Yleinen apurahahaku: Tieteen arvioijaprofiilit (3.12.2020)

Selaa arkistoa

Apulaisprofessori Tuomas Aakala ja työryhmä 377 500 € Kelo

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
Kelot ovat luonnontilaisille metsille ominainen, satojen vuosien kuluessa kehittyvä ylisukupolvinen rakennepiirre. Kelojen määrä Suomen metsissä on ihmisen toiminnan vaikutuksesta romahtanut, mikä on kaventanut keloilla elävien lajien elinmahdollisuuksia suomalaisessa metsämaisemassa. Hankkeessa tutkitaan keloja tieteen ja taiteen avulla. Dendrokronologian keinoin selvitetään kelojen dynamiikkaa, niiden syntyä, kaatumista ja lahoamista. Puumateriaalitutkimuksen avulla selvitetään keloille tyypillisen erityislaatuisen puuaineen koostumusta ja syitä ja vaatimuksia sen kehittymiselle. Maastoinventoinnein tutkitaan sitä lajistoa, joka luontaisesti keloilla esiintyy ja joka Suomessa on kelojen hävityksen seurauksena taantunut. Valokuvataiteen keinoin dokumentoidaan samaa kelodynamiikkaa, kelojen erityispiirteitä ja lajistoa kuin tieteellisin menetelmin. Tutkimus pohjaa pääasiassa venäjänpuoleisen Karjalan Kalevalan kansallispuiston ja Kivatsun luonnonpuiston keloihin, jotka ovat olleet vain vähäisen ihmisvaikutuksen piirissä. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää kelojen dynamiikkaa niin, että tietoa voidaan käyttää kelojen palauttamiseen suomalaiseen talousmetsään. Osana hanketta perustetaankin Suomeen kelojen ennallistamisen koealoja pitkäaikaiseen seurantaan. Yhdessä valokuvataiteilijoiden kanssa keloja, niiden dynamiikkaa, erityislaatuisuutta ja lajistoa tuodaan lisäksi suuren yleisön tietoisuuteen.

Hankkeessa rakennetaan tieteellistä ymmärrystä ja taiteellista näkemystä aiemmin lähes mystisestä metsien rakennepiirteestä. Tavoitteena on päästä tasolle, jossa tämä ymmärrys voidaan muuttaa toimenpiteiksi pitkien kehityskulkujensa takia jo kadonneeksi tuomittujen ja monimuotoisuudelle tärkeiden kelojen palauttamiseksi Suomen metsiin. Samalla herätellään keskustelua luonnon hitaisiin kehityskulkuihin puuttumisen seurauksista monimuotoisuudelle tuomalla hanketta suuren yleisön tietoisuuteen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N. N., N. N., Fayt Philippe, Halme Panu, Kovalainen Ritva, Seppo Sanni
Muut työryhmän jäsenet: Aakala Tuomas, Kouki Jari, Várkonyi Gergely, Kuuluvainen Timo, Vasander Harri, Laaksonen Mervi, Paukkunen Juho, Helo Teppo, Semenova Natalia, Junninen Kaisa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Aallokas Oy 102 500 € Suomen korkean suojeluarvon metsien (HCV) kartoitus ja tiedon käyttöönotto

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Tässä tutkimushankkeessa kartoitetaan ensimmäistä kertaa järjestelmällisesti, laajasti ja julkisesti Suomen suojelemattomien korkean suojeluarvon metsien (HCV) sijaintia.
Suomessa on vähintään kymmeniä tuhansia hehtaareita sellaisia yhä suojelemattomia ikimetsiä, jotka täyttävät FSC-standardin korkean suojeluarvon metsän (HCV) kriteerit. Suurin osa näistä metsistä on Pohjois-Suomessa valtion omistamilla alueilla. Kriteerit täyttävien kohteiden tulisi metsäteollisuuden sitoumusten mukaisesti olla puunhankinnan ulkopuolella. Ongelma on, ettei kohteita ole koskaan maastossa kartoitettu.
Euroopan komission toukokuussa 2020 julkaisemassa biodiversiteettistrategiassa vaaditaan EU:n jäljellä olevien aarniometsien suojelua luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi. Käytännössä FSC:n HCV-kriteerit täyttävät metsät edustavat näiden jäljellä olevien luonnonmetsien parhaimmistoa, joten niiden kartoittaminen ja suojelu tukee merkittävästi biodiversiteettistrategian toteuttamista.

Hankkeen tuloksena julkaistaan avoimesti tarkasteltavissa oleva maastodokumentointiin perustuva kartta-aineisto Suomen merkittävimmistä HCV-metsistä. Kartoitusten pääpaino on valtion omistamissa metsissä. Tuloksista tullaan viestimään aktiivisesti, ja niitä voivat hyödyntää niin valtionhallinto, metsäteollisuus, tutkijat kuin ympäristöjärjestötkin työssään luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kestävän metsätalouden mahdollistamiseksi.

Suomen HCV-metsiä ei ole aiemmin maastotyönä kartoitettu, eikä niistä ole julkaistu avointa karttatietoa. Tämä siitä huolimatta, että näiden viimeisten suojelemattomien ikimetsien pitäisi olla hakkuiden ulkopuolella metsäteollisuuden sitoumusten mukaisesti. Kun julkista aineistoa, josta nämä metsät löytyisivät, ei ole olemassa, niitä tehtyjen maastotarkastusten perusteella hakataan jatkuvasti. Tässä hankkeessa asiantuntijat saattavat HCV-metsät ensimmäistä kertaa kaikkien nähtäville.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD (VTT), researcher Akhlaq Ahmad 145 000 € Highly Skilled Immigrants in the IT Sector in Finland: Do Different Migration Trajectories Lead to Different Modes of Integration?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
The proposed study aims to examine high-skilled immigrants’ settling-in processes and their opportunities to integrate into Finnish society. It explores if distinct migration trajectories for high-skilled immigrants also lead to different paths and modes of integration than those typically exhibited by more ‘traditional’ immigrants. More specifically, it investigates whether skilled professionals’ incorporation into local communities is as smooth a process free of exclusion as sometimes claimed in earlier research, where they are perceived as having transnational lives embedded in de-territorialized global space of flows, who adapt easily to new locations and feel at home anywhere and everywhere. It explores to what extent the fact of being in a privileged occupational status mitigates disadvantages associated with such markers of differentiation as skin colour, culture and religion. It also explores high-skilled immigrants’ experiences of being categorized and perceived as particular types of immigrants, and the relevance of these experiences to their social lives and their self-defined group identities. It further investigates what opportunities and challenges do even the most high-skilled face in negotiating processes of integration into Finnish society. The study especially problematises the ‘all-encompassing’ concept of integration. It argues that if most high-skilled immigrants are not integrated into urban society as a whole, but into their own ethnic community or their professional work environment, should then partial or segmented integration also be recognised as a ‘good solution’, if this is the kind of integration that is mostly sought by the high-skilled immigrants and that from their perspective leads to a more satisfactory state for the time of their being in Finland. The data consists of 35 qualitative interviews with highly skilled IT professionals of Pakistani origin working in Finland. The study will be completed from 1.3.2021–28.2.2024.

The competition for highly skilled labour continues to be fierce and is taking a more institutionalised pattern across the developed world. Thus, it is not only important to attract such labour but also to retain it. The study will provide the chance to see what factors enhance high-skilled immigrants’ attachment to the new country. The study will also reflect on whether integration challenges faced by highly skilled immigrants are any different from those encountered by ‘ordinary’ immigrants.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

tutkijatohtori Marja Ahola ja työryhmä 18 800 € Peuransarveen tallennetut tarinat: digitaaliset ihmistieteet ja taiteellinen tutkimus kivikauden Suomen tarinankerrontaperinteen tutkimusmenetelminä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Tarinat sekä niiden tuottaminen ja kuluttaminen ovat keskeinen osa ihmisten elämää. Voidaan jopa sanoa, että tarinankerronta on inhimillisyyden ytimessä, sillä yksikään muu eläin ei kokoonnu samalla tavalla tarinoiden ääreen kuin ihminen. Tässä hankkeessa tarinankerrontaa tutkitaan kivikauden Suomen näkökulmasta. Vaikka kivikauden suullinen perinne on jo kadonnut, on selkeää, että tarinat ja kerronta ovat olleet merkityksellisiä myös tämän aikakauden ihmiselle. Koska kirjoitustaitoa ei vielä tunnettu, oli tarinaperinteellä keskeinen rooli mm. yhteisön menneisyyttä ja maailmankatsomusta käsittävän tiedon siirtämisessä. Tarinoiden avulla voitiin esimerkiksi välittää tietoa metsästystavoista tai keräilyyn sopivista kasveista. Näin ollen suullinen perinne mahdollisti tuhansien ihmisten kollektiivisen tiedon tallettamisen.

Huolimatta tarinankerronnan merkityksestä ihmisyhteisöille, on tarinaperinteen tutkimus uusi avaus Suomen kivikauden tutkimuksessa. Edeltävä tutkimus onkin ehkä hyväksynyt ajatuksen siitä, ettei aineettomaan perinteeseen päästä käsiksi arkeologisin tutkimusmenetelmin. Samalla tavalla kuin muutkin kivikauden ihmisen toiminnot, tarinaperinne nivoutuu kuitenkin kehollisuuteen ja materiaaliseen kulttuuriin; esimerkiksi tanssitaiteessa tarinoita kerrotaan liikkeen kautta, kun taas kuvataiteessa tarinat piirtyvät taideteokseen. Samalla tavalla myös kivikauden tarinankerronta on voinut ilmentyä materiaalisesti erilaisissa esineissä ja kuvissa - aineistossa, joka on myös arkeologisen tutkimuksen tavoitettavissa.

Tämä hanke toimii pilottitutkimuksena, jossa tutkitaan kivikauden Suomen tarinankerronnan materiaalisia ja toiminnallisia ilmentymiä. Lähestymme tutkimuskysymystämme innovatiivisesti yhdistämällä digitaalisten ihmistieteiden tutkimusmenetelmät taiteelliseen ilmaisuun ja taiteen tutkimukseen. Hanke etsiikin rohkeasti uudenlaista tapaa ymmärtää ja dokumentoida tarinankerrontaa aikakaudella, jonka kieli on jo kadonnut.

Hanke on rohkea avaus, sillä se tutkii kivikauden Suomen tarinankerrontaa – perinnettä, jota pidetään yleisesti kadonneena. Hankkeessa tarinankerrontaa lähestytään uudesta näkökulmasta tutkimalla tarinankerronnan materiaalisia ilmentymiä. Hanke on rohkea avaus myös siinä käytettyjen tutkimusmenetelmien osalta: Suomen arkeologista aineistoa ole koskaan aikaisemmin lähestytty hyödyntämällä vastaavanlaisia taiteellisen ilmaisun ja -tutkimuksen menetelmiä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Davidow Elviira, Lassila Katri
Muut työryhmän jäsenet: Ahola Marja, Lehtonen Viljami, Holopainen Sampsa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Allegra Lab Helsinki ry 200 000 € Tutkitusti-verkoston yleistajuisen tiedejulkaisemisen yhteistyöhanke (2021-2024)

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tutkitun tiedon kasvava yhteiskunnallinen rooli on nostettu toistuvasti esiin erilaisissa julkilausumissa ja toimenpideohjelmissa. Yleistajuiset tiedemediat toteuttavat tätä tavoitetta tekemällä tutkimustiedosta ajankohtaista ja laajasti saavutettavaa. Kuitenkin yleistajuista tiedejulkaisukenttää rasittaa ennakoitavien resurssien puute. Tämä Tutkitusti-verkoston yhteistyöhanke pyrkii ratkaisemaan ongelmaa luomalla toimivan yhteistyömallin, joka rakentaa synergiaa toimitustyön eri osa-alueisiin säilyttäen samalla yhteistyömedioiden toimituskuntien sisällöllisen autonomian ja vastuun.

Allegra Lab Helsinki ry:n toteuttamaan hankkeeseen osallistuu 11 vakiintunutta yleistajuista suomenkielistä tiedemediaa humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta mukaan lukien Politiikasta, AntroBlogi, Ilmiö, Versus ja Katsomukset. Hankkeella on kolme konkreettista tavoitetta: 1) parantaa hankkeeseen osallistuvien yleistajuisten tiedemedioiden toimintaedellytyksiä; 2) lisätä yleistajuisten tiedekirjoitusten yhteiskunnallista saavutettavuutta ja vaikuttavuutta 3) käynnistää pitkäkestoista keskustelua yleistajuisen tiedejulkaisemisen laajemmista resurssiedellytyksistä sekä roolista yhteiskunnan tietovirroissa.

Hanke on voimakkaasti kaksikärkinen: sen tavoitteet hyödyttävät sekä hankkeen osallistujamedioita että laajaa yleisöä ja yhteiskuntaa. Hanke on luonteeltaan rohkea ja kokeileva - vastaavaa yhteistyötä ei ole aikaisemmin toteutettu suomalaisella tiedejulkaisukentällä. Hankkeen laajempana taustana on mediakentän muutos, joka on helpottanut ajantasaisen sisällön tuottamista avoimesti verkkoon. Samaan aikaan erityisesti sosiaalinen media on voimistanut disinformaation näkyvyyttä. Vastavoimana näille sekä tutkitun tiedon tarve että suuren yleisön kiinnostus sitä kohtaan ovat korostuneet. Tämä yhteistyöhanke haluaa vastata näihin muutoksiin pitkäkestoisesti ja ammattimaisesti vahvistaen samalla tutkitun tiedon yhteiskunnallista painoarvoa.

Hanke on rohkea avaus luoda uudenlainen sillanrakentaja tutkimuksen sekä suuren yleisön välille. Samalla hanke edesauttaa yleistajuisen tiedejulkaisukentän ammattimaistumista: käytännön työn toteuttavat toimijat, joilla on siihen soveltuva osaaminen ja kokemus tarjoten samalla yleistajuiseen tiedetoimittamiseen osallistuville tutkijoille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäviinsä eli sisällön tieteellisen tason varmistamiseen ja vuorovaikutukseen niin yhteiskunnan kuin tutkijakentän kanssa.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Poutanen Mikko, Haikkola Lotta, Koskenalho Ninnu, Tamminen Jari, Castrén Anna-Maija, Syrjämäki Sami, Kansikas Suvi, Konttori Johanna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Charlotte Angove 127 000 € Unlocking the unique climatic and physiological signal from hydrogen isotopes in trees

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Boreal forests constitute one of the largest terrestrial biomes on Earth. They are a vital global ecosystem, regulating global climate and locking away vast quantities of carbon dioxide (CO2). They are also highly important social and economic resources. Climate change has implications to the future health of boreal forests, which risks the delivery of ecosystem services which they provide. There is, therefore, an urgent need to improve our understanding of boreal tree response to environmental change, such as changes in atmospheric CO2, temperature and moisture availability. Chemical tracers in tree-rings and needle n-alkanes, known as stable isotope ratios, are rapidly developing tools for understanding tree response to climate change and/or reconstructing past climate. Tree ring stable isotope ratios provide a dateable archive of past tree response to climate change, and they can also be used to predict future tree response to climate change. Meanwhile, tree needle n-alkane stable isotope ratios store climatic information in sediment layers for thousands to millions of years, making them highly valuable proxies for reconstructing past climate. This research project aims to investigate a poorly understood chemical tracer (the stable isotope ratio of hydrogen, d²H) in tree rings and n-alkanes, to unlock the unique and distinct physiological and climatic information which the d²H signal provides. To achieve such an innovation, this project is highly collaborative and interdisciplinary, involving leading experts in multiple research fields. Samples of tree compounds will be prepared and analysed at high temporal resolution using sophisticated laboratory analyses and cutting-edge technologies developed by collaborators. This research is important because it is a necessity to better understand climate trends, and tree response to climate change, to better predict future forest responses.

This project aims to introduce an innovation which directly benefits teams researching tree response to climate change, and paleoclimate. For such a pioneering project, it requires a highly collaborative and interdisciplinary approach. Its aim is to fully unlock the unique physiological and climatic information provided by the d²H signal in trees. This adds a new dimension of understanding to tree response to climate change, and it helps to increase the accuracy of paleoclimatic reconstructions.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssitaiteen tohtori Eeva Anttila ja työryhmä (ELLA) 396 000 € Kehollisuus ja taide kielenoppimisessa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tässä monialaisessa, nelivuotisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan kehollisuuden, taiteellisen toiminnan ja kielen yhteenkietoutumia. Tavoitteena on kehittää taiteellisia ja pedagogisia käytäntöjä, jotka aktivoivat ihmisen kokonaisvaltaisesti ja kiinnittävät toiminnan ympäröivään sosiaaliseen ja materiaaliseen maailmaan. Hanke kartoittaa tällaisten käytäntöjen yhteisöllisiä vaikutuksia erityisesti kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa. Hankkeessa tutkitaan, miten kehollinen, taiteellinen lähestymistapa kielen oppimiseen voi kehittää yhteisöjen toimintakulttuuria kohti kokonaisvaltaisuutta. Laajempana tavoitteena on lisätä ymmärrystä kokonaisvaltaisten, taideperustaisten käytäntöjen yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä tuoda tätä merkitystä esille laajasti.
Hanke koostuu kolmesta alaprojektista: I: Varhainen kehollinen ja taideperustainen kielen oppiminen; II: Kehollinen ja taideperustainen lähestymistapa kielen oppimiseen kulttuurisesti moninaisissa ryhmissä; ja III: Kehollinen kielenoppiminen moniammatillisena yhteistyönä .
Tutkimushankkeen teoreettinen viitekehys nojaa jälkistrukturalistisiin, uusmaterialistisiin ja sosiomateriaalisiin näkökulmiin (esim. Barad 2007; Deleuze & Guattari 1987/2004; Fenwick et al. 2011) sekä näkemyksiin ruumiillis-kehollisesta kognitiosta (embodied cognition, esim. Johnson 2017, Thompson 2007). Metodologisesti hanke paikantuu postkvalitatiivisen, taideperustaisen ja taiteellisen tutkimuksen risteykseen. Se nojaa erityisesti performatiiviseen paradigmaan (Bolt 2016), joka tavoittelee uuden ymmärryksen ja tiedon tuottamisen lisäksi transformatiivista oppimista ja rakenteellista muutosta niissä yhteisöissä, joissa tutkimus tapahtuu. Osallistavan toimintatutkimuksen (Reason & Bradbury 2008) hengessä tutkimusta tehdään ihmisten kanssa ja heitä varten. Työryhmä koostuu väitöskirjatutkijoista, uran eri vaiheissa olevista postdoc-tutkijoista sekä tanssitaiteilijoista ja -pedagogeista.

ELLA yhdistää ennakkoluulottomasti taidetta ja akateemista tutkimusta sekä kurkottaa yli tieteen ja taiteen rajojen performatiivisella tutkimusotteella. Hanke tutkii kielen oppimista taiteen keinoin ja painottaa kehollisuutta, taidetta ja kieltä tasavertaisesti. Näin tehdessään se uudistaa käsitystä kielestä ja kielen oppimisesta ja siitä, miten kehollisuus ja taide voivat tuoda uusia mahdollisuuksia kielen oppimiseen erityisesti kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jusslin Sofia, Korpinen Kaisa, Lehtinen-Schnabel Johanna, Hannuksela Riina, Al-Debs Angela
Muut työryhmän jäsenet: Siljamäki Mariana, Lilja Niina, Kirsi Katja

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Aseman Lapset ry 324 800 € Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Palvelujen pirunpolskasta nuorten nuotteihin –hankkeessa tutkitaan rikoksilla oireilevien nuorten tarpeita ja niihin vastaamiseen tarkoitettuja palvelurakenteita. Pitkittynyt ja vakava nuorisorikollisuus on kompleksinen ilmiö, joka kasautuu pienelle joukolle vaikeasti rakastettavia nuoria. Sen hinnaksi muodostuvat inhimillisen kärsimyksen lisäksi valtavat yhteiskunnalliset resurssit. Pirunpolskalla viittaamme yhteiskuntamme tarjoamien palvelujen tilaan, jossa sektoroituneet rakenteet vaikeuttavat tarpeiden näkemistä ja niihin tarttumista sellaisina kokonaisuuksina, joita kompleksisten, jopa pirullisten ongelmien kohtaaminen edellyttää. Koska Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta, haemme vastauksia siihen, miten palvelurakenteita tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin rikoksilla oireilevien nuorten tarpeisiin? Kompleksisuuden ja pirullisten ongelmien tematiikkaa lähestytään monivaiheisesti ja –äänisesti: haastattelemme haavoittuvassa asemassa olevia, rikoksilla oireilevia nuoria sekä heidän lähi- ja ammattilaisverkostojaan. Fasilitoiduissa asiantuntijatyöpajoissa sovelletaan osallistavia menetelmiä (mm. Tricotocon ja World Cafe). Saadut tulokset ja niistä seuraavat kehittämisehdotukset altistetaan ammattilaistoimijoiden ja haastateltujen anonyymille arvioinnille verkkopohjaisen eDelphi-metodin avulla. Hankkeessa hyödynnetään valtionrajat ylittävää ymmärrystä naapurimaamme Viron kanssa, joka kamppailee samojen ongelmien parissa. Hankkeen tutkijoina toimivat Vaasan yliopiston hallintotieteiden kompleksisuustutkijat sekä kriminologian dosentti Henrik Elonheimo. Hankkeessa tuotetaan 1) uutta tietoa tukemaan palvelujen järjestämiseen liittyvää päätöksentekoa; 2) eri alojen ammattilaisille kohdistettua, tutkimustuloksia konkretisoivaa ja toimintaa edistävää tietokirjallisuutta; sekä 3) aiheen kansallisia ja kansainvälisiä kehittämisseminaareja.

Palvelujen tarjoajat soittavat pirunpolskaa, jokainen omassa tahdissaan ja sävellajissaan. Riitasoinnuissa yrittävät pärjätä nuoret, joilta on kadonnut rytmi ja koordinaatit. Nostamme esiin haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten kompleksiset tarpeet ja palvelujemme kykenemättömyyden vastata niihin. Tutkimme organisaatiorajat ylittävän palvelujen yhteiskehittämisen mahdollisuuksia, ja esitämme vaihtoehtoisia tapoja vastata nuorisorikollisuuden ja syrjäytymisen pirullisiin haasteisiin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elonheimo Arttu Henrik, Lindell Juha, Vartiainen Pirkko, Pernaa Hanna-Kaisa
Muut työryhmän jäsenet: Saarholm Julia, Surva Laidi, Sambou Saija, Taponen Jari, Heinonen Olli-Pekka, Jalonen Harri, Lundström Niklas, Turkka Heikki, Uusikylä Petri, Silvenius Reko, Linnossuo Timo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteilija, kuvataiteen tohtori (PhD) Henna Asikainen 27 000 € Between Two Shores - taiteellinen tutkimushanke joka tutkii ilmastonmuutoksen, ihmisoikeuksien ja pakolaisuuden yhteen nivoutunutta suhdetta

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ
Between Two Shores on taiteellinen tutkimushanke, joka tutkii ilmastonmuutoksen, ihmisoikeuksien ja pakolaisuuden yhteen nivoutunutta suhdetta. Hanke sisältää performatiivisen massatapahtuman, sekä sen dokumentoimisen elokuvan keinoin, kokemuksiin perustuvan digitaaliarkiston kokoamisen ja näyttelyn järjestämisen. Hanke toteutetaan yhteistyössä pakolaisjärjestöjen kanssa Suomessa ja Englannissa.

Massatapahtuma toteutetaan vanhan pyhiinvaellusreitin varrella, Pohjanmeren rannikolla, Englannissa. Tämä ikoninen pyhiinvaellusreitti Holy Island -saarelle, tarjoaa tapahtumalle vaikuttavat puitteet symbolisesti ja ekologisesti merkittävässä ympäristössä. Tapahtumassa saarelle kävellään yhdessä merenpohjaa pitkin laskuveden aikaan. Ilmaston muutoksesta johtuva merenpinnan vääjäämätön nousu tulee hävittämään reitin ja irrottamaan saaren pysyvästi mantereesta. Tapahtuman toteutuspaikka tuo esille symbolisuutensa ohella konkreettisen esimerkin ilmastonmuutoksen uhkista.

Tapahtuma dokumentoidaan elokuvan keinoin, joka luo pohjan projektista kertovalle dokumentille ja videoinstallaatiolle. Lisäksi kerätään talteen osallistujien henkilökohtaisia kokemuksia ilmaston muutoksesta, joka luo pohjan elettyjen kokemusten multi-media teokselle.

