkin yhä useammassa tutkimushankkeessa tutkijat ja taiteilijat työskentelevät yhdessä. Myös hankkeiden kirjo ilahduttaa: eri kanteilta maailmaa lähestyvän ajattelun tukeminen on välttämätöntä, jotta voimme ymmärtää nykymaailman monimutkaisuutta”, sanoo Koneen Säätiön johtaja Anna Talasniemi.

Syyskuussa järjestettyyn hakuun lähetettiin yhteensä 5 559 hakemusta. Apurahan sai 5,8 prosenttia hakijoista. Koneen Säätiö tukee humanistista, yhteiskuntatieteellistä ja ympäristötieteellistä tutkimusta sekä taiteellista työskentelyä kaikilla taiteen aloilla. Säätiö ylläpitää Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssiä Mietoisissa Varsinais-Suomessa. Yhteensä Koneen Säätiö on rahoittanut tiedettä, taidetta ja kulttuuri noin 31,7 miljoonalla eurolla vuonna 2019. Koneen Säätiön vuoden 2020 apurahahaku järjestetään 1.–15.9.2020.

 

Tutkimuksesta syntyy aktivismia ja aktivismista tutkimusta

Tämän vuoden suurin yksittäinen apuraha myönnettiin musiikintutkijoiden Tutkimusyhdistys Suoni ry:lle. Yhdistys sai 563 000 euron rahoituksen hankkeeseensa, jossa kehitetään aktivistisen musiikintutkimuksen muotoja ja menetelmiä sekä pyritään korjaamaan sukupuoleen, rodullistamiseen, kansalaisuuteen ja ympäristöongelmiin liittyviä eriarvoistavia käytäntöjä suomalaisessa musiikkikulttuurissa.

Tutkimus yhdistyy aktivismiin muissakin hankkeissa. Dosentti, kasvatustieteilijä Reetta Mietolan johtamassa hankkeessa (454 700 €) tutkitaan vammaisaktivismin ja vammaisliikkeen nykyisyyttä ja historiaa. Hankkeen tavoitteena on uudelleen hahmottaa ja kuvata suomalaista vammaisliikettä.

Sosiologian dosentti Kaisa Kuurneen tutkimusryhmän hanke (491 800 €) on ensimmäinen laaja yhteiskuntatieteellinen tutkimus synnytyksestä, sen hoidosta ja kulttuurista Suomessa, jonka taustalla on väkivallan kokemuksia synnytyksessä koonnut Minä myös synnyttäjänä -kampanja. Nelivuotisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisen synnytyskulttuurin murrosta, erilaisia synnytyskokemuksia, kätilöiden ja muiden ammattilaisten roolia sekä hoidon taustalla vaikuttavia institutionaalisia rakenteita. Taustalla on synnyttäjien aktivismi. Myös teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Karoliina Kuvaja tarttuu aiheeseen synnytyskokemuksia käsittelevässä podcast-sarjassaan (10 800 €).

Ahdistus ympäristökriisistä ja maailmantilasta on alkanut määrittää yhä useamman elämää etenkin Pohjoismaissa, mutta miten ahdistuksen kanssa voi pärjätä? Voiko ihminen rakentaa luontosuhteensa uudelleen nykyistä kestävämmällä tavalla? Filosofian tohtori Kaisa Hiltusen johtamassa tutkimushankkeessa (489 600 €) valjastetaan ekologien, taiteen- ja kulttuurintutkijoiden sekä taiteilijoiden yhteinen osaaminen havahduttamaan ihmiset luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ennen kuin se on myöhäistä.

Professori Päivi Honkatukian johtama hankkeen (400 000 €) tavoitteena on kääntää nuorten ympäristöahdistus hyvinvoinniksi ympäristöpoliittisen toimijuuden avulla. Tieteellisten julkaisujen lisäksi tutkijakollektiivi kehittää yhteistyössä nuorten, tutkijoiden ja nuorisoalan ammattilaisten kanssa käytännöllisiä ympäristöpoliittisen toimijuuden välineitä ja keinoja 12–16-vuotiaille.

Dosentti, KT Antti Saari työryhmineen (239 000€) lähestyy ilmaston lämpenemistä itsekasvatuksellisena haasteena, joka ilmenee erityisesti ilmastoaktivismissa, jossa pyritään vaikuttamaan ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviin rakenteisiin. Hankkeessa nähdään, että ihmisten toimintakyvyn säilymisen haaste liittyy erityisesti toivoon ja toivottomuuteen. Pelkästään toivoon nojaaminen ei riitä, mutta tilanteen monimutkaisuus saattaa taas johtaa toivottomuuteen. Itsekasvatuksen tulisi siksi pyrkiä niiden tuolle puolen.

Taiteen puolella koreografi Mikko Niemistö työryhmineen (112 500 €) yhdistää poliittisen aktiivisuuden ja unen – tai digitaalisen maailman jatkuvan valveillaolon. Niemistön huomion mukaan ikuiseen valvetilaan perustuva ajaton aika tuntuu murtavan unen ja poliittisen toiminnan totuttuja olosuhteita. Taiteilija Antye Greie-Ripatti työstää ääniteoksen (19 400 €), joka luo äänimaailman systeemiselle sorrolle, kuten militarisaatiolle, asekaupalle ja naisten ja journalistien murhille, mutta myös esittää visioita sen voitta

miseen nostamalla valokeilaan muutoksen tekijät, usein huomaamatta jäävät rauhanaktivistit.

Teatterin tutkija FT Teemu Paavolainen (130 500 €) hyödyntää aktivismin teoriaa kehittäessään uutta ihmistoiminnan teoriaa suhteessa globaalin kapitalismin ja kiihtyvän ympäristötuhon kaksoiskriisiin. Hän tarkastelee perinteisen teatterin ja esitystutkimuksen sekä humanistisia että posthumanistisia juonteita, joissa vaarana on yhtäältä luonnon pelkistäminen lavasteiksi, toisaalta ihmisen vapauttaminen vastuusta.

Millaista historiaa kirjoitamme?

Moni hanke pyrkii vastaamaan keskeisiin kysymyksiin siitä, keiden tarinoita ja kenen historiaa yhteiskunnassa on kerrottu ja kerrotaan ja miksi.

Dosentti PhD Miika Tervonen purkaa julkaisuhankkeessaan (70 000 €) kansallisia myyttejä, joihin nykypäivän nationalistiset liikkeet nojaavat ja joiden rakentumisessa 1800- ja 1900-luvun historioitsijoilla on ollut keskeinen rooli. Tervonen käsittelee 1800-luvulta alkaen rakentunutta ”valkopestyä” suomalaista historiankäsitystä ja analysoi, missä määrin historiankirjoitus on unohtanut tutkimuksistaan vähemmistöt ja erilaiset etniset ryhmät.

Suomen erilaisten vähemmistöjen ja etnisten ryhmien historiaa ja perinnettä tallennetaan ja ylläpidetään muun muassa kahdessa museohankkeessa. Romanikulttuurin museo on vuonna 2018 perustettu erikoismuseo, joka tallentaa sekä aineellista että aineetonta romaniperinnettä kokoelmiinsa ja tekee Suomen romanikulttuuria näkyväksi tapahtumissaan ja julkaisusarjassaan. Myönnetyllä rahoituksella (150 000 €) tallennetaan muun muassa romanilauluja.

Saamelaismuseo Siidan ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteinen MUITÁT-hanke (300 000 €) tutkii ja tulkitsee saamelaista kulttuuriperintöä herättelemällä yhteistä muistia. Saamelaisalueen ulkopuolelta palautetut, osin jo unohtuneet aineistot otetaan jälleen saamelaisten yhteiseen käyttöön tallentamalla esineistön saamelaista tieto- ja kokemussisältöä. Lisäksi tehdään näkyväksi saamelaisen kulttuuriympäristön ajatusta, jossa maisema nähdään saamelaisen kokemustiedon arkistona ja tietopankkina.