Ilmastonmuutos ja siitä johtuvat ympäristöhaitat ja -katastrofit ovat tämän päivän todellisuutta. YK:n pakolaissopimus ei kuitenkaan tunnusta ympäristö- tai ilmastosyistä pakenevia. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta ilmastopakolaisia ei siis ole olemassa. Kysymys ei ole, voiko ilmastonmuutoksesta johtuvaa muutoliikettä estää. Se mahdollisuus on menetetty jo vuosikymmeniä sitten. Edessämme on kysymys, kuinka sopeudumme ilmastonmuutoksen seurauksiin. Nyt on löydettävä inhimillisiä ja toimivia ratkaisuja tuleviin väestönmuutoksiin.
Between Two Shores tarjoaa uusia tapoja nähdä, tuntea ja ymmärtää muuttoliikenteen taustalla olevia olosuhteita. Sekä tarjoaa osallistujille voimauttavan mahdollisuuden olla ääni tulevaisuudelle.

Projekti ottaa kantaa ja nostaa esille kysymyksiä ilmastonmuutoksen uhkista, siirtolaisuudesta ja ihmisoikeuksista.
Projekti antaan osallistujille mahdollisuuden olla ääni tulevaisuudelle. Vaatii rohkeutta nostaa esille kansainvälisesti herkkä aihe, erityisesti aikana jolloin popularistinen mielipide pakolaisia ja turvapaikan hakijoita kohtaa on erittäin negatiivinen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KM, YTM Miriam Attias ja työryhmä 331 600 € DEPOLARIZE II: menetelmiä ja keinoja vastakkainasettelujen ja väestösuhteiden käsittelyyn ja yhteiskunnallisen tunnustuksen & tunnustetuksi tulemisen tuottamiseen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Depolarize-hankkeen ykkösvaiheessa (2018-2020) tutkittiin sitä, mitä meidän tulisi Suomessa osata tehdä vastakkainasetteluille ja konflikteille hyvien väestösuhteiden, toimivien monimuotoisten yhteisöjen ja yhteiskuntarauhan rakentamiseksi. Sen johtopäätöksenä on, että yhteiskunnassa tarvitaan lisää mekanismeja ja osaamista ratkaista konflikteja ja käydä keskusteluja sellaisilla tavoilla, jotka mahdollistavat symmetrisesti tunnustetuksi tulemisen kokemuksen kaikille osapuolille.

Jatkohankkeessa popularisoimme jo tuotettua tietoa, tutkimme tuon tiedon omaksumista ja parhaita keinoja siirtää sitä toimintatutkimuksellisissa koulutuksissa ja taidetapahtumissa ja syvennämme ymmärrystä ilmiöistä. Lisätutkimusta tehdään monialaisesti ja kokeilevin menetelmin. Sitä ohjaa systeeminen lähestymistapa eli tutkimukset kohdistuvat yhteiskunnan systeemin eri tasoihin:
Hanna Vuorinen tutkii tunnistamatta jääneiden tekijöiden vaikutusta ja radikalisoitumiseen johtavia tekijöitä yksilön psykodynaamisen todellisuuden tasolla, Panu Artemjeff tutkii sitä, miten yhteiskunnan instituutiot voivat vastata väestöryhmien tunnustamisen tarpeisiin, Pasi Saukkonen tutkii politiikkaa erilaisuuden erilaisuuden organisoimisen instrumenttina makrotasolla ja Giovanna Esposito Yussif sekä Miriam Attias tekevät kokeilevaa, sovittelun ja taiteellisen tutkimuksen metodeja yhdistävää tutkimusta siitä, millaiset kamppailut historiassa ovat onnistaneet tuottamaan tunnustusta ja mitkä tekijät tuottavat hyvin ratkaistuja konflikteja. Näitä tarinoita kootaan audiovisuaaliseen arkistoon, jossa tuodaan esiin historian käännekohtia, joissa eri ryhmien yhteiskunnallista asemaa tai yhteiskuntarauhaa on onnistuttu parantamaan. Arkisto toimii väylänä popularisoida tietoa ja pohjana koulutuksille, tapahtumille & historiadialogeille, jotka järjestetään eri taustoja edustavien ihmisten tuomiseksi yhteen ajattelemaan ja oppimaan historiasta ja toisiltaan, jotta syntyy verkostoja ja yhteistyötä.

Hanke rummuttaa uusia tapoja puhua konflikteista, polarisaatiosta ja identiteettipolitiikasta ja normalisoi nämä joskus kielteiseksi koetut ilmiöt. Esimerkiksi vihapuhetta ei auta moralisoida, se on aina vasta tarinan ensimmäinen versio. Etsimme keinoja käyttää hyväksi identiteettipolitiikan voimaa ja kääntää sen potentiaali pirstaloida yhteiskuntaa myönteiseksi muutosvoimaksi, kaikille tasapuolisesti tunnustusta tuottavan yhteiskunnan tarinaksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Attias Miriam, Esposito Yussif Giovanna, Artemjeff Panu, Saukkonen Pasi, Vuorinen Hanna
Muut työryhmän jäsenet: Lundberg Miritza, Muir Simo, Munoz David, Abdulkarim Maryan, Ahmed Khadar, Blasim Hassan, ElFadl Wisam, Lindgren Mertsi, Vallinkoski Katja

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toimittaja Esa-Pekka Avela 7 250 € Punarinta - hämärän henki. Suomen kolmanneksi yleisimmästä linnusta ja sen roolista kulttuurissa kertovan tietokirjan viimeistely ja julkaiseminen

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Olen työstänyt nyt noin kahdeksan vuotta tietokirjaa punarinnasta, joka on vahvasti metsiin sitoutunut varpuslintu. Nyt kirja on viimeistelyvaiheessa ja tarvitsen tukea, jotta kirjan julkaiseminen onnistuisi.
Kirjan työnimi on "Punarinta - hämärän henki". Siitä tulee näillä näkymin yli satasivuinen ja kovakantinen. Kuvitusta on runsaasti, koska pidän visuaalista puolta erittäin tärkeänä.
Kirja perustuu valtavaan työmäärään. Olen ammentanut tietoa lukuisista keskeisistä lähteistä ja useilta eri asiantuntijoilta. Materiaalia olen hankkinut linnun koko levinneisyysalueelta Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan. Kuvia minulla on 13 maan kuvaajilta.
Kirja luotaa laajasti myös punarinnan roolia kirjallisuudessa, kuvataiteessa, musiikissa ja kulttuurissa yleensäkin. Kaupallisia yhteyksiäkään ei ole unohdettu.
Olen kirjoittanut kirjan niin, että se on sellaisenaan julkaistavissa millä kielellä tahansa. Näkökulma on tavallaan linnun oma. Linnuthan eivät tunne valtioiden rajoja.
Kirja on tarkoitettu kaikille luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneille, ei pelkästään lintuharrastajille. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on suunnata katse lähiluontoomme ja sen arvoihin.
Kirja kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen. Punarinta on varsinkin Britanniassa, mutta myös monissa manner-Euroopan maissa joulun lintu. Talvien leudontuessa siitä on tulossa myös suomalaisten joulun lintu, sillä yhä useampi punarinta jää Suomeen talvehtimaan.

Suomessa on julkaistu toistaiseksi vain joitakin kirjoja yleisistä varpuslinnuistamme. Punarinnasta ei ole tätä aikaisemmin julkaistu maassamme yhtään kirjaa. Ulkomaisiin punarintakirjoihin verrattuna kirja tarjoaa paljon uutta tietoa ja osin myös uudella tavalla. Esimerkiksi punarinnan alalajeja ei ole esitelty kuvineen missään ennen tätä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Writer, translator and research assistant Ahmad Ayad Thamir ja työryhmä (Ahmed Zaidan) 35 000 € Mosul: A story of hope – A book based on writers' own experiences and interviews of people who lived through the siege and have then seen the rise of new civil society in Iraq

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ
Note!
“You are not just reading a book, you are taking a tour in the corridor of a great prison, where every page is a cell and every story is a window bidding to find the way to the outside world . Welcome inside! beyond the walls of the media and the razor-wire of stereotypes”

This project focuses on storytelling of the diverse categories of social elements: Ordinary people, journalists and artists, and the feminist movements engulfed the city of Mosul after liberation from ISIS. Series of people's testimonies would concede what the situation is and was really like on the ground. The author who resides in Finland and originally comes from Mosul is projecting his own experience before departing from the city in relation to his new homeland and the journey.. How does it feel seeing one’s mother town being gutted by the flames, starting from pre and post ISIS; the earthquake that led to a more stable society benefited from prior mistakes, a society washed out by the shower of hard experience.
Stories of survivors, bold initiatives and a soar beyond the social heliosphere, resisting the gravitational power of religions and some of the local heritage perching on the chest of freedom.
Getting rid of the shackles of the past and extending a hand to the world are an essential step that comes from the flare of experience-no matter how hard it was-but transacted the fusion of concepts and reshaping of values. Trusting the outside world hasn’t been easy in Mosul. It seemed that the shells of the battles had demolished the thick walls, permitted the caravans of the world to infiltrate into the razed heart of the city in the form of civil organizations and so on… to resurrect the city.
City and it’s residents that were abandoned, conquered, liberated and finally forgotten after the flames of war and tears of international tragedy left their streets. They need to be heard once again as inspiration of man's desire for common good and ordinary equality.

In the aftermath , people of Mosul found that there was no path left except to walk with the great crowds heading towards a world with a higher level of awareness of sharing common responsibilities and duties, because evil cannot be flanked, once it’s rampant.
An artist playing on the ruins of a religious shrine penetrating the sacred corona of the place, and a woman biking beyond the taboos that’d confined her indoors for ages.

Bold as hope is in Mosul and it needs to be written out.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ayad Thamir Ahmad, Niinikangas Kalle, Robert Willoughby Andy

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Maria Balaska 114 600 € Earthlings: a philosophical exploration of fake nature

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Fake nature has become increasingly present: from manmade islands and fake beaches to plans for an artificial moon. At a time when salvaging what is left of earthly nature has become so important, the increase in fake nature projects looks like a baffling paradox. How are we to understand the fact that indoor ski resorts are being built in Dubai, while the Arctic icecap melts at a dangerous rate? Given the increasing presence of synthetic nature and the subsequent blurring of the line between the natural and the artificial, as well as the reality of climate change, ecological destruction, and the worry that life on Earth is becoming unsustainable, this project aims to address the urgent question: what would we lose if we found ourselves surrounded only by copies of nature? Although a growing number of studies show a correlation between being in nature and finding well-being, the precise character and value of 'nature’ is unclear. How can we understand philosophically the link between nature and happiness? And once this link is appropriately understood, is there any reason to think that a well-made copy of nature couldn’t do the same work?
This research project will be the first substantive philosophical exploration of the phenomenon of fake nature and our relation to it.

The project aims to explore a phenomenon that surrounds us and yet remains puzzling: at a time when salvaging what is left of earthly nature has become so important, why is there an increase in fake nature projects? And what would we lose, if we lost real nature and we were left surrounded by artificial nature?
It is original as it is the first ever philosophical exploration of the issue, and it is bold because it brings in philosophy to look critically at something urgent but neglected.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Post-doctoral researcher Milaja Bennett 18 500 € Kunnossa vai ei? Riistakameroiden ja fotogrammetrian soveltuvuus uhanalaisten ja vaikeasti tutkittavien norppien kunnon ja hyvinvoinnin arviointiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Suomen vesissä elävää saimaannorppaa ja itämerennorppaa uhkaa kalanpyydyskuolleisuuden lisäksi etenkin ilmastonmuutos, jolla voi olla myös epäsuoria vaikutuksia yksilöiden kuntoon saaliseläinten määrän vähetessä. On tärkeää, että norppien kuntoa ja terveyttä pystytään seuraamaan tarkasti, jotta tarvittaviin suojelutoimenpiteisiin osataan ryhtyä mahdollisimman pian. Norppien terveydentilan seurantaa vaikeuttaa se, että ne viettävät suurimman osan elämästään veden alla. Kuitenkin niiden jokakeväinen karvanvaihto, jolloin norpat viettävät enemmän aikaa leväten jäällä tai kivillä, mahdollistaa seurannan. Itä-Suomen yliopisto onkin kerännyt karvanvaihtoaikaan riistakameroilla norpista yli miljoona valokuvaa jo lähes kymmenen vuoden ajalta, lähinnä runsaudenarviointia varten. Ponnistushankkeeni tarkoituksena on hyödyntää enemmän tätä laajaa valokuvatietokantaa, ja selvittää ensimmäistä kertaa, soveltuvatko riistakameroilla kerätyt valokuvat eläinten kunnon ja rasvavarantojen arviointiin fotogrammetristen menetelmien avulla. Fotogrammetrialla tarkoitetaan kohteen kolmiulotteista mittausta kohteesta otettujen valokuvien avulla. Lisäksi selvitän, voidaanko myös droonilla otettuja kuvia käyttää norppien kunnon arvioinnissa. Käytän menetelmän kalibrointiin elävistä tarhatuista ja/tai kuolleista norpista otettuja morfologisia mittauksia, kuten vartalon ympärysmittaa (hyvä rasvakerroksen paksuuden mittari), ja samoja yksilöitä valokuvataan droonilla ja riistakameralla eri etäisyyksiltä ja -kulmista. Tämän jälkeen määritän vartalon ympärysmitan valokuvista mitatuista etäisyyksistä matemaattisten kaavojen avulla, ja vertaan saatuja arvoja mitattuihin arvoihin. Jos tutkimuksessa käytettävät riistakameroilla ja droonilla otetut valokuvat osoittautuvat soveltuvaksi tavaksi kerätä tietoa norppien kunnosta, tutkimuksen menetelmiä voidaan hyödyntää myös muiden eläinlajien seurannassa. Lisäksi norppien kunto huippupetoina kuvastaa saalisvarojen runsautta ja samalla koko ympäristön tilaa.

Saimaannorppa- ja Saaristomeren itämerennorppapopulaatiot ovat uhanalaisia, ja niiden seurannassa pyritään välttämään yksilöiden kiinniottoa ja muuta häiritsemistä. Hankkeessa kehitetään täysin uutta menetelmää norppien kunnon ja hyvinvoinnin arviointiin, joka voidaan tehdä etäisesti aiheuttamatta eläimille häiriötä. Tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun riistakameroilla otettuja valokuvia tullaan käyttämään eläinten kunnon arvioinnissa, ja tartun rohkeasti hankkeen tuomiin haasteisiin!

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Bioetiikan instituutti 78 000 € Bioetiikan instituutin mobiilisovelluksen kehittäminen ja pilotointi yhteiskunnassa ajankohtaisten bioeettisten kysymysten opettamisen ja kansalaiskeskustelun mahdollistamiseksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Saxén on opetellut toteuttamaan mobiilisovelluksia (Android ja iOS) ja hankkeen tavoitteena on kehittää omin voimin näin sovellus, jonka kautta kansalaiset voivat saada tietoa bioetiikan ajankohtaisista teemoista (kuten geenitutkimuksen tai koronapandemian eettisistä ja yhteiskunnallisista haasteista) ja ottaa niihin kantaa. Bioetiikka on tiedonala, jolla käsitellään lääke-, terveys- ja biotieteiden eettisiä ja laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä, joista edellä mainitut ajankohtaiset teemat käyvät hyvänä esimerkkinä.
Sovellus tarjoaa ensinnäkin helposti lähestyttävää opetusmateriaalia tällaisista teemoista. Lisäksi sovelluksen keskeinen tavoite on rikastaa kansalaiskeskustelua bioetiikasta madaltamalla kynnystä tähän keskusteluun, mikä on ollut pitkään keskeinen haaste bioetiikan alalla. Sovellus tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kommentoida näitä teemoja (nähden muiden kommentit) ja myös äänestää keskeisistä bioeettisistä valinnoista.
Onnistuessaan sovellus tarjoaa jopa kansainvälisesti katsoen uraauurtavan toimintamallin. Varsinkin koronapandemian aikaan on tärkeää kehittää uusia digitaalisia osallistumisen kanavia ja yhdistää näitä luovasti ajankohtaisten yhteiskunnallisten teemojen käsittelyyn sekä näiden taustalla olevaan tietämykseen.
Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa Heikki Saxén, minkä ohella siihen sisältöjä tekevät myös muut yleishyödyllisen Bioetiikan instituutin jäsenet, jotka edustavat laajasti eri aloja. Sovelluksen sisältöjä kehitetään lisäksi keskeisesti yhteistyössä New Yorkin yliopiston lääketieteellisen etiikan keskuksen kanssa, jonka kautta mukaan saadaan samalla kansainvälisiä yhteistyökumppaneita yliopistoista muun muassa Ghanasta ja Tokiosta. Lisäksi mukana on yhteys Harvardin yliopiston tutkijoihin.
Kehitystyön ja pilotoinnin ohella tehdään samalla tutkimusta sovelluksen toimivuudesta, erityisesti bioetiikan, deliberatiivisen demokratian ja pedagogiikan näkökulmista.

Avaus on rohkea, koska bioeettisistä aiheista on tyypillisesti puhuttu joko asiantuntijoiden kesken tiedeyhteisöissä tai sitten niistä on viestitty median kautta paljolti ylhäältä alaspäin -tyyppisesti kansalaisille. Suunniteltu sovellus rikkoo tämän asetelman ja muuttaa sen selkeästi vuorovaikutteiseksi.

Sovelluksen kautta myös mahdollistuu globaali kansalaiskeskustelu bioetiikan polttavista teemoista, jolloin eri kulttuurien on mahdollista kohdata ja oppia toisiltaan aivan uudella tavalla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Saxén Heikki, Värttö Mikko
Muut työryhmän jäsenet: Caplan Arthur, Parent Brendan, Wagner Anita

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Lina Bonde 136 200 € Toxic uncertainty as a matter of care

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
How do practices and matters of care unfold in toxic environments? How does care work happen in toxic uncertainty? How do we care for each other and for waste?

My project explores the entanglements of e-waste with practices and matters of care (work), particularly practices often unrecognized, such as reproductive work in a context of toxic uncertainty, caring for e-waste, one’s health, safety and home. My research site Agbogbloshie, an e-waste scrap yard and slum settlement in Accra, Ghana. The slum settlement has 70 000 - 80 000 inhabitants and is surrounded by polarized narratives questioning or confirming its toxic narrative by referring to it as the most toxic places on earth, an e-waste hub and poverty porn.

In re-centering the e-waste narratives, I am interested in how families and institutions care for the health and well-being of children, and especially the relations of care (work) in and around kindergartens and its entanglement with the toxic e-waste. Hence, my fieldwork begins where the media stories end; from a local kindergarten run by Dream Africa Care Foundation to which I have contact.

I develop an analytical framework by relating discard studies, intersectionality and feminist science and technology studies to explore toxic uncertainty as a matter of care. Methodologically, the approach of ‘following the mushroom’ (Tsing, 2012), allows me to observe the unexpected inter-human relations, but also non-human and human interactions.

The project will be relevant for societal discussions on environmental injustice and durable social inequalities that take the extended margins of Europe under consideration.

How do people care in toxic uncertainty? Where does responsibility start or end when e-waste reproduces local economies, communities and livelihoods? My project opens up and re-centers the discussion on e-waste by exploring it from the unexpected and innovative lens of care work. In doing so, I aim for a wider understanding of e-waste and its relationality to marginalized people, environments and communities, and the dilemma this involves, e.g. regarding health, family and environmental risks.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Biologist Glenda Gabriela Cárdenas Ramírez 74 900 € Revealing the mitochondrial genome structure of the major fern lineages through de novo assembly and phylogenetics

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Genomes contain all the biological information needed to build and maintain living organisms. In plants, DNA is found in three genomes: plastid genome (plastome), mitochondrial genome (mitogenome), and nuclear genome. The study of the genome structure brings light on how genomes function and how they have evolved in different plant groups. Understanding the processes and mechanisms behind plant evolution is particularly important because that information can be used to predict how plants may respond to changes in climate and environmental conditions.
In order to explore into the genome structure it is necessary to assembly the complete genome. The generation of complete fern genomes has been hampered for long time by their large size and complex structure, but in the last decade the number of generated genomes has increased thanks to the use of Next Generation Sequencing techniques (NGS). NGS has made possible to produce around 222 complete fern plastomes, two mitogenomes and two nuclear genomes. However, these numbers are still surprisingly low when compared to the number of complete plastomes of flowering plants published, around 6000.
I recognize the importance of increasing the knowledge of the fern genome.
Consequently, in this project, I will use NGS and other bioinformatic techniques 1) to generate six new complete fern mitochondrial genomes and 2) to infer the fern phylogeny based on mitochondrial DNA data. Additionally, I will 3) disseminate the results of my project as well as the importance of basic science to students of Finnish high schools.

My project will be one of the pioneers in generating complete fern mitochondrial genomes, facing the challenge of their large size and complex structure. This is bold, because it will reveal the fern genome structure, which will give insights into the fern evolution and into its divergence from the other plant groups. The project will greatly increase the number of reference mitochondrial genomes, and it will provide new insights on the fern phylogeny adding mitochondrial data for the first time

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Researcher Rebecca Close 92 000 € Re Re Re to Infinity: Post-Internet Litanies on Reproductive Work

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Re Re Re to Infinity: Post-Internet Litanies on Reproductive Work is a live monument-exhibition that re-values and remembers reproductive work as a vital public service. Since the 1970s contemporary art has served as a site to visibilise forms of devalued work, such as the domesticated tasks involved in socially reproducing the work force. These feminist actions also situated art as an ‘institution of reproduction’ that generates the conditions of visibility for certain activities to be legible as work or non-work; reproductive or productive. The project responds to the current context of Europe, where new forms of devalued reproductive work are concentrated in cities such as Helsinki, Barcelona and London, through their roles as digital hubs, capitals of culture and centers of reproductive tourism. My artistic research consists of critical and creative components: the critical thesis theorizes reproductive work after the internet through a combined cyberfeminist, reproductive justice and queer Marxist lense, while my artistic project develops a queer and anti-racist post-internet aesthetics. This research challenges the academic and chronological enclosing of cyberfeminist, post-internet, queer and net.art as completed and indeed divided movements, theorising instead a series of intentional tactics responding to specific modes of neoliberal governance.

The project takes inspiration from feminist theories of social reproduction and immaterial labour, but foregrounds queer and antiracist scholarship, which has approached reproduction and care not only as a form of exploitation but as a site of resistance. "Re Re Re to Infinity" goes beyond a post-internet ironic tone, developing rather an implicated politics of reproduction that assumes a level of techno-social embeddedness while also appropriating these processes in order to transform them.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssipedagogi, tanssija, tutkija Tuire Colliander 133 400 € Tanssia peliin - Lapset, liike ja leikki taiteellisen tutkimuksen ja dialogisen pedagogiikan kontekstissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tutkimuksessa tarkastellaan eettiseen ja kunnioittavaan kohtaamiseen perustuvaa varhaisiän tanssipedagogiikkaa. Lähestymistavassa annetaan tilaa erilaisuudelle ja huomioidaan niin ihmisiä kuin ympäröivän materiaalisen todellisuuden suhteita. Luova liike ja leikki toimivat lähtökohtana ja inspiraationa toiminnalle, jonka pyrkimyksenä on purkaa perinteisiä dikotomisia aikuinen-lapsi, opettaja-oppilas sekä esiintyjä-katsoja –asetelmia.

Tutkimus asettuu taiteellisen tutkimuksen kenttään, jossa taiteellinen prosessi nähdään tutkimuksena ja kokemuksellisena tietämisen tapana (esim. Rouhiainen, Anttila & Järvinen, 2014). Teoreettisissa lähtökohdissa yhdistetään dialogista pedagogiikkaa uusmaterialistiseen ja posthumanistiseen teoriaan (esim. Levinas 1982, Barad 2007, Bennett 2010). Tutkimus perustuu postpositivistiseen tiedonnäkemykseen sekä post-kvalitatiivisen tutkimuksen käsitteeseen (Denzin 2013, St. Pierre 2015). Siksi valmiiden menetelmien seuraamisen sijaan tutkimusmenetelmät muodostuvat prosessin johdattamina ja antavat tilaa keskeneräisyydelle ja kehkeytyville työtavoille.

Tutkimuskysymyksiä ovat:
Mitä nousee esiin, kun tanssipedagogi-tanssija-tutkija viettää useita kuukausia kunnallisessa päiväkodissa hyödyntäen taiteellista ammattitaitoaan luovasti ja intuitiivisesti? Millaisia ajatuksia ja työtapoja kehkeytyy? Minkälaiset lähestymistavat tulevat mahdollisiksi ja oleellisiksi, kun luodaan kenttätyöhön pohjautuvia taiteellisia tapahtumia? Mitä uusia kysymyksiä ja kohtaamisen tapoja nousee esiin?