Koreografi Ima Iduozeen Adventures In The Sonic Future -teossarjassa (57 600 €) käsitellään rodullistetun kulttuurisen identiteetin monimuotoisuutta Suomessa ja muualla. Suomessa kuvatut videomuotokuvat nostavat esille kysymyksiä, missä kulkee suomalaisuuden ja ei-suomalaisuuden välinen raja ja kuka sen määrittää.

Kauas menneisyyteen katsoo professori Antti Sajantilan johtama arkeologinen hanke (436 000 €), joka tutkii Pohjanmaalla sijaitsevia, ensimmäiselle vuosituhannelle ajoittuvia Levänluhdan ja Käldamäen vesihautausmaita. Tutkimalla muinaisten ihmisten virusten DNA:ta saadaan tärkeää tietoa asutuksesta alueella. DNA-tulokset viittaavat joidenkin Levänluhtaan haudattujen muistuttavan genetiikaltaan nykyisiä saamelaisia ja toisaalta mukana on ainakin yksilö, jonka perimä viittaa muualle Skandinaviaan.

Biodiversiteetin ja älyteknologian haasteet kaupungeissa

Kaupungit ovat risteyskohtia, joissa kysymykset kanssaelosta muiden lajien ja teknologian kanssa konkretisoituvat.

Väitöskirjatutkija Purabi Deshpande (105 000 €) tutkii Helsingissä ja Bangaloressa toteutettavassa hankkeessaan, miten ihmisten, lintujen ja kasvien välinen vuorovaikutus muokkaa tulevaisuuden elinympäristöjä. Deshpande selvittää, vaikuttavatko muuttuvat ympäristötekijät lintujen liikkumiseen kaupunki- maaseutu- ja metsäelinympäristöjen välillä ja viivästyttävätkö kaupunkielinympäristöt lintujen muuttoa. Bangaloressa tutkimuskysymyksenä on, auttavatko ihmisen istuttamat kasvilajit lentäviä pölyttäjiä asumaan kaupungeissa.

Tutkijatohtori, FT Tuomas Aivelon ja työryhmän projektissa (299 000 €) tutkitaan, miten rotat liikkuvat ja käyttävät kaupunkitilaa sekä miten ihmiset kohtaavat rotan kaupungissa ja pyrkivät estämään ja torjumaan rotan liikkeitä.

Ph.D. Beñat Olascoaga pyrkii hankkeessaan (110 000 €) lisäämään luonnon monimuotoisuutta Helsingissä. Hankkeessa kaupunkilaiset osallistuvat urbaanien nurmialueiden muuttamiseen ruohikkoalueiksi, jotka ovat biodiversiteetiltään nurmia runsaampia. Taiteen maisteri Venla Helenius puolestaan työryhmineen valmistaa Tyyntyminen-nimisen teoskokonaisuuden, joka lähestyy puistoja kaupunkisuunnittelun luomina fantasioina (24 000 €).

M.A., BSocSc Mikael Brunila yhdistää väitöskirjatutkimuksessaan (120 000 €) uusia tilastollisen aineiston analyysitekniikoita ja teoreettista ajattelua. Brunila tarkastelee, miten luonnollisen kielenkoneavusteisen analyysin ja paikkadatan yhdistäminen muokkaavat yhteiskuntaa – erityisesti kaupunkeja – esimerkiksi Airbnb:n ja Googlen kaltaisilla palveluilla.

OTM Alina Wernick (259 000 €) tutkii, millaisia riskejä liittyy älykaupunkiteknologiaan. Wernickiä kiinnostaa, miten taataan nykykaupunkeihin asennettavan valvontateknologian laillisuus ja legitimiteetti. Hanke nostaa esiin kysymyksiä kaupunkilaisten oikeuksista, datan hallinnasta ja automatisoidusta päätöksenteosta yksityisten ja julkisten toimijoiden rajapinnassa Suomessa, jossa älykaupunkiteknologioiden kehittäminen on parhaillaan hyvin vilkasta.