Tutkimus koostuu varhaiskasvatuksen kontekstissa toteutettavasta kenttätyöstä ja kerätyn aineiston pohjalta rakentuvasta taiteellisesta tapahtumasta. Väitöstyö julkaistaan verkkopohjaisena monimediaisena ekspositiona sekä lisäksi lapsille suunnattuna kuvitettuna kirjana. Tutkimus tulee tuottamaan kokemukseen pohjaavaa uutta tietoa ja syventämään ymmärrystä varhaisiän tanssipedagogiikan mahdollisuuksista, jota voidaan hyödyntää useissa pedagogisissa konteksteissa.

Tutkimus kyseenalaistaa vallitsevia pedagogisia käytäntöjä, purkaa rohkeasti perinteistä opettaja-oppilas asetelmaa ja ehdottaa tasavertaisempaa ja keskeneräisyydelle avoimempaa yhdessäolemisen ja oppimisen tapaa. Tutkimuksen ajattelua leimaa luja usko isojen asioiden saavuttamiseen pienillä, mutta pitkäjänteisillä teoilla ja rohkea luottamus siihen, että eettisyyttä korostavan ja suhteisuutta tiedostavan pedagogiikan avulla on mahdollista kasvattaa tulevista sukupolvista meitä viisaampia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Literary journalist, Science-writing teacher Trevor Corson ja työryhmä (NeuWrite Nordic) 125 000 € NeuWrite Nordic: Establishing in Finland a branch of the world's premier interdisciplinary science-writing workshop for scientists and creative writers, and expanding it across the Nordic region

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
Science writing is well-developed in the USA and UK but less so in the Nordic region. We will establish in Finland a branch of the international collaborative science-writing workshop NeuWrite, and lead its expansion to other Nordic countries. NeuWrite was founded in 2009 by the chairperson of Biological Sciences at Columbia University in New York, along with members of Columbia's Fine Arts Writing Program, with a bold idea: that people rarely found in the same room—scientists and creative writers—can together innovate strategies for communication. Through NeuWrite, members meet regularly in creative-writing workshops to comment on drafts of each other's work. Many books, articles, talks and other media have emerged from NeuWrite and achieved wide public impact.

Science writers benefit from a collaborative space like NeuWrite because their work crosses the boundaries of the sciences and the literary arts, in order to engage general audiences. The hybrid nature of science writing forms a cultural glue that holds science and society together, helping scientists and the public interact and understand each other. Through NeuWrite scientists and creative writers escape their solitude and professional silos; they make writing social and interdisciplinary. This enriches literature, science, citizen engagement, and public policy.

In Finland demand for science-writing strategies is high, but nothing like NeuWrite exists where scientists and creative writers can collaborate on a regular basis in an interdisciplinary setting. NeuWrite Nordic will create a fertile workspace to nurture existing and new talent, helping Finnish and Nordic science writers to emerge as mature artists and communicators who can address local concerns and attract global audiences.

Convention says science and literature are separate, and that the public must be told the correct facts of objective science. By contrast, NeuWrite assumes scientists, writers, and audiences are communally navigating mixed-together scientific and humanistic narratives going all directions. Thus we believe science writing must also embrace uncertainty, vulnerability, subjectivity, emotion, metaphor, and imagination in order to create lasting insight and impact—for writers and audiences alike.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Allinson Matthew, Battersby Brendan, Graves Paul, Haikarainen Riikka, Jacobs Howard, Saarikangas Juha, Sawhney Nitin, Valtonen Jussi, Vasantola Satu, Västinsalo Hanna, Yliraudanjoki Virpi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Musician, Instrument Builder, Researcher Gonçalo Cruz 19 800 € Forgotten Bagpipes - The Redesign of the Säkkipilli in Finland

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
My research focuses on rebuilding the forgotten Säkkipilli and on reviving the Finnish piping tradition.
The core research output will be a final (modern) version of a Säkkipilli, 100% handmade by myself, and its presentation in public music recitals, played by both me and some of the most accomplished Finnish musicians.

Because the Finnish bagpipe got extinct, it is essential to rescue the ancestral Säkkipilli, before redesigning it to suit the needs of the professional musicians of today. This historical Säkkipilli will be suited for musicians interested in historical music practices. This research milestone is extremely important. It will be the reference that will allow further improvements aimed at modernizing the Säkkipilli. The final 21th-century version of the Säkkipilli will be designed and produced, as well as an adapted version for teaching young children.

My research has two main sides: the doctoral work, conducted inside the Sibelius Academy, with artistic & academic goals; work in the community, to make people active participants in the evolution of the Säkkipilli.

Important research often stays closed inside the universities. I created an open platform where people can help and be a part of the Säkkipilli revival.
The “Finn’d it initiative” (www.Finndit.org) is collecting all evidence of the presence of the Säkkipilli and bringing international awareness to piping in Finland. This platform divulges my research data, engages the Finnish people, and promotes 3 main pillars:
FIND IT: Survey all evidence of the presence of piping in Finland.
BUILD IT: Build Säkkipilli prototypes, that musicians can play, listen to, and discuss “what makes it Finnish”.
PLAY IT: Bring awareness to piping in Finland & teach a young generation of musicians how to express themselves with this wonderful instrument.

Creating a new Finnish bagpipe by bringing back the extinct Säkkipilli, making “something" where before was “nothing”, may seem as a foolish pursuit. However, if Sweden, Estonia, Latvia and Lithuania have Bagpipes, what happened to the Finnish Säkkipilli?

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Ph. D student Yiyang Ding 35 500 € Quantification and drivers for belowground carbon input in boreal forest

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Ectomycorrhizal (EcM) fungi live in symbiosis with many tree species and its biomass is reported to equal with fine root biomass in boreal forests. Its importance in carbon (C) cycling in forest ecosystems is highly recognized but the poor knowledge of EcM mycelia turnover leads to a great gap in quantifying belowground C inputs. Commonly used sequential mycelial ingrowth mesh-bags ignore the continuous growth and death of mycelia in the field. Instead, we will use an advanced scanner method to visually detect the turnover (lifespan) of EcM mycelia and fine roots based on daily capture of images in forests predominated by the Scots pine in different climates. We will connect the observed dynamics with the environmental factors and the status of the host tree. This method has potential to be outbreaking in quantifying the belowground C inputs, which are urgently needed in order to quantify for soil C sequestration.

The dynamics and controls of mycelia growth and death (turnover) has never been analyzed from flat-bed scanner images, they are very evident and straightforward. If successful, presenting the environmental dependencies of fine root and mycelia lifecycle dynamics open possibilities to very high-level input to the scientific communities. In addition, it is critical to precisely detect the ecological drivers for mycelia turnover rate in order to predict belowground C inputs and storage.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

filosofian tohtori, tutkijatohtori Svetlana Edygarova 9 000 € Miten olla onnellinen vähemmistö. Blogin kirjoittaminen vähemmistökielellä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Tasan vuosi sitten udmurttiaktivisti Albert Razin teki julkisesti polttoitsemurhan. Hänen kyltissään luki: ”Jos kieleni katoaa huomenna, olen valmis kuolemaan tänään”. Minun äidinkieleni on myös udmurtti ja ymmärrän hyvin Albert Razinin kärsimyksen ja turhautumisen kielen asemasta ja tulevaisuudesta. Olen Suomessa asuva tutkija ja kieliaktivisti. 2011 alkaen olen tutkinut Helsingin yliopistossa permiläisten (udmurtti ja komi) kielten kielivariaatiota ja kieliasemaa. Haluan jakaa tutkimustyöni tulokset ja levittää uusia ajatuksia vähemmistökielistä vähemmistökielten ja enemmistökielten puhujille. Blogin kirjoittaminen on helppo ja tehokas tapa vaikuttaa ja levittää uusia näkemyksiä.

Albert Razinin itsemurha vaikutti siihen, että 27.11.2019 julkaisin blogini ensimmäisen kirjoituksen. Blogini nimi on Shumpoton (’ilo’) ja sen päätavoite on luoda itselleni tila, jossa tunnen iloa siitä, että olen udmurtin kielen puhuja ja kirjoittaja. Eniten rakastan kirjoittaa tarinoita. Blogin muu tärkeä tavoite on levittää uusia näkemyksiä ja edistää tietoisuuden lisääntymistä vähemmistökansoista ja kielistä omaan ja muuhun tieteelliseen tutkimukseen työhön pohjautuvien populaaritekstien kautta.

Blogissani kirjoitan tarinoja, populaaritekstejä ja muita tekstejä. Kirjoitan tarinoita sekä lapsille että aikuisille, jotka pohjautuvat mytologiaan ja nykypäivään. Populaaritekstit ovat muun muassa konflikteista, jotka johtuvat vähemmistö- ja enemmistökansojen eri kokemuksista ja ideologeista. Yksi blogin tärkeimmistä tarkoituksista on tehdä kielikokeita: haluan kokeilla, miten kielivariaation avulla voi luoda erilaisia kirjoitustyylejä. Kokopäiväinen taitelijatyöapuraha on tarkoitettu blogin kirjoittamiseen (4 kuukautta). Suunnittelen kirjoittavani noin 10 tekstiä. Uskon, että kirjoitukseni edistävät keskustelua Venäjän ja muiden maiden vähemmistöyhteisöjen ongelmista, ja tuovat iloa minulle ja blogin lukijoille.

En ole yhtä rohkea kuin heimolaiseni Albert Razin, joka teki polttoitsemurhan puolustaessaan äidinkieltämme, mutta olen riittävän rohkea jatkaakseni vähemmistökielten säilyttämistyötä ja löytää iloa, vaikka usein tämä työ tuntuu turhalta ja vaaralliselta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Mila Engelberg 36 000 € tietokirjan "Sukupuolitetut kielet" kirjoittaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
”Sukupuolitetut kielet” on yleistajuinen tietokirja siitä, minkälaisina sukupuolet esitetään erityyppisissä kielissä, miten kielenkäyttö vaikuttaa sukupuolten asemaan ja miten sukupuolisyrjivää kielenkäyttöä voidaan tasa-arvoistaa. Tällaisia kysymyksiä käsittelevä kielitieteellinen sukupuolentutkimus on tuottanut lähes 50 vuoden aikana merkittävän määrän empiiristä tietoa. Suomenkielinen yleisesitys teemoista kuitenkin vielä puuttuu.

Alan tutkimus ja monet kansainväliset johdanto- ja käsikirjat ovat käsitelleet enemmän englannin ja saksan tapaisia kieliä, joissa on luonnollinen ja/tai kieliopillinen suku, kuin esimerkiksi viron kaltaisia ”suvuttomia” kieliä. Kirjassa tuodaan kuitenkin erirakenteisia kieliä esiin monipuolisesti ja myös erityyppisistä kulttuureista. Käsiteltävinä ovat muun muassa maskuliinisten ihmisviittausten yleistävä käyttö kaikista ihmisistä, sukupuoli ammattinimikkeissä, puhuttelumuodoissa ja pronomineissa sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kielellinen kuvaus.

Keskustelu sukupuolittuneesta ja sukupuolisyrjivästä kielenkäytöstä on lisääntynyt Suomessa. Lisäksi suomalainen yhteiskunta monikielistyy, mikä vaikuttaa niin työelämään kuin koulumaailmaan ja perheisiin. Teos auttaa laajentamaan keskustelua kielenkäytön suhteesta sukupuolten asemaan ja kiinnittämään sitä kansainväliseen tutkimukseen. Kirja antaa tarpeellisia välineitä kielellisen eri- ja tasa-arvoistamisen käsittelyyn muun muassa kieliasiantuntijoille esimerkiksi tiedotus- ja viestintätehtävissä sekä kielikysymyksistä ja tasa-arvosta kiinnostuneelle suurelle yleisölle. Teos soveltuu myös oppimateriaaliksi yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa.

Kielitieteellinen sukupuolentutkimus on jäänyt suhteellisen vähäiselle huomiolle sekä suomalaisessa sukupuolentutkimuksessa että kielitieteessä ja niiden opetuksessa. Teos pyrkii lisäämään tietoisuutta alan tutkimuskohteista ja -tuloksista molemmilla tahoilla ja kannustaa tieteidenväliseen keskusteluun. Tavoitteena on myös saada tutkimukseen perustuva kielenkäytön tasa-arvoistaminen laveammin osaksi tasa-arvotyötä ja tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apulaisprofessori Jussi Eronen ja työryhmä (Past Present Sustainability) 500 000 € Arkistotiedon käyttö ympäristöntutkimuksessa – pohjoisen sosioekologinen ympäristöhistoria työkaluna ympäristömuutosten ymmärtämiseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Luonnonvarojen ehtyminen ja ilmastonmuutos ovat lisänneet kiinnostusta arktiseen alueeseen ja sen resurssien hyödyntämiseen viime vuosina. Tämä kehitys aiheuttaa monimutkaisia haasteita. Tilanne haastaa pohjoisen Fennoskandian resursseja perinteisesti hyödyntäneiden alkuperäiskansojen elinkeinojen kestävyyttä ja kulttuurisia valintoja. Muutosten edessä on myös muutoksien vaikutuksiin keskittyvä ympäristötutkimus. Näitä yhdistävä solmukohta on poliittinen päätöksenteko, jolle haluamme tarjota monipuolisia tieteellisiä aineistoja.

Monitieteisessä hankkeessa yhdistämme eri yhteyksissä ja eri tarkoituksiin aikojen saatossa tallennettua ympäristötietoa uudentyyppiseksi kokonaisuudeksi ympäristöntutkimuksen viitekehyksessä. Nopeasti muuttuvassa tilanteessa kaivataan tietoa alueen resurssien- ja maankäytön historiasta. Se auttaa ymmärtämään niiden vaikutusta alueen nykytilaan sekä linkittymistä alueella havaittaviin ympäristönmuutoksiin. Vastaamme tarpeeseen keräämällä, yhdistämällä ja jalostamalla paikallisyhteisöiltä, arkistoaineistoista sekä historiallisista ja arkeologisista lähteistä saatavan alueen sosioekologisista systeemeistä kertovan tiedon. Tutkittava ajanjakso ulottuu keskiajalta modernisaation murrokseen. Kootun tiedon yhdistämme ekologiseen ja paleoekologiseen ympäristödataan.

Käsitämme ihmisen toiminnan yhdeksi syyksi, joka aiheuttaa ekosysteemien muuttumista. Tällä tavalla kulttuurinen olemassaolo ja ihmisen rooli alueen nykytilan muodostumisessa tulevat kokonaisvaltaisesti huomioiduiksi ja helpommin ymmärrettäviksi. Hanke pureutuu tähän monimutkaiseen sekä poliittisesti herkkään aihepiiriin eri tutkimusalojen näkökulmia yhdistäen ja paikallisia osapuolia kunnioittaen ja osallistaen.

Keräämme arkistoaineistoista tietoa tarkoitukseen, jota varten niitä ei alun perin ole tallennettu. Tutkimusmetodimme nostaa esille arkistoihin kätkeytyvää ympäristötietoa. Kun se yhdistetään moderniin ekologiseen tutkimustietoon, avautuu uusia näkökulmia ihmistoiminnan vaikutuksista ympäristöön. Hankkeen kokoonpano on monipuolinen ja laajasti monitieteinen. Tuotamme ainutlaatuisella yhteistyöllä faktatietoa poliittisesti arasta aihepiiristä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Manninen Mikael A., Valtonen Taarna, Valkeapää Leena, NN NN
Muut työryhmän jäsenet: Eronen Jussi, Valkeapää Oula

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Sergio Fernandez Bravo 115 000 € Synthetic Pesticides in Mexico: The Green Revolution as an arena of knowledge and power

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
This work will challenge the conventional portrayal of pesticides as depoliticized agronomic toolkits by characterizing them as technologies of rule that seek to govern biophysical and socio-politic aspects of agriculture in Mexico, as elsewhere in the Global South, to favor capitalistic agroindustries. The study analyses the introduction, implementation, and long-term transformations related to the use of synthetic pesticides as technological tools, systems of knowledge, political devices, and arrangements that prompted serious environmental hazards and social harms. The analysis will focus on the points of view of Mexican indigenous, peasant, and scientific communities in order to build a historical understanding of pesticides as technologies of rule and arenas of power for environmental and social ordering and ignorance of alternative knowledges and alternative ways for relating with land. The principal data will be gathered from relevant archival, media, and oral history sources, complemented with interviews.
By drawing on theoretical approaches of political ecology of agrarian change and recent ideas in science & technology studies related to power and knowledge and heterogeneous epistemic communities, the study will contribute to a detailed understanding of discursive rationalities, political practices, and power relations involved in policies of the Green Revolution in the global South. In addition, the study will draw inspiration on postcolonial frameworks of alternative epistemologies, which in combination with the theoretical approaches previously mentioned, will allow to understand knowledges deemed non-existent by the ideologies of Green Revolution and its more recent variations.
The study will help to develop conceptual approaches that promote synergic dialogue between heterogeneous southern and northern knowledges, considering issues of environmental justice and social equality. It will also help policymakers to plan more sustainable and fair policies

The study argues that pesticides should be analyzed as devices of power and knowledge governing biophysical and socio-political aspects of agricultural practices in the global South, subverting the conventional depiction that they are apolitical tools, that supports their supposed desirability and effectiveness in mainstream agriculture. A wider political understanding of pesticides makes possible to acknowledge the injustices their use entails, and to search for possible alternatives

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Kata Fodor 65 000 € Kitchen Think-Over: The Hybridisation of Food Spaces and their Potential to Facilitate Sustainable Diets

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
The project examines what the spatial implications/preconditions are of facilitating ‘Sustainable Diets’ in affluent Western cities. With particular regards to demographic changes, technological developments and environmental challenges, it considers how our latest food-systems-knowledge can be embedded into spatial design, as a research-based and multidisciplinary form of creative practice.

The spatial design fields - concerned with accommodating our rapidly urbanising world - have yet to sufficiently address how any desirable shifts in urban food practices can be spatially facilitated. With the exception of urban farming, the spatial implications of sustainable urban food logistics, retail, food preparation and waste management are far from being well understood. Yet, given how significantly spatial logics - on all scales from the layout of one’s kitchen up to larger urban configurations - dictate people’s behaviours and implicitly define what is convenient to do on a societal level, these questions are all the more urgent.

Considering these issues in the context of affluent Western cities, I ask how their spatial development and models of affordable housing could facilitate positive changes in their food practices - what the design implications would be for housing developments, what design traditions/conventions we should abandon, and where we need to invent new solutions. More broadly, how our future urban food spaces could simultaneously respond to demographic changes, technological developments and environmental concerns. My research approaches these questions in two ways: Through the study of contemporary food practices in - the increasingly dominant demographic of - non-familial households. And second, through the observation of an ongoing urban phenomenon, which I propose to call the ‘the hybridisation of food spaces’ – that is, a tendency of diversifying their functional programmes physically while also merging their operations with virtual platforms.

Our initiative bridges two fields: food studies and spatial design practice. In applying the latest knowledge on sustainable food systems and diets to the practical questions of how we design our built environments, the project taps into a new territory of urgent research-based creative inquiry. Its systemic approach allows to look for linked solutions over ‘silver-bullet-fixes’ to our food system, while a strategic focus on the consumption end of the food supply chain is a boldly unique choice.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. Natural Science Sofia Forss 113 100 € Curious about curiosity: a comparative study on curiosity in vervet monkeys and human children

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Curiosity is the urge to find out something new. It is crucial for learning about one’s environment, and arguably the reason to why humans thrive in almost every habitat on earth. To date, an outstanding evolutionary question is: to what extent human curiosity is shared with other animals? Moreover, if curiosity is the reason to why some species successfully adapt to fast changing environments, like those caused by urbanization. Here I present a new initiative to study curiosity in humans and a non-human primate, vervet monkeys, a species recognized for the colonization of urban areas. The project is divided into two parts. In Part A, I will compare curiosity between monkeys living in natural-, urban and captive environments. I will focus on how young individuals seek new information and thereby measure curiosity through a set of tests presenting the monkeys with various novel situations: foods, objects, unfamiliar social partners and novel sounds. Part B, will cross the boundaries between primatology and anthropology, as I apply the same empirical tests of curiosity on human infants and small children. Whilst most studies on curiosity in humans have targeted western industrialized cultures, I aim to use a cross-cultural approach, which compares curiosity in children from Europe to those growing up in an African hunter-gatherer community. This critical multidisciplinary perspective will unravel phylogenetic similarities and improve our understanding of the evolutionary roots of human curiosity. Discovering how curiosity develops across cultures will have direct implications for our society, as supporting curiosity in children is one of the main tasks for modern pedagogy.

The planned project presents a particularly bold initiative because it targets a cognitive function – curiosity - that is crucial to both humans and non-human animals, yet has never been researched within the same paradigm between primates and humans. It is especially daring because it aims to deliver a complete picture of both social and environmental influences by comparing first monkeys from multiple habitats and second to perform a critical comparative cross cultural study in human children.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Docent Mr. Frog ja työryhmä (ASME) 492 300 € Aineellisuus, suullinen runous, myyttinen tieto ja eletty ympäristö – Materiality, Verbal Art, Mythic Knowledge and the Lived Environment

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Materiality, Verbal Art, Mythic Knowledge and the Lived Environment (ASME) explores relationships between materialities, traditions of intangible culture and the lived environment, examined in Finno-Karelian and Scandinavian premodern traditions up through their heritagization and reinventions today. We focus on perceived and imagined materialities rather than only the empirically verifiable, revealing understandings of poems and knowledge as things that people could own or lose or even mix with beer. Our work shows verbal art and knowledge to be in ongoing dialectic with materialities as encountered and experienced. We theorize how this dialectic between materialities, intangible culture and the lived environment transform over time while their social significance is constructed through the dialectic itself.

We break from current paradigms of thinking about materialities and oral traditions. We liberate materialities from science-based epistemologies and pioneer a culture-based reconceptualization viewed through perceived and imagined realities of lived environments. Recognizing emic materialities demands looking at oral traditions in a new light, and re-evaluating the borders and center of folklore studies as a discipline that has historically reduced these to abstract text and beliefs.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Frog Mr., Haapoja-Mäkelä Heidi, Ahola Joonas, Karlsson Tuukka, Kohonen Siria, Barber Jesse
Muut työryhmän jäsenet: Lukin Karina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Golnar Gishnizjani 120 000 € Iranian Women’s Hashtag Activism on Instagram: Challenge Body and Sexual Norms

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
This PhD project sets out to understand emerging hashtag activism on Instagram amid the community of Iranian women that addresses issues around the body and sexuality. The objective of the research is to explore “agency’ and “resistance” –their characteristics and roles- in hashtag practices that are enacted by Iranian women in and through Instagram. Throughout the thesis, it will be tried to explore how Iranian women are questioning, challenging, and negotiating dominant body and sexual norms on Instagram, and how the features of this social media particularly hashtags contribute to connect them together and make public. With this regard, the "sociomaterial configuration" concept will be adapted to analyze hashtag practices as hybrid organizational forms. Furthermore, considering agency and resistance on Instagram addresses key gaps in the social movement literature, which has paid little attention to the affective nature of activism, as well as embodiment. This qualitative study will be done through "virtual ethnography". Participatory observation in the field of the study, online or offline interview and media content analysis (images, captions, and comments) will be employed to analyze data of the study. The results of the research will be disseminated in the forms of thematic analysis.

Sexuality and body policing in Islamic societies are still the cornerstones through which femininity is enforced and Iran is not an exception. Due to that Iranian women are seeking a space to speak out, reclaim their bodies and sexuality. Currently, social media provides this sphere for them; however, strict repression and censorship have prevented their actions from being studied. Thus this project will create a novel angle toward online practices of Muslim women and fill some knowledge gaps.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Elina Grundström 23 600 € Ruoantuotannon tulevaisuutta käsittelevä julkaisukokonaisuus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Maailman ruoantuotannon tulevaisuutta käsittelevä julkaisukokonaisuus popularisoi ilmastonmuutokseen, maankäyttöön ja maatalouteen liittyvää tutkimustietoa narratiivinen tietokirjan ja samaa aihetta käsittelevän dokumnettielokuvan käsikirjoituksen avulla.

Hanke käsittelee ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor Juho Hamari ja työryhmä (Gamification Group) 256 000 € DIAL: Futures research into socio-cultural implications of DIgitally induced ALtered states of consciousness

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
There is an emerging phenomenon of using new technologies and art (such as psychedelic VR environments, "digital drugs", binaural soundscapes) to induce Altered States of Consciousness (ASoc). These practices are examples of a larger development of varied integration of technology into all facets of human life and culture. Given the current rate and trajectory of this development, it is not difficult to conceive a future where digital products which bypass contemporary media formats in order to induce Altered States of Consciousness (ASoC) are a commonplace feature. Although the realisation of digital technologies which induce ASoC in currently in its infancy, a detailed examination of this issue is necessary in order to explore, understand, and anticipate the possible ramifications of digitally-induced ASoC across a range of socio-cultural domains.