Muovi- ja lajikatokriisejä setvimässä

Maailmaan on tuotettu tähän mennessä 4900 miljoonaa tonnia muovijätettä, joka on viety kaatopaikoille tai jätetty luontoon. Nykyisillä muovinkierrätysmenetelmillä muovijätettä ei voida poistaa, vaan tarvitaan uusia menetelmiä, koska mikään luonnon oma mikrobi ei kykene hajottamaan eri muovilaatuja. Johtavan tutkijan Kari Koivurannan PlastBug 2 -työryhmä (100 000 €) ryhtyy kehittämään mikrobia, joka tähän kykenisi. Hankkeessa kehitetään bioteknistä menetelmää kierrättää muovijätettä entsyymien ja mikrobien avulla.

Mikromuoveihin syvennytään myös dosentti, FT Sami Taipaleen ja työryhmän projektissa (300 000 €). Siinäkin selvitetään keinoja hajottaa mikromuovia luonnosta tutkimalla, voivatko mikrobit käyttää muovihiukkasia hiilen lähteenä eli ravintonaan.

FT Maria Heikkilän pilottihankkeen (60 000 €) tavoitteena on selvittää, päätyykö Suomessa mikromuovia toukkavaiheessa oleviin hyönteisiin ja siten hyönteisten aikuisvaiheita ravinnokseen käyttäviin lepakoihin ja lintuihin. Hankkeessa käytetään toistaiseksi hyödyntämättömiä keinoja, kuten lepakon papana-, lintujen uloste- ja ravintopallonäytteitä, nopeaan tiedonsaantiin mikromuovin päätymisestä luontoon ja sen liikkumisesta ravintoverkossa.

Dr. Hayley Clementsin (150 000 €) tutkii kiistanalaista aihetta: mikä on laillisen metsästysmuistojen eli trofeemetsästyksen rooli monimuotoisuuden säilyttämisessä ja kestävässä kehityksessä eteläisessä Afrikassa. Argumentteja on puolesta ja vastaan. Toisten mielestä metsästys on epäeettistä ja uhkaa biodiversiteettiä, toisten mukaan se hyödyttää asukkaita ja siten helpottaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Esitystaiteilija ja skenografi Milla Martikaisen ja Metsäesitys-työryhmän (37 700 €) esityksen olosuhteena on etenevä biodiversiteettikato ja päähenkilöinä ovat liito-oravat. Esitystaiteilijat tutkivat oman mielensä, kehonsa ja kielensä kautta, millaisina ihmismaailman rakenteet avautuvat kuvitteellisen Papana & Norkko -liito-oravakaksikon silmin.

Musiikin maisteri Kalle Vainio työryhmineen toteuttaa lajikatoon viittaavan teoksen The Red List, (28 800 €) joka on laaja yhteissävellys kirkkouruille ja kelanauhureilla toistetuille ympäristön ääniä sisältäville nauhaluupeille. Monimuotoinen äänimaisema muovautuu yhä yksiulotteisemmaksi ja monotonisemmaksi.

 

Miksi populismi puree ja demokratia rämpii?

Demokratian vakavat haasteet ja populismin nousu ovat aiheita, jotka askarruttavat useita tutkijoita. Entä millainen rooli on tulevaisuudessa johtavalla kansainvälisellä instituutiolla YK:lla, jonka merkitystä maailmanturvallisuuden ylläpitämisessä ei voi liioitella? YTT Anna Kronlundin ja työryhmän (254 500 €) kysymyksenä on, miten YK kykenee löytämään tulevaisuudessa paikkansa kansallisvaltioiden rajat ylittävissä haasteissa, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, ilmastokriisissä ja merirosvouksessa. Työryhmä pureutuu YK:ssa käytyihin debatteihin ja niiden tuottamaan kuvaan järjestön legitimiteetin tilasta.