DIAL researches the possible directions of digitally-induced ASoC and their implications for individuals and for society; the research combines anticipatory anthropology with futures research in order to identify and investigate the social, cultural, legal, and economic effects of digitally-induced ASoC. The primary scientific impact of DIAL will be in laying the foundation for the study of an entirely new phenomenon: digitally-induced ASoC; it will create a roadmap for future academic work across a range of disciplines, from HCI to social policy. Furthermore, by examining areas of interest through the lens of futures research DIAL provides insights that inform the understanding of contemporary issues of note, such as biohacking, digital security, and problematic media consumption.

In addition to scientific impact, DIAL will also produce notable societal and cultural impact by allowing policy-makers, regulatory bodies, and NGOs to plan future strategies and educational. DIAL will also inform and engage with the public through an interactive website which explores the plausible futures of digitally-induced ASoC.

DIAL lays the foundation for the study of socio-cultural-technological practices related to the novel and emergent phenomenon of technology-induced Altered States of Consciousness (ASoC). DIAL combines anticipatory anthropology and futures research approaches in dynamic and creative ways to contribute to research and practice of technology, culture, art and society. Boldness is embedded in the topic of study, the methods, and the aims of the project.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Bujic Mila, Macey Joseph
Muut työryhmän jäsenet: Hamari Juho

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

filosofian tohtori Katariina Harjunpää 129 000 € Sovittelun vuorovaikutuskäytänteet ja toimijuuden jakautuminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Hankkeessa tutkitaan rikos- ja riita-asioiden sovittelua puhujana toimimisen eli diskursiivisen toimijuuden näkökulmasta. Sovittelu on vaihtoehtoinen konfliktinratkaisun menetelmä, jossa sovittelija välittää keskustelua konfliktin osapuolten välillä. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin vuorovaikutuksen rakenteita, joihin keskustelun välittäminen perustuu: miten keskustelun välitteinen rakenne ja sovittelijan toiminta kannattelevat ja muovaavat konfliktin osapuolten toimintaa keskustelijoina, ja miten erilaisilla käytänteillä edistetään sovintoa. Tutkimus uudistaa sovittelutilanteen osallistujaroolien käsittelyä osoittamalla, että puolueettomasta asemastaan huolimatta sovittelija osallistuu monin tavoin konfliktin osapuolten puhujuuden ja sosiaalisten toimintojen rakentamiseen. Sovittelija vaikuttaa eriasteisesti osapuolten puheen tuottamiseen ja muotoiluun, toiminnan perustelemiseen ja seurausten ennakointiin. Toisin sanoen diskursiivinen toimijuus jakautuu eri tavoin osallistujien välille. Tutkimuksen lähestymistapa nojaa etenkin C. Goodwinin (2017) näkemyksiin siitä, miten yksittäisen osallistujan puhujuus rakentuu usean toimijan varaan.
Tutkimuksen aineistoksi tallennetaan videokameroilla kasvokkain ja etäyhteyksin järjestettyjä sovittelutapaamisia. Tapaamisten kielellistä ja kehollista vuorovaikutusta analysoidaan keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan metodein, ja lisäksi hyödynnetään lingvistisen antropologian, sovittelututkimuksen ja tulkkaustutkimuksen näkemyksiä toimijuudesta ja välittäjyydestä. Diskursiivisen toimijuuden jakautuminen on lisää ymmärrystä kaipaava ilmiö, jonka tarkastelu purkaa teoreettisia kysymyksiä sosiaalisuuden, kielen ja vuorovaikutuksen suhteesta, ja valottaa samalla yhteiskunnassa yleistyvän vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun käytäntöjä, hyötyjä ja haasteita. Tutkimuksen tuloksia tarjotaan sovittelijoiden käyttöön työpajoissa, jotka järjestetään yhteistyössä sovittelutoimistojen kanssa.

Tutkimus tarjoaa uutta näkökulmaa sovittelutilanteiden välittäjän rooliin ja osallistujien suhteisiin osoittamalla, että sovittelija ei ole vain neutraali ”keskustelun mahdollistaja” vaan osallistuu eri tavoin konfliktin osapuolten puhujuuden ja toimijuuden rakentamiseen. Tarkastelutapa täsmentää kuvaa vaihtoehtoisesta konfliktinratkaisusta ja keinoista, joilla konflikti puretaan vuorovaikutuksessa yhteiseksi, osapuolten sovintoa edistäväksi prosessiksi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Mira Harjunpää 102 500 € The Theory and Description of Latin Noun Phrases from the 11th Century to the 15th Century

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tutkin väitöskirjassani nominilausekkeiden kuvausta latinan kieltä käsittelevissä opetusteksteissä 1000-luvulta 1400-luvulle. Latinan syntaksin teoria kehittyi voimakkaasti keskiajalla. Tarkastelen sekä toisen asteen opetuskielioppeja että teoreettisia yliopistokielioppeja. Lisäksi tutkin nominilausekkeita osana proosan ja runouden tyyliä keskiajan proosan, runouden ja kirjeiden laadintaoppaissa, jotka olivat uusi, keskiajalla alkunsa saanut genre. Kiinnitän erityisesti huomiota aristoteelisen filosofian vaikutukseen kieliteorioihin, ja kuinka tämä vaikutus suodattuu toisen asteen kielen- ja kirjallisuuden opetukseen luostari- ja katedraalikouluissa.
Keskiaika on erityisen kiinnostava aikakausi kielentutkimuksen historian kannalta, sillä kielen opetuksella oli keskeinen rooli kouluopetuksessa ja yliopistoissa triviumin perustana. Kieliopit ja kielen opetus eivät olleet tyhjiössä, vaan muutokset yhteiskunnan rakenteissa ja tarpeissa heijastuivat niin kielifilosofiaan kuin latinan opetukseen käytännössä. Aineistooni kuuluvat laadintaoppaat ovat käytännön esimerkki yhteiskunnan tarpeisiin vastaamisesta.
Tutkimusmenetelmäni ovat hermeneuttinen ja komparatiivinen menetelmä sekä lähiluku. Nämä menetelmät soveltuvat parhaiten filologis-oppihistorialliseen tutkimukseen, jonka aineisto koostuu erityyppisistä opetusteksteistä usealta vuosisadalta. Mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan luomiseksi hyödynnän tietokoneavusteista data-analyysia aineiston vertailussa.
Tutkimuskysymyksiäni ovat muun muassa: Miten nominilausekkeiden kuvauksen merkitys teoreettisissa kieliopeissa painottui eri renessanssien, konfliktien ja reformien myötä? Kuinka opetusmetodit kehittyivät kielenopetuksen muuttuessa yhä analyyttisemmaksi filosofian vaikutuksesta? Mitä uusia nominilausekkeiden alalajeja syntyy keskiajalla verrattuna Priscianuksella (c. 500) esiintyviin tyyppeihin? Mitä syntaksista peräisin olevia käsitteitä sovellettiin uusiin proosan, runouden ja kirjeiden kirjoitusoppaisiin?

Tutkimukseni poikkeaa aikaisemmasta keskiajan syntaktisen teorian tutkimustraditiosta siinä, että se käsittelee nominilausekkeita poikkeuksellisen laajalla aikakehyksellä ja niin teoreettisessa kuin käytännöllisessä kielen- ja kirjallisuuden opetuksessa. Tutkimuksen ulottaminen käytännöllisten kielioppien nominilausekkeisiin sekä proosan ja runouden laadintaoppaisiin tuo kokonaan uuden näkökulman keskiaikaisen kielifilosofian ja -teorian kokonaismerkitykseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Vesa Havurinne 15 000 € Viherhiukkasten pitkäkestoisen toimintakyvyn tausta yhteyttävissä merietanoissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Tutkin väitöstyössäni yhteyttäviä merietanoita, jotka varastavat saalisleviltään viherhiukkaset omien solujensa sisälle, ja pitävät viherhiukkaset toimintakykyisinä useita kuukausia. Tätä kleptoplastismiksi nimettyä ilmiötä ei tunneta missään muualla eläinkunnassa, eikä sen pitäisi olla mahdollista, sillä viherhiukkasen päivittäinen ylläpito vaatii tuhansia levän tuman koodaamia proteiineja. Nykytiedon mukaan merietanoiden genomissa ei ole vastaavien proteiinien geenejä. Toisin kuin monet muut tutkimusryhmät, jotka hakevat tutkittavat merietanat suoraan luonnosta ilman tarkkaa tietoa yksilöiden historiasta, olen onnistunut kasvattamaan merietanoita kontrolloidusti laboratoriossa vakaasti vuodesta 2017 lähtien. Tämän ansiosta olen pystynyt optimoimaan monia uusia biofysikaalisia mittausmenetelmiä etanoiden ja niiden saalislevien tutkimiseksi.

Hakemallani 6 kk:n apurahalla tulen julkaisemaan viimeiset kaksi väitöskirjaani sisällytettävää tutkimusta ja saattamaan loppuun väitöskirjani. Samalla koulutan jo työhön valitun harjoittelijan ylläpitämään merietanakasvatuksia, jotta merietanatutkimusta voidaan jatkaa Suomessa valmistumiseni jälkeenkin, sillä omat tulevaisuuden suunnitelmani sisältävät ainakin puolen vuoden ajanjakson post doc -tutkijana ulkomailla.

Väitöskirjatyössä tutkitaan ennennäkemättömällä tarkkuudella mekanismeja, jotka tekevät eläimistä yhteyttäviä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Martta Heikkilä 101 500 € Estetiikan tuolla puolen: taideteoksen käsite nykyhetkellä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Mikä on nykyhetken taideteos? Haen rahoitusta kahdeksi vuodeksi tätä kysymystä tarkastelevaan tutkimushankkeeseen. Tutkimukseni kuuluu estetiikan ja taidefilosofian alaan. Muotoilen tähän asti kartoittamattoman yleiskuvan taideteoksen käsitteestä ja sen muutoksista kuvataiteen teorioissa ja käytännöissä nykyisin. Taideteoksen käsite kaipaa tutkimusta, sillä itsestään selvältä vaikuttava ajatus teoksesta on murtunut 1960-luvulta lähtien kahtaalla: sekä filosofisesti, kun käsitys yhtenäisestä ja rajatusta taideobjektista hajautuu, että käytännössä, kun taiteen ilmiöt muuttavat muotoaan radikaalisti. Tutkin, millaisia ovat yhteydet näiden muutosten välillä sekä sitä, onko ”teoksella” nykyisin identiteettiä. Esitän, että muutoksiin ovat vaikuttaneet myös taiteen vastaanoton uudet tavat.

Vaikka filosofit ja taiteen teoreetikot ovat tutkineet taideteoksen käsitettä laajasti, väitän, että teoksen merkitys kaipaa entistä täsmällisempää ontologista ja tiedollista analyysia. Tutkimus auttaa selventämään taiteilijoiden ja tutkijoiden käsitystä, mitä nykyisin kutsutaan ”teokseksi” ja millä ehdoin nyt, kun taideteoksen käsite on muuttunut esteettisestä antiesteettiseksi ja käsitteelliseksi, eli taide ei enää määrity esteettisin perustein.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa seuraavista kysymyksistä: (1) Miten teoreetikot, taiteilijat ja taiteen vastaanotto rajaavat taideteoksen käsitteen nykyisin? (2) Millainen on taideteoksen merkitys antiesteettisissä teorioissa? (3) Mitä merkitsevät käsitykset, joiden mukaan taide on ajattelua, päättymätön prosessi ja ”teos” on vailla identiteettiä? Näkökulmia kysymyksiin tarjoavat mm. jälkistrukturalistinen, -fenomenologinen ja posthumanistinen taiteentutkimus.

Tutkimus on menetelmältään ensi sijassa taidefilosofinen, mutta sen aineistoa ovat myös analysoitavat taideteokset ja taidetta koskevat julkiset keskustelut. Tuotan aiheesta 3-4 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja englanninkielisen monografian.

On rohkeaa väittää, että taidefilosofia ei ole toistaiseksi onnistunut selvittämään, mikä ”taideteoksen” nykyinen merkitys on. On myös pelotonta ryhtyä tähän selvitykseen: luoda kokonaiskuva teoksen käsitteestä ja kysyä, mikä teos on, jos se ei enää palaudu objektiin eikä esteettisiin arvoihin, mutta ei ole täysin pelkistettävissä ajatteluunkaan. Luon lähestymistavan ja sanaston teoksen nykytilan kartoittamiseksi. Esitän, että syntyy käsitys teoksesta, joka on estetiikan tavoittamattomissa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT Riie Heikkilä 198 800 € Kulttuuripääoman uusjako algoritmien aikakaudella: vertaileva tutkimus suomalaisista kirjastoista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Suomen julkisen kirjastolaitoksen perustehtävä on lain mukaan tarjota tasapuolinen pääsy monipuolisten kokoelmien äärelle. Samaan aikaan muutokset koettelevat kirjastoja: kirjastojen roolia tulkitaan yhä useammin asiakaspalvelu- ja tehokkuuspuheen kautta. Tämä on johtanut moniin konkreettisiin muutoksiin: osa suomalaisista kirjastoista on siirtynyt tekoälyn hallinnoimiin kokoelmiin, jossa algoritmi oppii tunnistamaan yksittäisten kirjastojen lainausprofiilit ja suuntaamaan sen mukaan aineistoa niihin. Samalla tiedetään, että kulttuurin kuluttaminen kerrostuu luokka-aseman mukaan myös keskiluokkaisena ”makudemokratiana” pidetyssä Suomessa, niin että hyväosaiset kuluttavat kulttuuria yhä laajemmin ja enemmän ja huono-osaiset vähemmän ja yksipuolisemmin - voi olla vaarana, että algoritmi palvelee eri ryhmiä eri tavoin.

Hankkeessa kerätään kahdeksaa erilaista suomalaista kirjastoa koskien monipuolinen laadullisia ja määrällisiä aineistoja yhdistävä data, johon sisältyy kirjastojen pitkän aikavälin anonymisoiduista lainaustiedoista koostuva ”big data” ja samojen kirjastojen etnografista havainnointia sekä fokusryhmä- ja asiantuntijahaastatteluja. Lisäksi hyödynnetään olemassa olevaa tilastoaineistoa. Kvantitatiivista aineistoa analysoidaan monimuuttujamenetelmillä ja verkostoanalyysin keinoin, kvalitatiivista puolestaan teemoittelun ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tuloksia raportoidaan korkeatasoisissa kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisuissa.

Aineistojen valossa hanke kysyy, miten algoritmin käyttö kirjastojen kokoelmien hallinnan välineenä vaikuttaa kirjastojen käyttöön ja laajemmin kulttuurisen pääoman sosiaaliseen kerrostumiseen ja millä tavoin kirjastojen perustehtävä toteutuu algoritmien aikakaudella. Se tarjoaa työkaluja hahmottaa paremmin algoritmien roolia julkisessa kulttuurissa, välineitä ymmärtää maun muodostumisen mekanismeja ja onnistuessaan ymmärrystä vaalia suomalaisen kirjaston roolia kulttuurisen yhdenvertaisuuden linnakkeena.

Tekoäly vaikuttaa elämäämme ja muokkaa kulttuurin kulutustamme monin tavoin. Suomalaiset julkiset kirjastot, joista osa hallinnoi kokoelmiaan tekoälyyn perustuvien profilointialgoritmien mukaisesti ja osa ei, tarjoaa tutkimukselle hienon vertailuasetelman. Rohkeana ja kriittisenäkin avauksena tutkimus kysyy kansainvälisesti ainutlaatuisen, laadullista aineistoa ja big dataa yhdistävän vertailevan aineiston valossa, miten kirjaston lainmukainen perustehtävä toteutuu algoritmien aikakaudella

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Herranen 117 000 € Efektiivinen ilmastodenialismi Suomessa ja Ruotsissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Vaikka ilmastonmuutos on yksi kuumimpia tämänhetkisiä tutkimusaiheita, on sen kieltämistä tutkittu suhteellisen vähän – erityisesti yhteiskuntatieteissä. Tutkimus on kuitenkin paikantanut ilmiön syntyperän yhteiskunnallis-taloudellisiin intresseihin, etenkin järjestäytyneeseen yhdysvaltalaiseen fossiilienergiateollisuuteen. Tämä teollisuudenala on systemaattisesti rahoittanut vuosikymmeniä ilmastotieteen epävarmuuksia paisutelleita konservatiivisia ajatushautomoita, medioita ja poliitikkoja. Ilmastodenialismin käytännölliseksi ilmenemismuodoksi on tämän seurauksena vakiintunut epäilys ilmiön olemassaolosta ja ihmisten roolista sen aiheuttajana.

Aiheen tähänastinen yhteiskuntatieteellinen tutkimus on keskittynyt kartoittamaan denialismin alkuperää ja historiallisesti muodostuneita leviämiskanavia, sekä painottunut voimakkaasti Yhdysvaltoihin. Silti on pitkälti epäselvää, kuinka ’denialismikoneisto’ on levinnyt Yhdysvaltojen ulkopuolelle ja kuinka ilmastodenialismi leviää muualla. Suomessa keskustelu aiheesta on lapsenkengissä. Tutkin hankkeessani Suomessa ilmenevää ilmastodenialismin muotoa, jota kutsun 'efektiiviseksi ilmastodenialismiksi'. Käsitteellä viitataan spontaaneihin ja käytännöllisiin tapoihin vastustaa ilmastotoimia ja väheksyä niiden tarvetta. Se kumpuaa epäluulosta ihmisen roolia kohtaan ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa, joka taas on seurausta vuosikymmeniä jatkuneesta systemaattisesta epäilyksen levittämisestä ilmastonmuutosta kohtaan. Vaikka ilmastonmuutoksen suora kieltäminen on yhä harvinaisempaa, efektiivisen ilmastodenialismin seurauksena monet ilmastotoimet lykkääntyvät tai jäävät tekemättä.

Projektini toteutetaan yhteistyössä ruotsalaisen CEFORCED-ilmastodenialismi-tutkimusyksikön kanssa, jonka havaintoihin Suomen havaintoja verrataan. Projektini keskittyy efektiivisen ilmastodenialismin leviämiseen verkossa ja hyödyntää sosiaalisten verkostojen analyysimenetelmiä ja tekstianalyysimenetelmiä.

Rohkean avaukseni mukaan ilmastodenialismi käytännössä ilmenee nykyään ihmisten spontaanina ilmastoaktivismin vähättelynä (mm. tapaus Greta Thunberg), business as usual -asenteena, tai paikallisten ilmastotoimien vastuun välttelynä (”Suomen toimilla ei ole merkitystä”). Hanke valottaa monimutkaisia tieteeseen liittyviä käsityksiä ja kysymyksiä, purkaa vuosikymmenien ilmastodenialistisen lobbaamisen tuloksia, ja operoi jo valmiiksi populististen ja ristiriitaisten intresien kentällä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori (PhD) Onni Hirvonen 133 600 € Yksityisomaisuuden ontologia - kamppailua työn arvosta

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Hanke tutkii yksityisomaisuuden perustavanlaatuista luonnetta ja oikeutusta kriittisen yhteiskuntafilosofian ja sosiaalisen ontologian keinoin. Tämä tutkimus yhdistää kriittisellä tavalla työn, kollektiivisen hyväksynnän ja yksityisomistuksen käsitteet ja luo uudenlaisen yksityisomaisuuden kriittisen sosiaalisen ontologian. Näitä teemoja lähestytään kahden tutkimuskysymyksen kautta: 1) Mikä on yksityisomaisuuden sosiaaliontologinen perusta? 2) Mitä moraalifilosofisia ja poliittisia seurauksia yksityisomaisuuden sosiaalisen perustan myöntämisellä on?

Tutkimus argumentoi, että yksityisomaisuus on institutionaalinen fakta, jonka olemassaolo vaatii kollektiivista hyväksyntää ja sosiaalista tunnustusta. Yksityisomaisuutta konstituoivat tunnustusjärjestelmät puolestaan kehittyvät historiallisten kultturis–poliittisten kamppailujen tuloksena. Nykyinen sosiaalinen ympäristö ja itseymmärrys korostavat työn roolia yksityisomaisuuden luonnissa, mutta toisin kuin John Locken filosofiaan perustuvassa liberaalissa traditiossa, konstituutiosuhde ei ole välttämätön.

Jos yksityisomaisuus ymmärretään viimekädessä sosiaalisesti konstituoiduksi, tällä ajatuksella on monia moraalisia ja poliittisia seurauksia. Yksityisomaisuuden kamppailuun perustuva luonne ja poliittisuus puolustavavat niiden sfäärien (esimerkiksi työelämä) kasvavaa demokratisointia, joilla yksityisomaisuutta luodaan ja jaetaan. Lisäksi tutkimus perustelee, että ne yksityisomaisuuden muodot, jotka nakertavat omaisuuden tunnustukseen liittyvää perustaa, ovat kestämättömiä.

Tutkimuksessa yhdistyvät historiallisten yksityisomaisuutta koskevien filosofisten argumenttien tarkastelu, sosiaalisen ontologian perinne, kriittinen yhteiskuntafilosofia sekä aikalaisanalyysi. Yksityisomistuksen sosiaalista perustaa painottava "kriittinen sosiaalinen ontologia" näyttää omaisuuden poliittisuuden sekä tarjoaa normatiivisia välineitä yksityisomistuksen tuomiin moraalisiin haasteisiin sekä yksityisomaisuuden rajojen tarkasteluun.

Yksityisomaisuuden kriittinen sosiaalinen ontologia haastaa ajattelemaan työn ja omistuksen roolia modernissa yhteiskunnassa. Se avaa tilaa konfliktille ja poliittiselle kamppailulle alueilla, jotka on oletettu yksityisen piiriin kuuluvaksi. Omaisuuden ymmärtäminen tunnustuskamppailujen tulokseksi antaa välineitä haastaa kasvavia tuloeroja sekä kannustaa työpaikkademokratiaan. Tutkimus yhdistää innovatiivisella tavalla analyyttisen sosiaalisen ontologian ja kriittisen yhteiskuntafilosofian.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

OTT, dosentti, yliopistonlehtori Ari Juhani Hirvonen ja työryhmä 379 600 € Kaupunki sääntöjen ja uneksunnan tilana

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Hanke edistää emansipaatiota ja demokratisoitumista kaupunkitilassa ristiinkytkemällä taiteellista tutkimusta, empiiristä kaupunkitutkimusta, poliittista teoriaa ja oikeustiedettä. Tutkimus vahvistaa kaupunkitilan moniäänisyyttä ja kehittää sitä kautta oikeudenmukaista kaupunkia. Tutkimus kysyy ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: Kuinka kaupunkitila muodostuu, miten se jaetaan ja kenellä on siihen käyttöoikeus? Millä normatiivisilla ja tosiasiallisilla instrumenteilla tätä tilaa säännellään, kontrolloidaan ja asutaan? Minkälaisia osallistamisen ja marginalisoinnin sekä erimielisyyden ja kiistojen prosesseja, rakenteita ja tiloja kaupungissa on? Minkälaisia murtumia, pakoviivoja ja unelmia kaupungin normatiivisuuteen kätkeytyy ja mitä avautuu? Minkälaisia katveiden, hälyjen, mahdollisuuksien ja uneksunnan tiloja kaupungissa on ja kuinka ne aktualisoituvat?

Tutkimus ylittää vakiintuneiden tieteen- ja taiteenalojen rajoja ja rikkoo niin kaupunkisuunnittelun, oikeustieteen kuin taiteellisen tutkimuksenkin käsityksiä tuomalla uusia ja entistä osallistavampia "pehmeän lain" keinoja kaupunkioikeudelliseen päätöksentekoon ja kutsumalla erilaisia naapurustoja uneksimaan omasta seudustaan kuvitteellisen, eri taiteen lajeja ja mediumeita yhdistävän kaupunkiarkeologian ja fiktionalisoivan demokratisoinnin avulla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hirvola Aino, Loukola Maiju, Tiekso Tanja, Tiensuu Paul
Muut työryhmän jäsenet: Hirvonen Ari

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Terhi Honkola ja työryhmä (KINURA) 428 650 € Sukulaisuussuhteiden evoluutio ja kontaktit uralilaisissa puhujapopulaatioissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Perhe ja sukulaisuus muodostavat sukupolvien ketjussa keskeisen yksikön, joka varmistaa kielten, geenien ja kulttuuripiirteiden siirtymisen sukupolvelta toiselle. Perheiden väliset kontaktit puolestaan muodostavat kudelman, jota kutsumme ihmisen menneisyydeksi ja jossa kielet, geenit ja kulttuuripiirteet liikkuvat. Tutkimme hankkeessamme tätä sukulaisuuteen liittyvien kontaktien kudelmaa kielitieteen, arkeologian ja genetiikan näkökulmista eri tieteenaloja yhdistäen.

Keskitymme tutkimuksessamme uralilaiseen kieliperheeseen, jonka kielet ovat tuhansien vuosien ajan olleet kontaktissa indoeurooppalaisten ja turkkilaisten kielten kanssa tarjoten meille runsaasti materiaalia kontakteihin liittyvää tutkimustamme varten. Käytämme tutkimuksessamme sekä laadullisia että laskennallisia menetelmiä ja yhdistämme näitä ennakkoluulottomasti toisiinsa.

Tutkimme sukulaisuussuhteiden evoluutiota ja kontakteja neljän tutkimuskysymyksen kautta. Ensin rekonstruoimme uralilaisten kantakielten sukulaisuustermejä selvittääksemme, miten sosiaaliset järjestelmät ovat muuttuneet uralilaisessa kieliperheessä ajan saatossa. Toiseksi perehdymme mahdollisuuksiin selvittää sukulaisuuteen liittyviä kontakteja arkeologisesta materiaalista. Keskitymme erityisesti naisten ja miesten mahdollisesti eriäviin rooleihin näiden kontaktien muodostuksessa ja ylläpidossa. Kolmannessa kysymyksessä keskitymme tiettyyn aikaan ja paikkaan: selvitämme sukulaisuuteen liittyviä kontakteja itämerensuomalaisessa kantakielessä kolmen tieteenalan aineistoja vertailemalla. Neljänneksi tarkastelemme sukulaisuussanalainojen ja geneettisen sekoittumisen välistä yhteyttä. Tutkimme, kertovatko lainatut sukulaisuussanat siitä, että kyseiset ryhmät ovat myös lisääntyneet keskenään, vai lainautuuko sukulaisuussanasto ilman seka-avioliittojen muodostumista.

Tämän kaiken mahdollistaa hankkeemme asiantuntijajoukko, joka koostuu kielitieteen, arkeologian, genetiikan, evoluutiobiologian ja antropologian osaajista.

Aikana, jolloin on tavallista katsoa kauas, katsomme rohkeasti lähelle: perheeseen ja sukulaisuuteen sekä niihin liittyviin kontakteihin tutkiessamme ihmisen menneisyyttä. Hankkeemme yhdistää rohkeasti laadullista ja laskennallista tutkimusta toisiinsa tieteenalarajat ylittäen. Aiheen tutkimattomuus sekä yksittäisten tieteenalojen että niiden yhdistämisen osalta vie meidät tuntemattomalle maaperälle, jossa löydämme ratkaisut avoimen mielen avulla kokeilun ja yhteistyön kautta.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Honkola Terhi, Holopainen Sampsa, Moilanen Ulla, Pesonen Petro, Milanova Veronika, Tambets Kristiina
Muut työryhmän jäsenet: Jordan Fiona

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MMT, DI Roope Husgafvel 36 000 € Sosiaalisen kädenjälkimittarin kehittäminen yhteiskunnallisen ja ympäristöä koskevan sosiaalisen vastuullisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen työvälineeksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Modernien yhteiskuntien ja organisaatioiden on hyvä ottaa proaktiivinen lähestymistapa yhteiskunnallisen ja ympäristöä koskevan sosiaalisen vastuullisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kädenjälkikonsepti tarjoaa hyvän työvälineen kehittää, johtaa, arvioida ja raportoida positiivisia muutoksia ja vaikutuksia. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää sosiaalinen kädenjälkimittari yhteiskunnallisen ja ympäristöä koskevan sosiaalisen vastuullisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen työvälineeksi. Tutkimushankkeen tulos on sosiaalinen kädenjälkimittari, jota voidaan käyttää yhteiskunnallisen ja ympäristöä koskevan sosiaalisen vastuullisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen työvälineenä. Tulos on merkittävä sekä laajemman yhteiskunnallisen vastuullisuuden ja hyvinvoinnin että ympäristöä koskevan sosiaalisen vastuullisuuden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Lisäksi, sosiaalinen kädenjälkimittari tarjoaa organisaatioille laajempaa tietämystä yhteiskunnallisesta ja ympäristöä koskevasta sosiaalisesta vastuullisuudesta ja hyvinvoinnista sekä työvälineen, jonka avulla ne voivat jatkuvasti parantaa ja kehittää omaa vastuullisuuttaan sekä edistää hyvinvointia.

Hanke vastaa käytännöstä nousevaan tarpeeseen kehittää työväline, jonka avulla voidaan kehittää, johtaa, arvioida ja raportoida positiivisia muutoksia ja vaikutuksia koskien yhteiskunnallista ja ympäristöä koskevaa sosiaalista vastuullisuutta ja hyvinvointia. Lisäksi, hanke lisää merkittävästi tietoa ja ymmärrystä aihepiiristä ja lähestyy kokeilevasti ja rajoja ylittävästi yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja ympäristöä koskevan vastuullisuuden ja hyvinvoinnin rajapintoja.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Marleena Huuhka 30 000 € Videopelikulttuurin muutosta ja vastaanpelaamisen praktiikkaa Artaud'laisen esitystutkimuksen lähtökohdista käsittelevän väitöskirjatyön viimeistely

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Väitöstutkimukseni tuottaa ja analysoi esityksiä, jotka tapahtuvat videopeleissä ja niiden kanssa. Aihetta lähestytään ohjaaja Antonin Artaud’n esityskäsityksen kautta. Artuad’lle ”teatteri tarkoittaa aiheettomia, käsittämättömiä tekoja, jotka ovat täysin tarpeettomia ja nykyhetken kannalta hyödyttömiä.” Kuvatun kaltaista esityksellistä tilaa voidaan luoda videopeleissä vastaanpelaamisen kautta. Se nähdään tässä tutkimuksessa esityksellisenä, itseisarvoisena toimintana, joka avaa toimijuuden ei-inhimillisille toimijoille virtuaalisissa maailmoissa ja niiden ulkopuolella: se on jaettua, materiaalisuuksien rajoja ylittävää toimintaa.

Tutkimukseni arvo esitystutkimukselle on sen edustama intermediaalisuus. Esitystutkimuksessa videopelit ovat edelleen harvinainen tutkimuskohde, ja tutkimus on usein keskittynyttä representaatioihin. Pelitutkimukselle väitökseni arvo on uusien, pelaajan ruumiillisuuden huomioon ottavien teorioiden tuomisessa kentälle. Tutkimukseni heijastelee muutoksia digitaalisten kulttuuriympäristöjen praktiikoissa, sekä ihmisen ja teknologian välisissä vuorovaikutussuhteissa. Se vaikuttaa osaltaan, siihen, miten multimodaalisuutta ja kulttuurista esitystä ymmärretään ja tuotetaan tulevaisuudessa.

Esityksellinen vastaanpelaaminen kulttuurisena esityksenä ylittää toiston. Se uusintaa osittain sekä esitysten että videopelien trooppeja, skeemoja ja malleja, mutta se muuttaa pelikontekstin joksikin aivan uudeksi. Esityksen potentiaali on sen transformatiivisuudessa, ja osana esitystä peleistä tulee osa uutta dramaturgiaa. Tämä uusi pelikulttuurin dramaturgia asettuu kaupallisuutta ja saavutuksen kulttuuria vastaan.

Tutkimukseni aineisto koostuu kahdesta datasetistä. Ensimmäinen käsittelee omia esityksellisiä pelikokemuksiani. Toinen käsittää 31 esitystä, jotka tuotettiin järjestämissäni workshopeissa: Konstanzin yliopistossa, Saksassa 2017 ja Tampereen yliopistossa 2019. Väitöskirja koostuu neljästä vertaisarvioidusta artikkelista sekä yhteenvedosta.

Tutkimukseni yhdistää rohkeasti esitystutkimuksen, pelitutkimuksen ja posthumanistisen filosofian kentät luoden uutta teoriaa, uutta esittämisen ja pelaamisen praktiikkaa sekä uusia mahdollisuuksia arkipäivän vastarinnalle. Tutkimuksessani määritellään ensimmäisenä kriittisesti vastaanpelaamisen toimintana, joka asettuu vastaan valtavirtapelien suoritus- ja päämääräkeskeisyyttä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Panu Hyppönen 20 500 € Vitruviuksen De architectura -teoksen käännös tuo ainoan antiikin materiaalista kulttuuria käsittelevän aikalaisesityksen suomalaiselle yleisölle kattavilla selityksillä ja kuvituksella varustettuna

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Roomalaisen arkkitehdin Vitruviuksen De architectura (”Arkkitehtuurista”) on monien arvioiden mukaan yksi länsimaisen kulttuurihistorian keskeisimmistä teoksista. Kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin saavutuksia yhdistelevä teos on laaja yhteenveto siitä, miten moninaisesti arkkitehtuuri ymmärrettiin antiikin maailmassa. Arkkitehtuurin ohella teoksella on ollut suuri merkitys tekniikan, estetiikan, kuvataiteen ja taiteen teorian kehitykselle. Vitruvius on vaikuttanut olennaisesti siihen, miten olemme vastaanottaneet antiikin perinnön ja mieltäneet taiteen ja arkkitehtuurin osana eurooppalaista kulttuuriamme. Teos on käännetty lukuisia kertoja eurooppalaisille valtakielille. Käännösprojektin tarkoituksena on saattaa se nyt ensimmäisen kerran suomenkielisen yleisön saataville. Tavoitteena on toteuttaa laadukas, sujuva ja nykylukijalle helposti avautuva, mutta myös tieteellisen tarkastelun kestävä käännös. Mukaan liitetään laaja johdanto ja yleistajuinen, kattavalla kuvituksella varustettu selitysosio, joka avaa tekstin vaikeaselkoiset kohdat lukijalle taustasta riippumatta. Lukijakunta tulee olemaan moninainen, sillä teos käsittelee nimestään poiketen antiikin tietämystä useilta aloilta, kuten teknologiasta, kuvataiteesta, historiasta, jopa musiikin teoriasta. Tästä syystä teos sisältää poikkeuksellisen suuren määrän kunkin alan erikoiskäsitteistöä. Ilman tekstin erityistarkkaa viimeistelyä, mittavaa selitysosiota, kattavaa johdantoa ja havainnollistavaa kuvitusta teoksen monialaisen sisällön ymmärtäminen jää vaillinaiseksi. Valmis käännös palvelee mm. arkkitehtejä, taidehistorioitsijoita, tekniikan historiasta kiinnostuneita ja useiden alojen opiskelijoita. Käännöksessä, kuvituksessa ja selityksissä tähdätään laatuun, joka mahdollistaa teoksen käytön yliopistojen oppikirjana. Samalla ymmärrettävyys ja luettavuus pyritään pitämään sillä asteella, että käännös palvelee myös suuren yleisön tarpeita yleissivistävänä ja toivon mukaan myös viihdyttävänä lukuelämyksenä.

Vitruviuksen De architectura -teoksen suomenkielinen käännös on ensimmäinen suomennos ainoasta antiikista nykypäiviin säilyneestä antiikin materiaalista kulttuuria käsittelevästä kokonaisteoksesta. Suomennos on erityisen merkittävä aikana, jona yhteisen Euroopamme liitokset natisevat ja kulttuurimme klassisen perinnön tutkimusta ollaan ajamassa alas. Käännöksen valmistuessa tärkeä avain tämän yhteiseurooppalaisen perinnön ymmärtämiseen on vihdoin jokaisen suomalaisenkin lukijan saavutettavissa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, dosentti Elina Hytönen-Ng ja työryhmä (Kyynelkanava) 399 100 € Kyynelkanavat: Nykyajan itkuvirret ja itkuvirsiperinteen merkitykset modernissa yhteiskunnassa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Kyynelkanavat-hanke tarkastelee tieteen ja taiteen keinoin itkuvirsien jatkumoa ja roolia suomalaisessa modernissa yhteiskunnassa. Minkälaisiin tarpeisiin itkuvirret ja äänellä itkeminen nykymaailmassa vastaavat? Itkuperinnettä lähestytään niin tunteen, ilmaisun, kokemuksen kuin sille annettujen merkitysten kautta. Hankkeessa työskentelee kolme taiteilija-tutkija-työparia, joiden näkökulmat aiheeseen ovat kehollisesti koettu itku, ortodoksisen perinteen ja kansanperinteen rinnakkaisuus nykyitkijällä sekä nykyitkun moninaisuus, yhteisöllisyys ja tunteet.
Karjalaiset itkuvirret olivat surua ja huolia ilmaisevaa alkujaan rituaalista perinnettä. Itkuvirsi on kuvailtu ikuisen eron runoudeksi ja ikuisen ikävän ilmauksiksi. Niissä kuuluu kaipuu, suru, huoli ja kiitollisuus. Perinteisten itkuvirsien ytimessä oli itkijän omien kokemusten ja tunteiden lisäksi yhteisöllisyys. Itkijä kanavoi koko yhteisön tunteita ja ylläpiti elämän tasapainoa yhteisön sisällä.
Kyynelkanavat-työryhmässä on kuusi jäsentä, jotka muodostavat kolme taiteilija-tutkija-paria. Taitelijat Emilia Kallonen, Liisa Matveinen ja Emmi Kuittinen ovat kaikki itkuvirsiperinteeseen erikoistuneita muusikoita. Tutkijat tulevat itkuvirsien ääreen kukin eri tieteenaloilta: Elina Hytönen-Ng on musiikilliseen kokemuksellisuuteen erikoistunut etnomusikologian dosentti, Riikka Patrikainen rituaalisuuteen perehtynyt ortodoksinen kirkkomuusikko ja kulttuurintutkija sekä Viliina Silvonen arkistoaineistojen itkuvirsiin ja kulttuurisiin merkityksiin syventynyt folkloristi.
Tämä hanke tuottaa tutkimusta sekä kolme vuosittaista yleisölle avointa tapahtumaa, joissa avataan työryhmäparien käsittelemiä teemoja. Tapahtumat sisältävät avoimia seminaareja, yleisöä osallistavia työpajoja sekä taiteellisia esityksiä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Hytönen-Ng Elina, Silvonen Viliina, Patrikainen Riikka, Kallonen Emilia, Kuittinen Emmi, Matveinen Liisa
Muut työryhmän jäsenet: Patrikainen Riikka, Silvonen Viliina, Matveinen Liisa, Kallonen Emilia, Kuittinen Emmi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

arkkitehti, FM Hanna Hyvönen 37 500 € Väitöstutkimus valokuvausta jäljittelevästä arkkitehtuurisuunnitelmien havainnollistamisesta: Envisioning Architecture through Photography Simulations –tutkimuksen loppuun saattaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Arkkitehtuurisuunnitelmien havainnollistaminen on mullistunut 2000-luvulla. Rakennushankkeita ja suunnittelukilpailujen tuloksia esitellään julkisuudessa lähes poikkeuksetta tietokoneavusteisesti tuotetuin kuvin, jotka tavoittelevat valokuvamaista yleistajuisuutta. Näiden ”fotorealististen” havainnekuvien merkitys arkkitehtuuria koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa on usein ratkaiseva.

Tutkimukseni on ensimmäinen laaja selvitys valokuvamaisten havainnekuvien merkityksestä arkkitehtuurissa. Myös lähestymistapani arkkitehtuurin kuviin on uusi: Analysoin yleisesti käytettyjä visualisointiohjelmistoja, joiden käyttöliittymissä arkkitehtuurikuvien tuottaminen näyttäytyy valokuvauksen simulointina. Peilaan valokuvamaisten havainnekuvien yleisiä piirteitä sekä niiden tuottamiseen käytettyjä välineitä arkkitehtuurin ja kuvallisen kulttuurin historiaan. Tavoitteenani on kyseenalaistaa nykyvisualisoinnin näennäisen ongelmaton "realismi" ja vakuuttavuus.

Tulkitsen vallitsevia kuvallisia esitystapoja normeina, jotka suuntaavat ja muovaavat havaintoa ja toimintaa. Myös valokuvamaiset havainnekuvat ohjaavat lähestymään ja arvioimaan arkkitehtuuria kuvallisen rakenteensa mukaisesti. Ne yhtäältä yhdistävät perinteisiä kuvallisia normeja kuten perspektiivistä tilankuvausta ja valokuvallista ”realismia” ja toisaalta luovat uusia. Osoitan, että nykyvisualisoinnin helppo ymmärrettävyys rakentuu moninaisten tekniikoiden sekä kuvallisten ja arkkitehtonisten ihanteiden varaan eikä siis ole neutraalia eikä vaihtoehdotonta. Argumentoin, että valokuvamainen visualisointi muovaa parhaillaan globaalisti käsityksiä siitä, mikä arkkitehtuurissa on huomion arvoista ja tavoiteltavaa.

Tutkimukseni tuloksena syntyvä englanninkielinen artikkeliväitöskirja tarjoaa kriittisiä välineitä arkkitehtuurikuvien ja -kulttuurin arviointiin. Samalla se pohjustaa uusien, entistä monipuolisempien arkkitehtuurin havainnollistamisen tapojen kehittelyä.

Valokuvausta jäljittelevä suunnitelmien havainnollistaminen on toistaiseksi ohitettu arkkitehtuuritutkimuksessa ja -kritiikissä joko ongelmattomana yleistajuistamisena tai taiteellisesti epäkiinnostavana realismina ja mainontana. Osoitan tutkimuksellani, että visualisointia ohjelmistoineen on aihetta lähestyä merkittävänä kuvallisen kulttuurin ja arkkitehtuurin historian risteymänä, jolla voi olla tuntuvia vaikutuksia arkkitehtuurin tuottamiseen, ajatteluun ja kokemiseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Timo Häkli 120 000 € Väitöskirja: Lihansyönnin sosiaaliset representaatiot muuttuvassa maailmassa - monimenetelmäanalyysi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Ilmasto muuttuu: vaikka lihansyönnin vaikutus ihmisten aiheuttamien päästöjen aiheuttajana tiedetään suureksi, on ihmisten ruokailutottumusten muuttaminen työlästä. Lihansyönti ei ole vain ravintoaineiden tankkausta vaan kyllästetty monipuolisilla sosiaalisilla, poliittisilla, ideologisilla, moraalisilla ja eettisillä merkityksillä. Väitöskirjassani pureudutaan näihin sosiaalisesti konstruoituihin merkityksiin sosiaalisten representaatioiden teorian (SRT) välityksellä.

SRT:ssä tieto katsotaan perustavanlaatuisesti sosiaaliseksi: sosiaaliset representaatiot (SR) tarjoavat ihmisille jaetun määritelmän arjessa kohtaamilleen asioille ja ilmiöille sekä ohjeiston siitä, kuinka näihin tulisi suhtautua. SR:t toimivat siis yhteisöjen kommunikatiivisina ja normatiivisina työkaluina, mutta myös rakentavat sosiaalista todellisuutta: SR:t määrittävät paitsi SR:iden objektin myös SR:ita tuottavia yhteisöjä ja yksilöjä.

Väitökirjassani tutkitaan lihansyöntiin liittyviä SR:ita yhteiskunnan ja vuorovaikutuksen analyysitasoilla: tarkastelun kohteena ovat lihansyönnin SR:iden sisältö, niiden funktio, SR:iden muodosta käytävät vuorovaikutukselliset neuvotteluprosessit sekä julkilausumattomat olettamat SR:ien taustalla ja SR:ihin liittyvät valta-asetelmat.

Väitöskirjani koostuu neljästä artikkelista: ensimmäisessä artikkelissa tutkin, lihansyönnin SR:ita yhteiskunnan tasolla videomuotoisten lihamainosten välittäminä. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä artikkelissa pureudutaan niihin vuorovaikutuksellisiin prosesseihin, joissa lihansyönnin jaetuista merkityksistä neuvotellaan. Toisen ja kolmannen artikkelin aineisto kerätään etnografiaa hyödyntäen, toisessa artikkelissa yläkoulujen kotitaloustunneilta ja kolmannessa metsästysporukoiden metsästysreissuilta: observatorista aineistoa tuetaan ad-hoc -haastatteluja tekemällä. Neljännessä artikkelissa tutkitaan vegaanien SR:ita lihansyöntiin liittyen: aineisto tuotetaan ryhmähaastatteluin.

Lihansyönnistä on tullut enenevissä määrin poleeminen aihe ympäristö- ja terveyskysymysten sekä lihatuotannon eettisyydestä käytävän kriittisen yhteiskunnallisen keskustelun seurauksena. Tutkielmassa selvitetään, millaisiin sosiaalisesti jaettuihin merkitysjärjestelmiin lihansyönti kiinnitetään. Tarkastelemalla lihansyöntiä useista toisiaan täydentävistä näkökulmista, väitöskirjani lisää ymmärrystä ajankohtaisesta ja sosiaalisesti ristiriitoja herättävästä aiheesta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Philosophy Carlos Idrobo 91 000 € Hermeneutics of Walking. Walking as Motif, Practice and Reception Strategy in Modern Arts, with special consideration of Finnish Art

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
This project examines the aesthetic experience of walking as motif, artistic practice, and reception strategy in modern arts, with special attention to Finnish artists. Its materials range from paintings to photographs, to performances and installations, in which walking is entangled with questions of cultural and personal memory, identity and belonging.
While the current research on walking emphasises the spatial dimension and within in pressing issues like sustainability and ecology, cultural and social interactions, as well as the transformation of rural and urban environments, this project ventures into aspects of walking that have not received enough attention like how its temporal dimension along other formal aspects like body posture, speed, rhythm of steps, or style are supposed to be entangled with symbolic, philosophical, psychological and historical overtones; or what role can play walking for the experience and interpretation of artworks and other aspects of spectatorship and research into arts. Special attention will be given to walking experiences in Finnish art from the so-called Golden Age to the present day, which sadly remains relatively unknown or disconnected from the history of walking art. Consequently, this project is also conceived as the development of a hybrid field between art studies and philosophy under the name Hermeneutics of Walking, with an investigation programme structured around the triad of artwork-artist-spectator and focused on how the formal aspects of walking are transposed into motif, artistic practice, and reception strategy. Through this programme I aim at showing how depictions and practices of walking may reflect or counteract developments in culture, society, and technology, and how can they shape the spectator’s sense of being in the world.
The outputs of this project will be four research articles and the organisation and hosting of a two-day workshop on Hermeneutics of Walking with four keynote speakers.

This project not only walks across different art forms, but also crosses boundaries between disciplines like philosophy, art, cultural and urban studies. Thus, it is open to combining new perspectives and exploring uncharted territories in the history of Finnish arts, which have not received enough attention, or at least not viewed from the proposed approach. By including a workshop for researchers and artists in a later stage, it can create a platform for future collaborative projects.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lecturer Ryan Ingerick 129 000 € Before the Departure: A Comparison of the Socioeconomic Dimensions of Indentured Servitude in the Nordic States and Great Britain During the 17th and 18th Centuries

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
The following proposed research plan will explore indentured servitude in the Nordic states during the seventeenth and eighteenth centuries. Indentured servitude was an institution of compulsory labor in which men and women signed a contract, known as an indenture, to work as a bound servant for a specified period of time. Servants performed a variety of tasks. In Denmark and Norway, the institution proved instrumental in the expansion of each state’s aspiration toward becoming a colonial empire. Following Great Britain's example, they adopted servitude at home and abroad. This study will focus on the institution as it existed in the Nordic states of Denmark, Norway, Sweden, and Finland, comparing it with the institution as it existed in Great Britain. Specifically, it will explore the following questions: What was the nature of indentured servitude in the Nordic states before servants were transported to the New World? What were their rights? How were they perceived by society and the law? How did they see one another? An analysis of the extant records of the West Indian and Guinean Company (Vestindisk-Guineisk Kompagni) and Danish-Norweigian West Indies found in the Danish National Archives, as well as, an analysis of the East India Company and the Virginia Company records found in the British National Archive, London Metropolitan Archive, Dutch National Archives, and the Old Bailey Archive reveals that story. Adopting Orlando Patterson’s notion of social death as a framework, the proposed research plan will also place Nordic servitude within the context of other systems of forced labor in the West. This research will draw legal and social comparisons between British indentured servitude and that of the Denmark-Norway and Sweden-Finland. Indentured servitude was a vital, if unjust, part of the economic makeup of European colonialism and the growth of European colonial holdings during the early modern era.