Apulaisprofessori Inari Sakki työryhmineen (377 000 €) selvittää, miten populistinen viesti houkuttelee ja mobilisoi kannattajia. Sosiaalipsykologian alaan kuuluva hanke lähestyy populismia suhteena, jonka osallisina ovat poliittisten toimijoiden lisäksi media ja kansalaiset. Tutkijat haastattelevat populistipuolueita äänestäneitä sekä tarkastelevat populistijohtajien puheiden ja populistipuolueiden vaalikampanjoiden retoriikkaa ja vastaanottoa hybridimediassa.

Dosentti Emilia Palonen tuo työryhmineen (376 000 €) uuden näkökulman ja työkaluja hegemonian ja populismin tutkimukseen. Työryhmä analysoi, millainen merkitys fyysisten paikkojen ja niissä sijaitsevien monumenttien käytöllä on politiikassa ja mielenosoituksissa. Testikenttänä on nationalismin historiastaan tunnettu keskinen Itä-Eurooppa.

Palonen tekee yhteistyötä kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särön kanssa. Lehden verkkoversiossa julkaistaan tutkijoiden artikkeleita, jotka käsittelevät muun muassa kulttuuripopulismia ja polarisaatiota Euroopan nyky-yhteiskunnissa. Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry (247 000 €) sai 4-vuotisen rahoituksen julkaisu- ja residenssitoimintansa ylläpitoon ja kehittämiseen.

Professori Eerik Lagerspetz työryhmineen pyrkii analysoimaan tutkimuksessaan (267 000 €), mitä demokratian eri kriiseillä tarkoitetaan. Samalla pohditaan, missä määrin kriisit ja samalla välttämättömyys vastata kriiseihin, ovat itse asiassa demokratian pysyviä, sisäänrakennettuja ominaisuuksia. VTM Jonatan Ropponen tutkii väitöskirjassaan (86 400 €) liberaalia demokratiaa, jota haastetaan heikentämällä sen perusteita ja ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia hallintomalleja kuten illiberaaleja demokratioita ja autoritäärisiä järjestelmiä.

Vuodesta toiseen Suomi on vähiten korruptoituneiden maiden listassa kärjessä, mutta Suomikaan ei ole puhdas korruptiosta. Ajatushautomo Ryhmien ja yhteiskuntien dynamiikka (Anja Salmi ja työryhmä) välittää ymmärrystä korruption esiintymisen muodoista tieteen ja taiteen keinoin (275 000 €). Tarkoituksena on vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan tunnistamalla siinä ilmeneviä korruption muotoja ja vahvistamalla etenkin poliittisten toimijoiden kykyä torjua ja ehkäistä niitä.

 

Tukku tekijöitä sai apurahaa ekologisiin kohtaamisiin

Syksyn 2019 yleisen haun yhteydessä järjestettiin säätiön jo tukemille apurahansaajille sekä vuonna 2020 Saaren kartanon residenssiin saapuville tarkoitettu ympäristövastuulliseen kohtaamiseen kannustava erillishaku. Haussa saattoi hakea rahoitusta kestävämpään matkustamiseen, joka on usein lentämistä kalliimpaa, tai virtuaalikonferenssien ja -kokousten järjestämiseen. Myös uusia hakijoita kannustettiin ympäristövastuullisiin kohtaamisiin.

Erillishaussa rahoitettiin yhteensä noin 240 000 eurolla 28 hanketta, joissa muun muassa matkustetaan maateitse ja järjestetään satelliittikonferensseja matkustamisen ympäristöpäästöjen vähentämiseksi.

Apurahansaajat 2019 – listaus kaikista myönnöistä

Tilastot ja listaukset myönnetyistä apurahoista, palkinnoista ja lahjoituksista 2019

Uudet rohkeat tekijät kertovat rahoituksen saaneista hankkeistaan