“Before the Departure ” will be the first comparative study of indentured servitude in the Nordic States and the British Empire. I will examine the legal and social history of indentured servitude in the Nordic States and its ramifications. To date, there has been no scholarly study into the social, legal, and economic causes and effects of indentured servitude in the Nordic states. My intent is to remedy this oversight.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Erikoistutkija Jussi Jaakkola 108 000 € Euroopan unionin verotusoikeuden legitimaatioparadoksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Oman verotusoikeuden puuttuminen Euroopan unionilta on nähty rakenteellisena avainheikkoutena, joka kehystää EU:n kyvyttömyyttä hallita ylikansallisia kriisejä. Eurooppalaisen kriisinhallintakyvyn puutteesta seuraa unionin legitimiteettikriisi. Tätä taustaa vasten eurooppalainen verotusoikeus on esitetty ratkaisuna unionin legitimiteetin palauttamiseksi. Toisaalta verotukselta vaaditaan erityistä demokraattista oikeutusta, jota EU:n institutionaalisen rakenteen ei katsota mahdollistavan. Paradoksaalisesti unioni edellyttää legitimiteettinsä takeeksi verotusoikeutta, mutta eurooppalainen verotusoikeus itse on ilman demokraattista oikeutusta. Tästä muodostuu eurooppalaisen verotusoikeuden legitimaatioparadoksi, joka on tämän post doc -tutkimuksen keskiössä.

Tutkimuksessa tarkastellaan eurooppalaisen verotusoikeuden asemaa osana EU:n taloudellista valtiosääntöä. Tutkimus muodostuu kolmesta pääteemasta. Ensinnäkin tutkimuksessa analysoidaan, millaiset poliittis-filosofiset ideat ovat Euroopan integraatiohistoriassa olennaisesti muovanneet keskustelua Euroopan unionin verotusoikeudesta. Toiseksi tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka unionin taloudellinen valtiosääntö on määritellyt Euroopan talouskriisin ja COVID-19-kriisin aikaisia visioita eurooppalaisesta verotusoikeudesta. Tällöin ennen kaikkea tutkitaan, kuinka oikeus käsitteellisenä kokonaisuutena muovaa poliittisen mielikuvituksen reunaehtoja ja siten kehystää sitä, mitä pidetään poliittisesti mahdollisena. Kolmanneksi tutkimus osallistuu keskusteluuun eurooppalaisen verotusoikeuden demokraattisesta legitimiteetistä. Siinä missä jäsenvaltiot on perinteisesti nähty eurooppalaisen politiikan keskeisinä yksikköinä, tutkimuksessa yksilö asetetaan unionin veropolitiikan keskiöön. Tutkimuksen keskeinen lähtökohta on, että unionin verotusoikeus ei sellaisenaan ole vailla demokraattista legitimiteettiä, mutta legitimiteetin muodostuminen edellyttää Euroopan poliittisen valtiosäännön radikaalia muodonmuutosta.

Ensinnäkin tutkimus hahmottelee ennakkoluulottomasti sitä, että Euroopan monitasoisessa poliittisessa rakenteessa EU:lle muodostuisi huomattavaa verotusvaltaa. Toiseksi tutkimus katsoo avoimin silmin mahdollisuutta rakentaa demokraattisempaa Euroopan unionia, vaikka se edellyttääkin radikaalia muodonmuutosta Euroopan poliittisessa rakenteessa. Kolmanneksi tutkimus riisuu EU:n verotusoikeuden oikeudellisesta painolastistaan ja tuo sen osaksi poliittisen filosofian avarakatseisia visioita.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Post doc -tutkija Lotta Junnilainen 98 900 € Hyvä elämä hyvillä asuinalueilla – Etnografia normatiivisen normaalin rakentumisesta urbaanin keskiluokan parissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Hyvä elämä hyvillä asuinalueilla (Hyhy) on etnografinen tutkimus hyvän elämän normista ja sen rakentumisesta koulutetun keskiluokan asuinalueilla. Kaikenlaisilla alueilla syntyy jaettuja käsityksiä siitä, mikä on tavallista ja toivottavaa, mutta kuitenkin vain joidenkin alueiden normaalista tulee yhteiskuntaa määrittävä normi – ”normatiivinen normaali”. Urbaanit asuinalueet, joille koulutettu keskiluokka hakeutuu elämään yhdessä, ovat paikkoja, joissa rakennetaan ja määritetään moraalia – standardia hyvästä ja oikeanlaisesta elämästä – tavalla, joka ulotetaan koskemaan koko yhteiskuntaa. Näissä paikoissa tuotetaan se ”normaali”, jonka kautta yhteisöllisyys, naapuruus tai yhteiskunnallinen osallistuminen tulevat tulkituiksi. Tämä on se normaali, jonka perustalta suunnitellaan ja rakennetaan sekä kaupunkia että yhteistä hyvää.

Ymmärtääkseni normatiivisen normaalin rakentumista, toteutan kaksi vuotta kestävän etnografian kahdella koulutetun keskiluokan asuinalueella Helsingissä ja Tampereella. Tutkimuksessa tarkastellaan keskiluokkaisen hyvän elämän kulttuurisia merkityksiä tutkimalla erityisesti sitä, miten merkityksiä tuotetaan kollektiivisesti osana jokapäiväistä elettyä elämää, ja miten nämä merkitykset muuttuvat normiksi, johon kaikki muu vertautuu. Sosiaalitieteissä on haastateltu keskiluokkaa ja selvitetty, miten se puhuu, mutta tutkimukset, joissa selvitettäisiin lisäksi, miten keskiluokka toimii, puuttuvat lähes täysin.

Tutkimukseni myös rikkoo kaupunkietnografian perinteessä vallalla olleen kaavan kohdistaa katse vain huono-osaiseen, eksoottisena pidettyyn ”toiseen” kääntämällä katseen keskiluokkaisiin alueisiin ja ihmisiin, joiden parissa hyvästä elämästä neuvotellaan. Yhdistämällä klassisia sosiologisia keskusteluja normaaliudesta kaupunki- ja kulttuurisosiologian nykykeskusteluihin tutkimukseni lisää ymmärrystä suomalaisesta urbaanista keskiluokasta, normaaliuden käsitteestä ja eriarvoisuudesta moniulotteisena prosessina.

Tutkimukseni kääntää päälaelleen tavan, jolla Suomessa keskustellaan yhteiskunnallisista kysymyksistä: kun tutkijat ja keskustelut kiinnittyvät ääripäihin, vastauksia etsitään ”laiskoista” köyhistä tai ”ylimielisestä” eliitistä ja keskiluokka mittavana vallankäyttäjänä jää huomiotta. Tutkimukseni nostaa keskiöön yhteiskunnassa itsestään selvänä pidetyn ja harvoin ääneen lausutun ”normaalin” rakentumisen, ja tarjoaa uuden tavan tarkastella kaupunkia, luokkakysymyksiä ja eriarvoisuutta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Markus Jäntti ja työryhmä 104 900 € Thomas Pikettyn Capital et idéologie -teoksen suomentaminen ja toimittaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Hankkeessamme käännetään ja toimitetaan suomalaisyleisöä varten taloustieteilijä Thomas Pikettyn mittava teos Capital et idéologie (Seuil 2019). Pääoma ja ideologia on tieteellinen järkäle sekä sivumäärältään että merkitykseltään: 1232-sivuinen ranskankielinen alkuteos pureutuu tulojen ja vaurauden epätasa-arvoiseen jakaantumiseen maailmanhistoriassa ja perustuu valtavaan vertailevaan aineistoon.

Pääoma ja ideologia käsittelee globaalia historiaa monitieteellisestä näkökulmasta, kritisoi terävästi nykypolitiikkaa ja hahmottelee, miten voimme muuttaa nykyisen talousjärjestelmämme tasa-arvoisemmaksi. Pääoma ja ideologia on vielä kunniahimoisempi ja laajempi kuin Pikettyn arvostettu menestysteos Pääoma 2000-luvulla (Into 2016). Teos syventyy paitsi länsimaiden myös Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan taloushistoriaan. Pikettyn mukaan pyrkimys yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja koulutuksen kehitykseen on luonut edellytykset taloudelliselle ja inhimilliselle kehitykselle eri aikoina ympäri maailman. Nykyinen eriarvoisuus ei ole kestävää, ja muutosta vaatiakseen ihmisten on saatava tietoa yhteiskuntarakenteista.

Suomentamisen myötä saatetaan yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti merkittävä teos suomalaisen tiedeyhteisön ja laajan yleisön ulottuville ja tuodaan uusia näkökulmia eriarvoisuudesta käytävään keskusteluun. Pikettyn kirjat ovat tieteellisestä pohjasta huolimatta varsin helppotajuisia ja tarjoavat taloushistoriaa vähemmän tuntevillekin kiinnostavan katsauksen maailman nykytilaan.
Suomennokseen laaditaan epilogi, joka selittää Pikettyn tuloksia peilaamalla niitä suomalaislukijoiden kokemaan kehitykseen.
Suomennoksen parissa työskentelee täysipäiväisesti kaksi ranskan kääntäjää. Työryhmää johtaa professori Markus Jäntti. Lopuksi kustannustoimittaja toimittaa tekstit kielenhuollon näkökulmasta.

Teos julkaistaan helmikuussa 2023, ja Piketty kutsutaan julkaisuvuonna Suomeen esiintymään avoimessa keskustelutilaisuudessa.

Pääoma ja ideologia on laajuudeltaan ja aineistoltaan ainutlaatuinen monitieteinen teos. Piketty haastaa muuttamaan käsityksiämme taloudesta, politiikasta, ideologioista ja historiasta. Teos ei auta vain ymmärtämään maailmaa vaan myös muuttamaan sitä. Se esittää rohkeita keinoja eriarvoisuuden hillitsemiseksi ja pyrkii tietoa jakamalla siihen, että ihmiset vaatisivat muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa tasa-arvo, koulutus sekä tieto ja valta jakautuvat oikeudenmukaisesti.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Jäntti Markus, Tillman-Leino Maarit, Rusi Saana

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Tuukka Kaidesoja ja työryhmä 361 600 € Cognition in Social Interaction – Toward a Mechanistic Integration of the Cognitive and Social Sciences

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Our research project focuses on the changing relations between the cognitive and social sciences. We are especially interested in the new opportunities for interdisciplinary encounters between cognitive and social scientists, pertaining to the recent turn in the cognitive sciences toward a more interactive, co-operative and cultural account of human cognition. We conduct case studies in which we address cognitive and social scientific research programs on social coordination, collaborative remembering and agent-based modelling. Our theoretical framework draws on mechanistic philosophy of science and we aim to adjust the notion of mechanistic interfield integration to the relations between the cognitive and social sciences. Through our case studies, we aim to answer the following questions: Do these distinct research programs produce knowledge that can be brought together to deepen our understanding of cognitive and social phenomena? Is it possible to resolve conceptual discrepancies between their theories and models? Do their methods complement (rather than compete with) each other? Is it possible to amalgamate evidence that these research programs have produced by using different methods?

Our interdisciplinary research project boldly contributes to the emergence of novel fields of research at the intersection of the cognitive and social sciences that could trigger renewal and advancement in the methodology of these sciences.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Sarkia (ent. Heinonen) Matti, Puustinen Ronny, Kaidesoja Tuukka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian Maisteri Lauri Kakko 60 000 € Kohti hiilineutraaleja bioteknologisia tuotantoratkaisuja; "High-throughput" -optimointityökalujen rakentaminen syanobakteerien metabolian muokkaukseen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Synteettinen biologia on Suomessa nopeasti etenevä tutkimusala, joka soveltaa uusia käyttötarkoituksia varten elektroniikan ja insinööritieteiden ajattelumallia biokemiallisten prosessien purkamiseen ja uudelleenrakentamiseen. Purkamalla ja uudelleenrakentamalla mikrobien biosynteesireittejä voimme kantoja, jotka tuottavat kaupallisesti mielenkiintoisia biomolekyylejä.
Tutkimuksemme Turun yliopiston ”Synthetic Biology of Cyanobacteria” -tutkimusryhmässä on keskittynyt synteettisen biologian osien kartoittamiseen ja optimointiin syanobakteereissa. Syanobakteerit ovat uuden sukupolven tuotantoeliöitä, jotka kasvien tapaan sitovat tarvitsemansa hiilidioksidin ilmakehästä. Koska erillistä hiilenlähdettä ei tarvita, syanobakteereihin perustuvien tuotantojärjestelmien ylläpito- ja logistiikkakustannukset ovat toisenvaraisia tuotantojärjestelmiä pienemmät, ja niitä voidaan käyttää haastavissakin ympäristöissä, kuten syrjäseuduilla, aavikoilla, napa-alueilla ja avaruusasemilla. Hiilen sitominen ilmakehästä tekee näistä tuotantojärjestelmistä kestävän kehityksen mukaisia ja potentiaalisesti jopa ilmastonmuutoksen uhkakuvia hillitseviä ratkaisuja.

Väitöskirjaprojektissani yhdistän suuren määrän Turun Yliopistolla tehtyä molekyylitason tutkimusta, sekä tuoreita tutkimustuloksia muista alan tutkimusryhmistä tehokkaan, optimoidun ja tuottavan tuotantojärjestelmän rakentamiseen.

Nyt suunniteltu järjestelmä koostuu seitsemästä geneettisestä koneistosta, jotka ohjaavat Synechocystis sp PCC 6803 –syanobakteerin aineenvaihduntaa vahvasti 3-hydroksybutyraatin, monissa kemiallisissa ja biokemiallisissa prosesseissa lähtöaineena käytettävän biomolekyylin tuotantoon, josta pystytään valmistamaan mm. biomuoveja, hajoavia biomateriaaleja, ravintolisiä ja monia lääkeaineita.
Projekti on osa Turun yliopistossa tehtävää soveltavaan tieteeseen tähtäävää tutkimusta, jonka tarkoituksena on viedä eteenpäin Suomalaista bioteknologian osaamista ja nostaa kaupallisia intressejä alaa kohtaan.

Syanobakteerien käyttö arvokkaiden hiiliyhdisteiden tuottoon bioreaktoreissa vähentäisi
maailman riippuvuutta raakaöljystä, ja ilmakehän hiilidioksidia sitoessaan voisi osaltaan
toimia myös ilmastonmuutosta hillitsevänä tekijänä. Haasteenamme on kuitenkin
syanobakteerijärjestelmien tehottomuus, ja aukot tietämyksessämme syanobakteerien
aineenvaihdunnassa ja toiminnassa. Tarvitsemme lisää tutkimusta ja tehokkuuden
optimointia saavuttaaksemme näiden uusien tuotantojärjestelmien potentiaalin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

filosofian tohtori Lauri Kallio 30 000 € Berliinin Filosofinen Seura ja myöhäisen saksalaisen idealismin suuntaus filosofiassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Filosofian historian alaan lukeutuvan tutkimuksen aiheena on Berliinin Filosofisen Seuran (Philosophische Gesellschaft zu Berlin) piirissä syntynyt filosofinen ajattelu. Seuran vuodesta 1860 julkaisemassa Der Gedanke –lehdessä ilmestyneet artikkelit ovat tutkimuksen päälähteet.


Seuraa tarkastellaan tutkimuksessa myöhäisen saksalaisen idealismin (Late German Idealism; 1840–80) viitekehyksessä. Se viittaa saksalaisen idealismin (1780–1830) 1830-luvun kriisin vanavedessä syntyneeseen idealistiseen filosofiaan Saksassa ja muualla Euroopassa. Monet myöhäisidealistit – kuten F.A. Trendelenburg (1802–72) ja H. Lotze (1817–81) – olivat aikanaan hyvin vaikutusvaltaisia, mutta heidän työnsä painui unholaan 1900-luvun alussa.


Myöhäisidealisteja yhdisti pyrkimys idealistisen filosofian pelastamiseen G.W.F. Hegelin (1770–1831) filosofian menetettyä valta-asemansa. Heidän tärkein tavoitteensa oli filosofisen idealismin ja modernin luonnontieteen suhteen uudelleenmäärittely. Myöhäisidealistit puolustivat myös filosofian asemaa tieteenalana. Se oli asetettu kyseenalaiseksi suosiotaan kasvattaneen materialismin piirissä. Niin sanottu "filosofian identiteettikriisi" vaikutti myös ratkaisevasti 1860-luvulla muodostuvaan uuskantilaisuuteen, joka seuraavina vuosikymmeninä syrjäytti myöhäisidealismin Saksassa. Esimerkiksi Suomessa ja Norjassa myöhäisidealismi säilytti asemansa pidempään.


Myöhäistä saksalaista idealismia on tutkittu vain vähän. Erityisesti oman hankkeeni keskiössä olevan 1860-luvulla ilmestyneen Der Gedanke –lehden sisältöä on tarkasteltu vain satunnaisesti. Ainoa yksinomaan lehteä tarkasteleva teos keskittyy saksalais-italialaisiin suhteisiin taiteen ja tieteen aloilla. Tutkimushanke tarkastelee saksalaisten ohella erityisesti pohjoismaalaisten lehdessä julkaisemia artikkeleita.


Tutkimushanke koostuu kuuden vertaisarvioidun artikkelin ja kokoomateoksen julkaisusta. Koneen Säätiön apuraha mahdollistaa kolmen artikkelin ja kokoomateoksen johdannon kirjoittamisen.

Tutkimushankkeeni tarjoaa uudenlaisen kuvan 1800-luvun filosofian historiasta. Perinteisen käsityksen mukaan saksalaisen idealismin aatesuuntaus päättyi 1830-luvun kuluessa, mutta tosiasiassa sen tarina oli pidempi ja monisyisempi. Nostan esiin unohdettuja kehityslinjoja tunnettujen valtavirtafilosofioiden rinnalla. Monet myöhäisidealistit olivat omana aikanaan merkkihenkilöitä ja ovat jääneet ansiotta historiankirjoituksen marginaaliin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professsori Lea Kantonen ja työryhmä 359 000 € Otetaan museo takaisin! Yhteisömuseoiden avaaminen alkuperäiskansojen taiteelle

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
On tärkeää tukea alkuperäiskansojen taidetta ja museoita siellä missä alkuperäiskansat asuvat ja siten vahvistaa alkuperäiskansojen tietoa, autonomiaa ja omaehtoista ilmaisua. Tutkijat ovat aiemmin tuoneet alkuperäiskansojen taidetta länsimaisiin museoihin. Tämä tutkimushanke pyrkii kääntämään kolonialistisen mallin ympäri ja palauttamaan alkuperäiskansojen taiteeseen liittyvää tietoa takaisin yhteisöille.

Hanke toteuttaa neljän vuoden aikana taidetyöpajan alkuperäiskansojen nuorten kanssa neljässä yhteisömuseossa ja neljässä maassa: Norjassa, Meksikossa, Uudessa Seelannissa ja Suomessa. Työpajojen ohjaajina toimii alkuperäiskansaisia taiteilijoita ja tutkijoita ja ne toteutetaan alkuperäiskansojen kielillä. Näin hanke välittää sukupolvien välistä ja kansojen välistä taiteen ja museologian tietoa. Työpajojen tuloksista rakennetaan kiertonäyttely, joka esitetään alkuperäiskansojen omissa museoissa. Prosessin aikana kerääntynyttä tutkimustietoa julkaistaan dokumenttielokuvana ja tieteellisinä artikkeleina, jotka käännetään myös alkuperäiskansojen kielille.

Tutkimushankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on dekolonisoida taide- ja museomaailmaa nostamalla esiin alkuperäiskansojen piilevää tietoa, joka kuitenkin elää yhteisöissä kerrottavissa tarinoissa ja arkipäiväisissä käytännöissä.

Hankkeemme yhdistää kahden suhteellisen nuoren tutkimusalan menetelmiä. Näillä kahdella alalla on yhteistä se, että ne nostavat esiin jonkin erityisen ryhmän – taiteilijoiden ja alkuperäiskansojen – kokemusperäistä tietoa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kantonen Lea, Guttorm Hanna, Kantonen Pekka, Hirvonen-Nurmi Katri, Misa Stephanie, Kramvig Britt, Pirak Sikku Katarina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija Hanna Karhu 135 300 € Suomenkielisen lyriikan yhteydet rekilauluperinteeseen: muodot, merkitykset ja ylirajaisuus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Kolmivuotinen tutkimushanke tarkastelee rekilauluperinteen ja suomenkielisen kaunokirjallisen lyriikan suhdetta erityisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, mutta myös myöhemmin 1900-luvulla. Tutkimus on kirjallisuushistoriallisesti merkittävä porautuessaan keskeiseen, mutta lähes tutkimatta jääneeseen yhteyteen suomenkielisen taidelyriikan ja kansanperinteen välillä. Tutkimus palvelee myös folkloristiikan oppialaa.

Suullisen runoperinteen ja suomenkielisen kaunokirjallisuuden suhdetta on aivan viime vuosia lukuun ottamatta tarkasteltu kalevalamittaisen runouden perspektiivistä. Merkittävä perintö on kuitenkin myös riimillisellä kansanlaululla ja erityisesti rekilaulululla, joka oli koko 1800-luvun sekä 1900-luvun alun vallitseva suullisen lauluperinteen ja uudemman kansanlyriikan muoto, ja jota vuosisadanvaihteen runoilijat varioivat kirjallisessa tuotannossaan.

Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa monipuolinen kuva rekilaulujen ja taidelyriikan yhteyksistä rytmiikan ja muotokielen osalta, tarkastella ilmiön ylirajaisuutta sekä tutkia minkälaisia merkityksiä runojen tulkinnalle avautuu, kun niitä lähestytään yhteydessä rekilauluperinteeseen.

Tutkimuksessa analysoidaan Eino Leinon, Ilmari Calamniuksen (Kiannon), L. Onervan ja Larin-Kyöstin varhaislyriikkaa sekä Leinon Kivesjärveläiset-runoelmaa (1901), Antti Rytkösen esikoiskokoelmaa Lauluja (1900) sekä perinteenkerääjä-runoilija Lauri Soinin varhaisia runokokoelmia. Lisäksi ilmiön esiintyvyyttä tarkastellaan myöhemmän 1900-luvulla julkaistun lyriikan osalta.

Tutkimuksessa hyödynnetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran rekilauluaineistoja suullisten laulujen ja kaunokirjallisten rekilaulujen vertailuun. Ilmiötä tarkastellaan myös Ruotsin, Ranskan, Venäjän ja Irlannin vastaavien ilmiöiden valossa.

Tutkimuksessa hyödynnetään muun muassa rytmintutkimuksen metodeja ja lähestytään ilmiötä transnationaalisuuden viitekehyksessä.

Tutkimus purkaa aiempia käsityksiä suomenkielisen kirjallisuuden historiasta ja osoittaa suullisen riimillisen perinteen kaunokirjallisen uusiokäytön ylirajaisuuden. Suomenkielisen taidelyriikan historia on aiemmin nähty yhteydessä arvostettuun kalevalamittaiseen runouteen tai osana maailmankirjallisuutta. Tutkimukseni tuo esille uuden ja keskeisen yhteyden säädyttömäksi leimattuun nuorisoperinteeseen, rekilauluihin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

filosofian tohtori Sakari Katajamäki ja työryhmä 235 100 € Kääntämisen jäljet arkistoissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Kääntämisen keskeisyys suomalaisen kirjallisuuden kehityksessä on tunnustettu tosiasia, mutta alan tutkimus on painottunut tunnettuihin julkaistuihin suomennoksiin. Tuleva hanke 1) kartoittaa ensimmäistä kertaa kokoavasti kirjallisuuden kääntämiseen liittyviä aineistoja kotimaisissa arkistoissa ja 2) tutkii, millaisia uusia puolia aineistot paljastavat kotimaisen kirjallisuuden historiasta. Uraauurtava hanke paljastaa ja täydentää kirjallisuus- ja käännöshistoriallisen tutkimuksen aukkoja ja vinoumia, edistää kirjallisuudentutkimuksen, käännöstieteen ja tekstuaalitieteiden välistä vuoropuhelua sekä luo perustan tuleville tutkimushankkeille kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Hankkeen keskeisiä kysymyksiä ovat, millaisia ovat suomalaisen kirjallisuuden varjohistoriat, miten arkistoaineistot avaavat kääntämisen käytäntöjen monimuotoisuutta ja mitä kääntämisen jäljet kertovat kirjoittamisen ja käännöstyön prosesseista.

Hankkeessa laaditaan selvitys kirjallisuuden kääntämiseen liittyvistä arkistoaineistoista Suomessa sekä humanistitutkijoita palveleva erikoisarkistoluettelo kääntämistä koskevista aineistoista valituissa arkistoissa. Lisäksi julkaistaan neljä yhteisartikkeleita ja 13 tapaustutkimusta, jotka osoittavat, millaisia avauksia arkistolähteet mahdollistavat. Tutkimustuloksia julkaistaan tieteellisissä lehdissä, ryhmän yhteisessä suomenkielisessä kirjassa sekä yhdessä englanninkielisessä kokoomateoksessa. Lisäksi hankkeen aikana julkaistaan aiemmin vireille pantuja samaan aihepiiriin liittyviä kokoomajulkaisuja.

Sakari Katajamäen johtaman nelihenkisen tutkimusryhmän jäsenet ovat kirjallisuuden ja käännöstieteen tutkijoita, joilla on käännöksiin, arkistoihin ja käsikirjoitusten tutkimukseen liittyvää erityisosaamista.

Kääntäminen on luonut perustan koko suomalaiselle kirjallisuudelle, ja käännökset kuuluvat yhä keskeisesti kirjalliseen kulttuuriimme. Kuva kirjallisuuden kääntämisestä perustuu kuitenkin pääosin painettuihin teoksiin eli pelkkään julkisivuun. Monitieteinen Kääntämisen jäljet arkistoissa -hanke kartoittaa näin syntyneet katvealueet sekä paljastaa ja täydentää kirjallisuus- ja käännöshistorian aukkoja ja vinoumia luoden siten perustan tuleville tutkimuksille kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Katajamäki Sakari, Ivaska Laura, Dunderlin Tommi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, toimittaja Juha Kauppinen ja työryhmä 125 200 € Elämän avaimet – kuvitettu tietokirja, näyttely, luentokiertue maapallon avainlajien elintärkeästä merkityksestä ekosysteemeille, planeetan elinkelpoisuudelle ja ihmisen järjestelmille

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Yhteiskunnallinen keskustelu monimuotoisuuden hupenemisen ja kestävyyskriisin ympärillä on ilahduttavasti vilkastunut. Luonnon merkityksen kasvu näkyy myös arkitasolla: koronakevään aikana ihmiset lähtivät sankoin joukoin luontoon.

Kestävyysasioita aktiivisesti seuraavina yhteiskunnallisina toimijoina olemme pohtineet, mitä tapahtuu seuraavaksi ja kuinka voisimme itse edistää keskustelua. Mielestämme yhteiskunnassa tarvitaan nyt luontokiinnostusta tukemaan lisää jäsenneltyä tietoa siitä, kuinka elämä ja ekosysteemit rakentuvat. Tässä lajien vuorovaikutusten ymmärtäminen on keskeistä. Vuorovaikutuksia on suojeltava. Jokainen uhanalainen laji merkitsee lukuisaa joukkoa vuorovaikutussuhteita, jotka uhkaavat hävitä.

Elämän avaimet -projektissa kohteena ovat avainlajit, jotka ovat linkki ekosysteemitason ja lajitason välillä. Projektin ytimessä on kansainväliset standardit täyttävä Elämän avaimet -tietokirja. Kirja esittelee monipuolisella piirroskuvituksella sata eri puolilta maailmaa valittua avainlajia. Lajit esitellään osana ekosysteemeitään niiden kanssa vuorovaikutuksessa elävien muiden lajien kanssa.

Kirjan viestejä vahvistamaan järjestetään näyttelykiertue 5-7 paikkakunnalla gallerioissa ja kirjastoissa. Näyttelyiden yhteydessä, esimerkiksi avajaisissa, pidetään luento maailman avainlajien merkityksestä ekosysteemeille, elämän kukoistamiselle ja myös ihmisten taloudelle. Lisäksi luentoa järjestetään myös muilla paikkakunnilla (kymmenkunta luentoa esim. kirjastoissa, oppilaitoksissa, kaupunkien keskustojen auditorioissa). Kirja julkaistaan suomeksi. Lisäksi tähdätään kansainväliseen julkaisuun. Projektille perustetaan englannin- ja suomenkielinen Instagram-tili, jonka kautta julkaistaan kirjan kuvitusta.

Elämän avaimet yhdistää rohkeasti viimeisimmän tutkitun tiedon ja korkealuokkaisen kuvataiteen kirjaksi, jonka sisältöä hyödynnetään vuorovaikutuksessa yleisön kanssa kirjan kuviin perustuvassa, kiertävässä näyttelyssä ja kirjan tietoihin ja kuviin perustuvassa luentokiertueessa.
Kaikissa näissä ydin on sama: ajatus avainlajeista linkkinä suuren ekosysteemitason ja pienen lajitason välillä. Maapallon ekosysteemit koostuvat lajien välisistä vuorovaikutuksista, joiden suojelu on elinehtomme.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kauppinen Juha, Toriseva Janne

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

valtiotieteiden ja kasvatustieteiden maisteri Ritva-Liisa Kela 120 000 € Hoivakodit myöhäisen vanhuuden sosiaalisen sijoina ja sosiomateriaalisina elinympäristöinä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Väestön ikääntyessä huonokuntoisten ja muistisairaiden vanhusten osuus kasvaa, mutta heidän elämäänsä koskevia sosiaali- tai ympäristögerontologisia tutkimuksia löytyy vain vähän. Riippuvuuden ja raihnaisuuden täyteistä myöhäistä vanhuutta onkin luonnehdittu hankalaksi ja puutteellisesti teoretisoiduksi tutkimuskohteeksi. Tämä tutkimus täydentää sosiaaligerontologista tutkimusta myöhäisen vanhuuden osalta kartoittamalla uudella tavalla sen ”sosiaalista” ja tämän sosiaalisen tapahtumapaikkoja.
Tutkimuksen kohteena ovat hoivakodit vanhuuden elinympäristöinä ja sosiaalisen sijoina. Tehtävänä on tuottaa empiiriseen aineistoon perustuva käsitteistö/teoria kuvaamaan myöhäistä vanhuutta näissä institutionaalisissa asuinympäristöissä.

Tutkimustehtävä edellyttää teoreettisilta lähtökohdiltaan avointa ja käsitteellistävää tutkimusotetta. Tähän sopii toimijaverkkoteorian (Actor-Network-Theory; ANT) yhdistäminen grounded theory -menetelmään (GT). ANT toimii metateoriana eli näkemyksenä sosiaalisesta lähtökohtaisesti moniaineksisena ilmiönä.
ANT:ssa tarkastellaan tutkimuskohteita vakaina tai muuttuvina kokoonpanoina, jotka koostuvat muistakin asioista kuin ihmisistä, heidän toiminnastaan ja suhteistaan. GT-metodilla tuotetaan kohdeilmiöstä aineistolähtöinen abstraktin tason teoria, jonka käsitteet kertovat, mistä tutkimuskohteessa on kysymys. Aineisto hankitaan havainnoimalla hoivakotien sisätiloja ja ulkoympäristöä sekä asukkaiden yhteyksiä ympäristöönsä. Havaintomateriaalia täydennetään asukkaiden, omaisten, henkilökunnan sekä yleisemmin hoivakodeissa työskentelevien haastatteluilla. Lisäksi hyödynnetään aihepiiriä käsitteleviä dokumentteja ja kirjallisuutta. Tutkimus valmistuu neljässä vuodessa.

Tuloksena syntynyttä teoriaa voi yhdessä kirjallisuuskatsauksensa kanssa käyttää työvälineenä ikääntyneiden ihmisten asumis- ja muiden palveluiden tarkasteluun ja kehittämiseen niin käytännön työssä kuin tieteellisessä tutkimuksessakin.

Tutkimuskohde on uutisoinnissa ”kuuma” ja tutkija ulkopuolinen hoito/hoivatutkimuksen reviirillä.
Tutkimuslupia on vaikea saada ja on luovittava portinvartijoiden ja tutkimusetiikan ristiaallokossa.
Sosiaalisen näkeminen ihmistoimintaa laajempana ilmiönä on toisin katsomista ja rajojen rikkomista.
Aineistolähtöisyyteen liittyy epävarmuus ja kokeilevuus.
Tulokset keskustelevat tasavertaisesti muiden teorioiden kanssa - eri tieteenalojen tietämys tuottaa rohkeita empirian ja teorian kytkentöjä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Taiteen maisteri Mari Keski-Korsu 105 000 € Väitöskirjatutkimukseen Interdisciplinary art practice in the crisis of humanity – Empathetic rituals as agency for change

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Väitöskirjatutkimuksessani tutkin empatian ja rituaalin määritelmiä sekä niiden paljastamia arvoja. Tutkimus keskittyy ekosysteemiin liittyviin rituaaleihin ja niiden kantamiin arvoihin eli miten ne muuttuvat intersektionaalisessa ihmisyyden kriisissä, johon kuuluu mm. Ilmastonmuutos, biodiversiteetin häviäminen, luonnonvarojen ylikulutus sekä epätasa-arvo niin ihmisten välillä kuin ihmisen suhteessa muihin lajeihin. Ihmisyyden kriisillä tarkoitan hyvin tunnettua ekologista epätasapainoa, jonka voidaan ajatella johtuvan täysin ihmisen toimista sekä ihmiskunnan sosiaalisista ongelmista.

Tutkimukseni keskiössä on arvot ja rituaalit, joita tutkin käytäntöön pohjautuvin metodein, liittäen siihen tutkimuksen analyyttisiä ja teoreettisia osia. Keskityn erityisesti empaattisiin ja hoivaaviin käytäntöihin taiteen praktiikkana. Käytännön osat syntyvät työstäni monialaisen tutkimusryhmän jäsenenä, joka koostuu ilmastotutkijoista, taiteilijoista ja sosiologista. Työskentelemme Abiskon tieteellisellä tutkimusasemalla Ruotsissa tutkimusprojektissa Changing perspectives: Nature’s contribution to people in the past, present and future of a changing climate'. Luon erilaisia rituaaleja eri kohderyhmille Abiskossa ja myöhemmin nämä tulevat esille myös muissa konteksteissa.

Riippuvaisuussuhteiden esille tuominen ihmisen suhteessa ekosysteemiin on äärimmäisen tärkeää, jotta voimme pitää yllä ja parantaa ympäristöjä, jotka mahdollistavat kaiken elollisen olemassaolon, erityisesti kun ympäristöön liittyvät muutokset vain kiihtyvät. Tähän tarvitsemme kosketeltavia rituaaleja. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa taiteen ja empatian roolista yhteiskunnasta, ja miten ne voivat olla muutoksen agentteja aloja ylittävästi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Katri Keskinen 39 000 € Työurat ikääntyvässä yhteiskunnassa: urapolut, ageismi ja toimijuus

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Ikääntyvän yhteiskunnan väestörakenteen muuttuessa työurien pidentämisestä on tullut poliittinen tavoite ja osa arkea. Eliniän pidentyessä myös ymmärrys vanhuudesta ja eläkkeellä olosta muuttuu. Ikääntyneitä työntekijöitä kannustetaan yhä enemmän työelämässä jatkamiseen, mutta samalla he kohtaavat paradoksaalisesti ikään perustuvia ennakkoluuloja ja stereotypioita, muun muassa ikäsyrjinnän muodossa. Kohti Kaksitahti-Suomea? – tutkimushankkeen (2015-2019) laadullista seuranta-aineistoa käyttäen tämä tutkimushanke tutkii yt-neuvotteluiden kautta työttömiksi jäävien työntekijöiden työuria ja tulevaisuuden näkymiä nyky-yhteiskunnassa.
Ikääntyneet työntekijät edustavat yhä heterogeenisempää ryhmää, joka eroaa muun muassa kronologisen iän, sukupuolen, työhistorian, terveydentilan, taloustilanteen ja koulutustason perusteella. Yhteiskunnassa piilevät ikään perustuvat ennakkoluulot, stereotypiat ja syrjintä vaikuttavat erityisesti ikääntyneiden, työn ohessa koulutettujen työntekijöiden työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksiin. Eläkeputken kohtalon kiikkuessa vaakalaudalla on hyvä kysyä: Kenellä on mahdollisuus ja tahto jatkaa työuraa korotettuun eläkeikään asti ja kenellä ei, ja miten nämä ihmisryhmät eroavat toisistaan?
Hankkeessa analysoitava ainutlaatuinen laadullinen seuranta-aineisto on koottu Postin työntekijöiden joukosta vuosina 2015-2018 eri puolilta Suomea. Se tarjoaa yksityiskohtaisen kuvan yli 50 vuotta täyttäneiden työntekijöiden tämän päivän työmarkkina- ja elämäntilanteista. Tämän Koneen säätiön hanketta jatkavan tutkimuksen lopputuote on väitöskirja, jonka pohjalta luodaan blogisisältöä, tieteellisiä artikkeleita, sekä suosituksia siitä, miten työuria voidaan pidentää samalla huomioiden ikääntyneen työntekijäryhmän heterogeenisyys ja työelämästä ennen eläkeikää poistuvat. Tutkimus on saanut Horizon2020-alkurahoituksen, mikä takaa kytkennät myös kansainvälisiin keskusteluihin.

Väitöskirjatyö valottaa työurien pidentämisen problematiikkaa ja kyseenalaistaa yhteiskunnallisten normien ja suositusten toimivuuden ikääntyvien työntekijöiden näkökulmasta. Hanke pureutuu tutkimaan mm. ikään perustuvia normeja, ikäsyrjiviä käytäntöjä ja sukupolvien välistä dynamiikkaa osasyinä ennenaikaisiin työelämästä poistumisiin. Hanke toteutetaan jatkona H2020 MSCA ITN EuroAgeism rahoitukselle, joka takaa kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön, sekä verkottuneen vaikuttamisen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. Olesya Khanina ja työryhmä (Northern Samoyedic) 375 500 € Language diversification and spread in the North: a Samoyedic story

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
This project addresses the fundamental question of the development of linguistic diversity through an analysis of linguistic variation and change. It does so by carefully reconstructing the details of evolution of Northern Samoyedic (NS) languages located at the reaches of the Lower Yenisei river in Siberia. It studies interactions between social and linguistic processes with a range of multidisciplinary methods (historical linguistics, sociolinguistics, computational analysis, geography, typology, archeology, and ecology). There are no in-depth studies of language spreads in the north, though the nomadic way of living and extremely low population density typical for these latitudes can influence particulars of linguistic diversification. Studying such outlier cases is crucial for linguistics: the more disparate cases of language development are scrutinized, the better we can understand universal principles governing human cognition and social interaction. Beside the important contribution to general linguistics anticipated from this project, it also aims to fill a clear gap in research on Uralic languages, to which Finnish also belongs. The state of knowledge on most Uralic languages have improved considerably in the last decades which allowed, in its turn, for data-rich studies of the origins of the Uralic speaking people undertaken by several interdisciplinary teams. However, publicly available data on Samoyedic, the easternmost branch of Uralic, are scarce, and as a result the internal history of this branch looks like a blind spot in all these studies.
The results of the project will be publications of primary linguistic data on NS (a pan-dialectal grammar of Enets, Castrén's data on Yenisei Tundra Nenets from 1842-1844, Müller's NS wordlists from 1733-1743, unified comparative wordlists with cognate coding for all NS languages) and a reconstruction of the northward spread of Samoyedic speakers and of the rise of the internal diversity of their languages.

We have deliberately designed this project to be bold in the sense that it challenges the traditional field of historical linguistics by asking novel research questions and using multidisciplinary methods. We propose a daring move from a static view of languages to intertwined histories of dynamic communities and their changing languages, and we are confident that this project will have a high impact on language theory, Uralic linguistics, and the human history of North-Western Eurasia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Khanina Olesya, Gusev Valentin, Koryakov Yuri, Syrjänen Kaj Jaako Juhani, NN NN

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Researcher Mariam Khawar 130 000 € Marxist political economy and Islamic economics: Developing the theoretical foundation of Islamic economics and finance

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Islamic economics is a philosophy of economics founded on the principles of Islam. Emerging from the principles of morality, sustainability, justice and equity; it is quite contradictory to neoliberal capitalism. Usually compared to the ‘Third Way’ or Keynesianism in economics, it has never been analysed in a Marxist context. This doctoral research project aims to study Islamic economics within a Marxist political economy framework to (a) introduce a non-Eurocentric economic philosophy into critical political economy; (b) to introduce a new analytical approach to the study of Islamic economics. Beyond the Marxist framework, the research methodology includes conducting interviews with professionals in Islamic banking, and academics in both Islamic economics and Marxism. Utilising the case studies of banking practices and Islamic economic policies in UAE, Malaysia and Pakistan, this project will harmonise theoretical knowledge and financial practice. The main research problems to be studied are: interest rates relative to class relations, the concept of exploitation in Islamic economics vis a vis the Marxist interpretation of it, and the transformation of the so called ‘economic man’ to labour and its gendered dimensions.
This is truly a unique approach for the analysis of Islamic economics. Even though Marxists form across the globe have been interested in Islamic economics, none have undertaken a study of this depth specifically in critical political economy. If granted funding, this research will break new ground for both Marxist political economy and Islamic economics and hopefully provide new perspectives on interest rates, labour rights, power struggles in developing countries and gender in Islamic economics.

Boldness requires asking difficult questions and looking for their answers beyond the boundaries of one discipline. This project asks such questions and will answer them through a multidisciplinary approach and an experimental theoretical framework. It emerges from the need for equitable, sustainable and inclusive economic systems. Instead of forcing Eurocentric Neo-liberal capitalistic structures on the rest of the world, we need to ask whether there are alternatives that we need to learn from.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD student Behnam Khodapanah 45 000 € The moral status of animals in Islamic philosophy: a comparative and critical study

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
In this project I want to inquire into the moral status of animals in some modern animal ethicists, Peter Siner, Tom Regan and Martha Nussbaum, and on the other hand, between the two major figures of Islamic philosophy, Avicenna and MullaSadra. By looking at some of the most important contemporary approaches to animal ethics, I want to investigate the possibility of a dialogue between these two historically distinct approaches regarding animals. My study takes its cue from the central question concerning the criteria of considering a being as a legitimate object of moral consideration, i.e. as ‘somebody’ instead of ‘something’. My initial hypothesis is that the dominant point of view regarding non-human animals in the Islamic tradition is an attitude that in the contemporary animal ethics is known as speciesism, i.e. discrimination against non-human animals on the basis of species. It is this attitude that could come up with regarding other species as inferior to us and following that exploitation and cruelty toward them. This work hopes to inquire the roots and the reasons of such approaches, by finding the causes and the reasons for that and then a critical view over them.
As a consequence, in addition to being a comparative study of two historically different contexts on a single subject matter, my work will also be a critical evaluation of the Islamic philosophy, with a focus on the views of two major Muslim philosophers regarding non-human animals. Meanwhile assessing their ideas on non-human animals, finding their views about the capabilities of humans should be also important, because until we don't know the human capabilities, we cannot find the similarities and dissimilarities between humans and animals.

The project is important, because apart from some scattered works, there is hardly any scholarship on this specific subject. There is also a dire practical need for it, given that there are many cruel customs in the Islamic world that ignore the animals’ interests. And where could this be more important than in a tradition whose thinkers have tried to justify their religious beliefs on the rational grounds? And certainly, it is the history of ideas that we should look at to find those roots.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Kasvatustieteen maisteri, väitöskirjatutkija Iida Kiesi 45 000 € Väitöskirjatutkimus: Koulutuspolitiikkaverkostot suomalaisessa perusopetuksessa: Seuraako Suomi kansainvälisiä esimerkkejä koulutuksen kaupallistumisesta?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Väitöstutkimukseni tavoitteena on tarkastella ja analysoida perusopetuksen kaupallistumista politiikkaverkostojen näkökulmasta. Peruskoulutuksessa liiketoimintaa harjoittavat niin kutsutut edu-bisnes toimijat ovat globaalia trendiä noudattaen lisääntyneet myös Suomessa, etenkin vuodesta 2015 lähtien. Tämä kaupallisen toiminnan lisääntyminen kouluissa ja niiden ympärillä, vaatii vastapainokseen kriittistä tutkimusta.

Tutkimuksella on neljä päätavoitetta, joista ensimmäinen on koulutuksen kaupallistumisen kannalta merkityksellisten, edu-bisnes verkostojen kartoittaminen haastatteluaineiston avulla. Toisena tavoitteena on syventyä näiden verkostojen merkitykseen toimijoiden koulutusliiketoiminnan kannalta. Kolmantena päätavoitteena on tunnistaa keskeisiä henkilöitä koulutusliiketoiminnassa tai sen edistämisessä Suomessa, ja analysoida heidän visioitaan, mahdollisia pyrkimyksiään vaikuttaa koulutuspolitiikkaan sekä urapolkuaan kansainvälisiin esimerkkeihin verraten.

Väitöstutkimukseni kohteena olevat yritykset osallistuivat aktiivisesti keväällä 2020 COVID-19 pandemiasta johtuvan etäopetuksen haasteiden ratkomiseen tarjoamalla tuotteitaan ja materiaalejaan ilmaiseksi tai alennuksella. Tutkimuksen neljäntenä tavoitteena on analysoida toimijoiden ja heidän muodostamien edu-bisnes verkostojen reaktioita pandemiaan ja sitä, miten nämä reaktiot mahdollisesti linkittyvät koulutuksen kaupallistumiseen ja ”tuhokapitalismin” konseptiin.

Tutkimusaineistoni koostuu tarkasti valittujen suomalaisten koulutusliiketoimijoiden haastatteluista, kyselyaineistosta ja internetdokumenteista, kuten kokouspöytäkirjoista, uutiskirjeistä sekä yritysten kotisivuista. Hyödynnän aineiston analyysissa verkostoanalyysin ja –etnografian menetelmiä, sekä laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimustani ohjaavat kansainväliset teoriat koulutuksen kaupallistumisesta, uusliberalismista, politiikkaverkostoista sekä globaalista koulutusliiketoiminnasta.

Suomea pidetään usein julkisen koulutuksen esimerkkimaana, jonka ei tarvitse huolehtia kansainvälisestä yksityistämisen trendistä tai sen mahdollisista seurauksista. Kaupalliset yritykset kuitenkin vaikuttavat Suomen kouluissa enenevissä määrin: tuotteita testataan suomalaiskouluissa ja isot kansainväliset yritysjätit toimivat kuntatason työryhmissä julkisen sektorin rinnalla. Tutkimuksessani kysynkin rohkeasti: kuka tekee rahaa suomalaisen peruskoulutuksen avulla, miksi ja kenen kanssa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM, viestintäpäällikkö Jari Kirsilä 4 500 € "Tutkimuslaitosuudistus 2013 osana kansallisen tietojärjestelmän kehitystä" -väitöstutkimuksen haastatteluaineiston litterointi äänitiedostoista kirjallisiksi dokumenteiksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Tutkimuksen kohde on vuoden 2013 Tutkimuslaitosuudistukseen (TULA) johtanut kehitys, kuinka uudistus istui Suomessa harjoitetun aktiivisen tiede- ja innovaatiopolitiikan perinteeseen, ja mistä uudistuksen ominaispiirteet johtuivat. Miten valtion tutkimuslaitosten rooli oli kehittynyt, millaisia odotuksia niihin oli kohdistunut, ja miten TULA-uudistus vastasi noihin odotuksiin.

Tutkimus avaa tiedepolitiikan kehitystä 2010-luvulla, jolloin Suomen hallitukset luopuivat investoivasta tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta. Politiikanmuutosta analysoidaan tieteentutkimuksessa toistaiseksi vähän sovelletulla tutkimusotteella. Valtion tutkimuslaitoksista on tehty vähän tieteellistä tutkimusta, vaikka ne ovat merkittävä osa julkista tutkimusjärjestelmää.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkija, taitelija Veera Kivijärvi 90 000 € SATAKIELI - sanataide kielellisten ja emotionaalisten taitojen tukena

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
SATAKIELI on ensimmäinen tutkimusperustainen opas sanataiteen käyttöön alakouluikäisten kielellisten ja emotionaalisten taitojen tukemiseksi yhtäaikaisesti.

SATAKIELI-projektissa rakennetaan ensimmäistä kertaa tutkimusperustaa sanataiteen käytölle lasten kielellisten ja emotionaalisten taitojen tukemisessa. Sanataidekasvattajat eivät ole tuottaneet akateemista tutkimusta käyttämistään menetelmistä, eivätkä tutkijat ole aikaisemmin tarttuneet sanataiteen menetelmien oletettuihin hyötyihin. Tutkijana, pedagogina ja sanataitelijana toteutan projektin, joka tuottaa tutkimusta väitöskirjan muodossa sekä taiteellisen tuotoksen sanataideoppaan muodossa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TeM, käsikirjoittaja Mira Kivilä ja työryhmä 42 000 € Rakkauden monet kasvot - näytelmän käsikirjoitus ja toteutus esitykseksi

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Näytelmän käsikirjoitus ja näyttämöteos Rakkauden monet kasvot kertoo 1600-luvun ranskalaisten aatelisnaisten elämästä. Sen keskiössä ovat markiisitar de Sévigné ja kurtisaani Ninon de Lenclos.

Teos perustuu historioitsija, FT Riikka-Maria Rosenbergin väitöskirjaan: Refashioning the Respectable Elite woman in Louis XIV’s Paris: Mme de Sévigné & Ninon de Lenclos (Helsingin yliopisto 2017), tietokirjoihin Korsetti ja krusifiksi: vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (Peake & Rosenberg, Gaudeamus 2019) ja Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696 (Rosenberg & Ulla Tuomarla, Teos 2020).

Hanke yhdistää historian tutkimuksen ja näyttämötaiteen tuomalla 1600-luvun Pariisin elämäntavan ja naisen aseman tähän päivään tarkasteltavaksi sekä tarjoaa populaarin katsauksen tuon ajan maailmaan.

Näytelmä käsittelee kaksinaismoralistisessa yhteiskunnassa elävän pariisilaiseliitin näkemyksiä naisen asemasta. Päähenkilöistä Ninon elättää itsensä kurtisaanina toisin kuin markiisitar joka haluaa korostaa siveyttään ja kunniallisuuttaan. Kahden hyvin erilaisen naisen kohtaamisessa jännitteen luovat täysin erilaiset elämäntavat ja näkemyserot, mutta yksi asia yhdistää: rakkaus omaan lapseen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kivilä Mira, Rosenberg Riikka-Maria, Piirainen Tapio, Sampio-Utriainen Marika

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral candidate Marika Kivinen ja työryhmä (Untold Stories) 114 000 € Untold stories — a project combining music and creative writing with archival research and historical scholarship to tell forgotten stories of the relationship between Finland and colonialism

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen
A comprehensive history on Finland and its relationship to European and American colonialism is yet to be written. There are vast areas of scholarship missing in both economic and political history, social and cultural history and intellectual history. The preconception of Finland as existing ”outside” the European and American colonial complex has been strong, also among historians.

Untold stories is joining those voices that are trying — piece by piece — to shed light on colonialism through focused studies. We want to engage actively with social movements and will use music and creative writing to tell stories that can reach a larger audience.

WP 1: Challenging patterned forms of ignorance: Studying stories of slavery in the press (1860-1930), and exoticism in Finnish music (1910-1930) in order to trace stereotypes, repetitive patterns and colonial thought in Finnish culture.
WP 2: Contextualizing exoticism over the national borders: Seeing phenomena like the literary group “Tulenkantajat” in the 1920s, or stories of slaves and slavery in the U.S. and the Kingdom of Dahomey in Finnish press in relation to global colonial cultures.
WP 3: Using music to tell untold stories: Two concerts with lieder and art songs in order to reach a larger audience.
WP 4: Using creative writing to tell untold stories: Combining the actual life histories of Katie Stewart and Alice Ruffen, two African-American performers, who performed in Finland and other Nordic countries 1874-1897, with fictional elements in a creative writing process in order to challenge marginalisation and invisibility of black people.

Untold Sto shows the relentless appetite for the exotic, which existed in Finland from the 1860s to the end of the 1920s. This colonial background noise, occasionally amounting to a colonial tinnitus, permeated society. This buzz can be found, for instance, in classical music, novels and serial fiction in newspapers. US shows honestly and uncompromisingly through historical research, music performances and literature how being Finnish was completely entwined with the colonial during this period.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kivinen Marika, Jonasson Maren
Muut työryhmän jäsenet: Ristilä Jenna, Mastovaara Teemu

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden tohtori Aleksi Knuutila ja työryhmä 288 200 € Aktivismi taiteen ja tieteenteon välineenä: “tutkivismia” vaikuttavasta vastapuheesta suomalaisessa verkkoyhteisössä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Vihapuheen sekä ääriliikkeiden tuottaman misinformaation leviäminen internetissä on kasvava ongelma. Verkkovihan kriminalisoinnilla ja moderoinnilla on rajoitteensa, joten ratkaisuksi esitetään usein vastapuhetta. Vastapuhe tarkoittaa verkkovihan torjumista esimerkiksi kyseenalaistamisen, hämmentämisen tai huumorin avulla.

Tässä hankkeessa tutkijat ja taiteilijat työskentelevät yhdessä kehittääkseen ja popularisoidakseen vaikuttavia vastapuheen muotoja, joilla verkkovihan määrää saadaan tutkitusti vähennettyä. Hankkeessa epäoikeudenmukaisuuteen puuttuva aktivismi on paitsi tutkimuksen kohde ja tavoite, myös tiedon tuottamisen menetelmä. Ehdotamme niin kutsutun taistelevan tutkimuksen rinnalle “tutkivismia”, jossa tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja julkaisumuodot ovat vuorovaikutuksessa aktivismin käytäntöjen kanssa.

Hankkeen alkuvaiheessa yhdistämme uudella tavalla koneoppivia malleja ja tulkitsevaa tutkimusotetta kuvataksemme olemassa olevan vastapuheen laajuutta ja laatua. Kuvausten pohjalta rakennamme immersiivisen teatterin keinoin kokeilevia vastapuheen muotoja, joiden toimivuutta testaamme osallistuvalla tutkimusotteella puuttumalla valituissa verkkoyhteisöissä ilmenevään verkkovihaan. Nämä interventiot noudattavat yhteisötaiteelle muotoiltuja eettisiä toimintaohjeita, kuten toiminnan vahingoittamattomuuden periaatetta. Interventioiden kohteena eivät ole verkkoyhteisöjen jäsenet, vaan interventioiden myötä syntyneet keskustelut ja niiden laatu. Interventioiden avulla tuotetaan tutkittua tietoa siitä, millainen vastapuhe on vaikuttavaa suomalaisissa verkkoyhteisöissä.

Hankkeen tulokset esitetään tieteellisten artikkelien lisäksi digitaalisuutta hyödyntävänä pelinä, joka mahdollistaa osallistujilleen verkkovihaa sisältävien yhteisöjen toiminnan tutkailun sekä vastapuheen eri muotojen kokeilun turvallisessa ympäristössä. Pelin avulla saavutetaan hankkeen tuloksille tavanomaista laajempi yleisö ja vaikuttavuutta kokemuksellisuuden kautta.

Hanke ei pelkästään kuvaa verkkovihaa vaan puuttuu siihen rohkeasti osana tutkimustyötä. Hanke haastaa tiedeyhteisön vakiintuneita toimintamenetelmiä nostamalla keskiöön “tutkivismin”, jossa aktivismi on paitsi tutkimuksen kohde ja tavoite, myös tiedon tuottamisen menetelmä. Lisäksi hanke haastaa tavanomaisia tieteellisen tiedon julkaisun konventioita tuottamalla päätuotoksenaan pelin, joka mahdollistaa vaikuttavan vastapuheen opettelun turvallisessa ympäristössä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Knuutila Aleksi, Jauhiainen Jenna, Arjoranta Jonne, Kosonen Heidi, Nousiainen Susi, Pöyhtäri Reeta, Saresma Tuija

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti Jukka Kortti ja työryhmä (Suomen tarinat) 243 000 € Suomen tarinat: historiakulttuuri, taide ja muuttuva kansalaisuus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Hankkeen tavoitteena on tuottaa tieteellistä tietoa suomalaisen historiakulttuurin välittämistä narratiiveista sekä siitä, millaisia merkityksiä moninaistuva yhteiskunta näille narratiiveille asettaa. Hanke keskittyy etenkin historiakulttuurin esteettiseen puoleen – siihen, mikä on Suomen historian taiteellisen ilmaisun suhde institutionaaliseen ja toisaalta akateemiseen historiaan. Tutkimuskohteena on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlintaan liittyviä institutionaalisia tahoja: Suomen Kansallismuseon Suomen tarina -näyttely sekä valtioneuvoston Suomi100 -projektista rahoitetut fiktio- ja dokumenttielokuvat.

Hankkeessa ollaan kiinnostuneita millaisten prosessien kautta Suomen historian narratiivit ovat syntyneet, miten niiden sisällöstä on neuvoteltu sekä millainen narratiivi suomalaisuudesta yleisölle välittyy. Lisäksi hanke on kiinnostunut siitä, miten akateeminen historiantutkimus resonoi esteettisen historiakulttuurin kanssa. Hankkeeseen kuuluu taiteellinen osuus, jossa kansallisuuden käsite nostetaan keskusteluun ja pyydetään erilaisista kulttuurisista taustoista tulevia taiteilijoita osallistumaan uusien sitä koskevien näkökulmien tuottamiseen. Tutkimuksen keskeiset teoreettiset käsitteet ovat historiakulttuuri ja narratiivisuus.

Projektin tulokset kertovat, millaisena Suomi esitetään kansakuntana, yhteiskuntana ja sosiaalis-kulttuurisena tarinana niin monitieteisen tutkimuksen kuin taiteellisen ilmaisun keinoin. Projekti luo synteesinomaisen kokonaistulkinnan Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan liittyvistä historiakulttuurisista ja esteettisistä representaatioista.

Hankkeen ainutlaatuisuus tulee sen ideasta lähestyä historiakulttuurin välittämiä narratiiveja taiteellisen esittämisen kautta ja tarkastella suomalaisuutta moninaisuuden näkökulmasta. Kun fokus kohdistuu yleisesti kansallisuuden merkityksiin yksilölle ja yhteisölle, päästään ennakko-oletusten yli avoimesti ja yhdenvertaisesti arvioimaan kansallisuutta ja sen roolia tulevaisuuden maailmassa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Marti Aleksi, Kortti Jukka, Viita-aho Mari, Mähkä Rami, Marti Martina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, medianomi Kristiina Koskinen 23 500 € Työskentelyapuraha väitöskirjan viimeistelyyn: Luontodokumentin kätketty luontokäsitys – ekokriittisen elokuvatutkimuksen näkökulmia dokumentaariseen luontokerrontaan

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Väitöstutkimukseni käsittelee luontodokumenttehin rakentuvaa luontokäsitystä ja sijoittuu ekokriittisen elokuvatutkimuksen viitekehykseen. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa uudenlaista ajattelua valtavirran luontoesitysten luonteesta ja merkityksestä.
Teoreettisesti tarkasteltuna luontodokumentit muodostavat omaperäisen genren. Toden tallentamiseen tiivistyvä dokumentaarisuuden idea ja tulkintoja tekemättömän tarkkailemisen vaikutelma mahdollistavat mielikuvan luontodokumentista, joka tarjoaisi katsojalle ikkunankaltaisen ja autenttisen näkymän dualistisesti ymmärrettyyn luontoon.
Ajatus todellisuudesta vailla kulttuurista merkityksenantoa on kuitenkin dokumentaarisen elokuvan kohdalla jo pitkään hahmottunut ongelmallisena. Todellisuuden on ehdotettu rakentuvan dokumentaarisen elokuvan elinkaaren aikana yhä uudelleen ja uudelleen, aina kontekstien mukaisesti muovautuen ja merkitystään tarkentaen.
Monografiamuotoinen väitöstutkimukseni pohtii luontokäsitystä kolmen tapaustutkimuksen avulla. Näistä ensimmäinen hyödyntää teoreettista keskustelua villin luonnon kulttuurisesta konstruktiosta. Analyysini kautta luontodokumentista piirtyy esiin eläinten toiminnan näyttämöksi muodostunut kaukainen, koskematon ja rajaton metsä, jonka ominaisuudet tiivistyvät televisiokerronnan ehdoilla.
Toinen tapaustutkimukseni syventyy kahden luontodokumentin kerrontaan ei-inhimillisen toimijuuden ja uusmaterialistisen teorian näkökulmasta. Luonto voidaan esittää yksilöiden intentionaalisten pyrkimysten näyttämönä tai toisaalta sattumalle ja olosuhteille alisteisista toimijoista koostuvana jatkuvan vuorovaikutuksen areenana. Kolmas tapaustutkimukseni tarkastelee ihmisen erityisaseman purkamista valtavirran luontodokumentissa.
Aineistoni koostuu Avaran luonnon luontodokumenteista, joilla on keskeinen asema suomalaisen luontopuhunnan areenana. Analysoimista varten olen kehittänyt tutkimusmenetelmän, jota kutsun jälkikäteen käsikirjoittamiseksi.

Väitöstutkimukseni tarkastelee suomalaista luontopuhuntaa omaperäisellä tavalla, joka on samaan aikaan luova ja analyyttinen. Avara luonto kerää viikoittain satojatuhansia katsojia ja vaikuttaa sitä kautta luontokäsityksiimme merkittävästi.

Toinen rohkea elementti on tätä tutkimusta varten kehittämäni jälkikäteen käsikirjoittamisen menetelmä. Työni vahvuus on siis myös aiemman työhistoriani rakentamassa näkökulmassa ja hiljaisessa tiedossa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

LuK, FM Maari Kosma 134 700 € Biodiversiteetin suojeleminen kaupungeissa: useiden lajien elinympäristöverkostojen kytkeytyneisyyden tärkeys kaupunkisuunnittelussa ja haittojen lievennystoimissa -väitöskirja

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Kaupungistumisen merkitys biodiversiteetin häviämisessä on kasvavassa roolissa, sillä kaupunkien yhä kasvaessa ja tiivistyessä, lajien elinympäristöjä häviää ja pirstaloituu. Lajien pitkäaikainen selviytyminen riippuu elinympäristöjen määrän ja laadun lisäksi myös elinympäristöverkostojen kytkeytyneisyydestä, sillä se vaikuttaa lajien metapopulaatiodynamiikkaan ja geenivirtoihin. Lajien elinympäristöverkostojen suojelu kaupunkialueilla on siis avainasemassa globaalin biodiversiteettikadon ehkäisemisessä.
Yksi toimivista menetelmistä biodiversiteettikadon ehkäisemiseksi on kokonaisheikentymättömyys-periaatteen käyttö hankkeiden suunnittelussa, jossa lievennyshierarkiaa seuraten hankkeiden haitat biodiversiteetille ensisijaisesti vältetään, sitten minimoidaan ja lopuksi kompensoidaan. Menetelmää käytetään kuitenkin usein vain yksittäisissä hankkeissa, unohtaen hankkeiden vaikutukset elinympäristöverkostojen kytkeytyneisyyteen.
Väitöskirjatutkimukseni tarkoituksena on kehittää menetelmiä useiden lajien elinympäristöverkostojen suojelemiseksi kaupungin maankäytön yhteydessä sovittamalla lievennyshierarkia maisematason suunnitteluun. Tarkoituksena on nykyaikaisten spatiaalisten menetelmien avulla (1) tutkia ja mallintaa biodiversiteetin jakautumista kaupunkialueilla, (2) mallintaa useiden lajien elinympäristöverkostoja ja priorisoida biodiversiteetille tärkeimmät verkostojen osat, (3) selvittää kaupungin maankäytön vaikutukset elinympäristöverkostojen kytkeytyneisyyteen ja kehittää menetelmiä lievennyshierarkiaa seuraten kytkeytyneisyyden kokonaisheikentymättömyyden saavuttamiseksi mahdollisimman monelle lajille kaupunkikehityksestä huolimatta sekä (4) selvittää kytkeytyneisyyden huomioimisen merkitystä kompensaatioita suunniteltaessa. Tuloksia voidaan käyttää kaupunkien maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa, mikä biodiversiteetin suojelemisen lisäksi, edistää urbaanien ekosysteemien toimivuutta sekä ihmisten hyvinvointia ja näin tukee kaupunkien kestävää kehitystä.

Tutkimukseni on rohkea, koska se haastaa nykyisen kaupunkisuunnittelun ja tarjoaa uusia menetelmiä lajien elinympäristöverkostojen suojelemiseksi maankäytön yhteydessä. Monimutkaisten verkostojen ja kytkeytyneisyyden mallintaminen on haastavaa ja siihen liittyy epävarmuutta, mutta juuri siksi tutkimus on erityisen tärkeä, jotta toimivia menetelmiä saadaan käyttöön biodiversiteetin suojelemiseksi. Tutkimus tuo myös uusia näkökulmia kytkeytyneisyyden merkityksestä kompensaatioiden suunnittelussa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professori Kristiina Kumpulainen ja työryhmä (Luonnon Haltijat) 196 500 € Lasten ekologisen mielikuvittelun ymmärtäminen ja pedagoginen edistäminen kulttuuriperinnöstä nousevien tarinoiden ja lisättyä todellisuutta hyödyntävien teknologioiden kohtaamisissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Ympäristö- ja taidekasvatuksen, kulttuurintutkimuksen, ja mediatutkimuksen näkökulmia yhdistävässä hankkeessa tutkimme lasten ekologista mielikuvittelua ja sen edistämistä kulttuuriperinteestä nousevia tarinoita ja lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödyntäen. Ekologinen mielikuvittelu pureutuu tutkimuksessa siihen kuinka lapset jäsentävät ihmisen ja luonnon suhdetta menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden vuoropuheluna. Lähtökohtana on, että lasten ekologinen mielikuvitus muodostuu henkilökohtaisten luontokokemusten ja kulttuurin -tarinoiden, tieteen ja taiteen- rajapinnoilla.
Tutkimushankkeessa selvitämme monitieteisesti kuinka kehittämämme pedagogiikka ja siihen liittyvät materiaalit herättävät ja laajentavat lasten ekologista mielikuvittelua. Keskiössä ovat lasten aistikokemukset, erityisesti esteettiset kokemukset ja ympäristön tilaan liittyvät tunteet ja ajatukset, jotka syntyvät multimodaalisesti tuotettujen luontotarinoiden kautta. Hanke pohjautuu visuaalisen etnografian ja narratiivisen tutkimuksen metodologiaan. Tutkimus tuottaa uutta tietoa lasten ekologisesta mielikuvittelusta ja sen pedagogisesta edistämisestä. Se valottaa kuinka vähemmälle huomiolle jääneet lapset muodostavat oman suhteensa luontoon muuttuvassa yhteiskunnassa ja ekologiassa ja millaisena lapset näkevät maailman tulevaisuuden. Ekologisen mielikuvittelun kautta avautuvan lasten luontosuhteen syvempi ymmärtäminen ja edistäminen on tärkeää, sillä luontosuhde vaikuttaa siihen, kuinka lapset ovat kiinnostuneita luonnosta ja ekologisista ilmiöistä. Luontosuhde on yhteydessä luonnosta välittämiseen ja kestävää kehitystä edistäviin elintapoihin. Hanke avaa uusia näkökulmia ympäristökasvatukseen. Sen tuloksia voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa, kouluissa, kerhoissa, kulttuurilaitoksissa ja kodeissa. Hanke tarjoaa lapsille välineitä ilmaista ympäristöön liittyviä ajatuksia, tunteita ja toiveita.

Tutkimushanke on rohkea avaus, sillä se yhdistää ennakkoluulottomasti kirjallisuudessa usein vastakkainaseteltuja teemoja; luontoa, lapsia ja uusia teknologioita. Tutkimuksemme keskittyy lasten ekologiseen mielikuvittelun määrittämiseen, erityisesti lasten luontosuhteen aistillisiin ja esteettisiin kokemuksiin ja tunteisiin, jotka nähdään tärkeinä tietämisen ja toimimisen muotoina. Näkökulma poikkeaa perinteisestä ympäristökasvatuksesta ja sen materiaaleista.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Byman Jenny, Wong Chin Chin
Muut työryhmän jäsenet: Kumpulainen Kristiina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Sosiologian dosentti Arja Kuula-Luumi ja työryhmä 36 600 € Vastuullinen aineistonhallinta ihmistieteissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Miten tutkia eettisesti ja lainsäädännöllisesti kestävällä tavalla mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun nettipalvelun keskustelusisältöjä? Onko mahdollista tehdä analyysiä kyselyyn vastaamattomien rekisteritiedoista? Missä tilanteissa ihmisiä voi tutkia heidän tietämättään? Miten tietosuojaperiaatteita sovelletaan taiteen tutkimukseen? Voinko varmasti avata tutkimusaineistoni muiden käytettäväksi?
Tutkijat toimivat usein ympäristössä, jossa ohjeistus on hajanaista, puutteellista ja vaikeaselkoista. Opiskelijoille tarjolla oleva ohjeistus on usein vielä puutteellisempaa. Hankkeessa kirjoitetaan ajantasainen, kattava ja käytännönläheinen teos tutkimusaineistojen elinkaaren vastuulliseen suunnitteluun ja tutkimuksen toteuttamiseen. Teos keskittyy aineistonhallintaan ihmistieteissä etiikan ja lainsäädännön näkökulmasta.
Ihmistieteiden aineistonhallinnasta kirjoittaminen edellyttää monitieteistä lähestymistapaa. Teoksen kirjoittajien taidoissa yhdistyy vankka ihmistieteellisen tutkimuksen eettisten kysymysten tunteminen ja lainsäädännön osaaminen. Kirjoittajien käytännön neuvontatyössä on tullut vuosien varrella esille monipuolisia ongelmatapauksia, joiden perusteella on mahdollista laatia hyödyllisiä esimerkkejä. Konkreettiset, tutkimustyöhön sovellettavissa olevat esimerkit lisäävät teoksen käytännöllisyyttä ja ymmärrettävyyttä. Yhteiskirjoittamisella varmistetaan teoksen johdonmukaisesti etenevä ja ristiriidaton sisältö, jossa etiikka ja lainsäädäntö nivoutuvat luontevasti yhteen.
Teoksen ajankohtaisuutta ja tarpeellisuutta lisää tiedeyhteisön laaja sitoutuminen avoimen tieteen julistukseen. Jotta tutkija voisi noudattaa tieteen avoimuutta, hänen tulee osata aineistonhallintaa aina tietojen keruusta siihen vaiheeseen, kun tutkimus päättyy ja aineisto saatetaan jatkokäytettäväksi. Vaikka aineistojen avaaminen ei ole aina täysin mahdollista, on avaamisedellytyksiä mahdollista lisätä aineiston elinkaaren vastuullisella suunnitelulla.

Teos on rohkea avaus edistää vastuullista aineistonhallintaa tiedeyhteisössä monitieteellisellä lähestymistavalla, jossa lähtökohtina ovat ymmärrettävyys ja käytännöllisyys. Tarkoituksena on kirjoittaa pykälien täyttämien pinnallisten hallinnollisten ohjeiden sijaan tiedeyhteisön yhteistä kieltä. Tämä edellyttää rohkeutta kirjoittaa etenkin lainsäädännöstä tutkijaystävällisellä tavalla esimerkkien kautta. Tavoitteena on kaikkien aiheesta kiinnostuneiden luettavissa oleva teos.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kuula-Luumi Arja, Ketola Antti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Lottamari Kähkönen ja työryhmä 420 000 € Trans*Creative: Hyvinvointi, väkivalta ja ympäristö sukupuolivähemmistöjen kulttuurisessa tuotannossa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
Poikkitieteellinen ja monialainen hanke tutkii, miten transihmisten kulttuurinen tuotanto haastaa yhteiskunnan normatiivisia oletuksia sukupuolen kahtiajaosta. Tieteenalat ylittävän, tutkimuksellista ja taiteellista yhteistyötä yhdistävän hankkeen tavoitteena on kartoittaa erityisesti, miten kulttuurinen tuotanto ja visuaalinen ja esittävä taide käsittelevät sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta ajankohtaisia kysymyksiä hyvinvoinnista, väkivallasta ja ympäristökriiseistä. Hanke kehittää lähestymistapaa etsimällä uusia tapoja tarkastella kulttuurista tuotantoa ja venyttää taiteen potentiaalia tilana radikaaleille vastakertomuksille ja visioille tulevaisuuden yhteisöistä ja paremmasta elämästä. Hanke vastaa kysymyksiin: 1) Miten nykyhetkessä tapahtuva transihmisten kulttuurinen tuotanto neuvottelee ajankohtaisia hyvinvointiin, väkivaltaan ja ympäristöön liittyviä haasteita ja kuvittelee niihin ratkaisuja? 2) Miten taide rakentaa konkreettisesti tilaa yhteisöllisyydelle ja visioille paremmasta elämästä 3) Millaisia näkökulmia ja tiloja transihmisten kulttuurinen tuotanto tarjoaa kollektiiviseen sukupuolen prosessoimiseen ja uudelleen kuvittelemiseen? Hankkeen lähestymistapa perustuu yhteiseen tiedontuottamiseen, jossa olennaista on haastatella taitelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia, osallistua ja havainnoida kulttuurista tuotantoa sekä luoda työpajoja ja tapahtumia, joissa luova toiminta ja ajatukset kehittyvät tutkijoiden, taiteilijoiden ja yleisön välisissä kohtaamisissa.

Hanke yhdistää tutkimusta ja taidetta ja kehittää taidelähtöistä vuorovaikutusta tutkijoiden, taiteilijoiden ja kulttuurintuottajien välillä. Hankkeen tuottamien tapahtumien, taiteen, videoiden ja blogitekstin avulla transihmisten kulttuurista tuotantoon liittyviä moninaisia tapoja toimia, rikkoa rajoja, tuottaa tietoa ja luoda yhteisöllisyyttä avataan myös laajalle yleisölle. Hanke syventää ja tuo uusia näkökulmia sukupuolen moninaisuutta koskevaan tiedontuotantoon nyky-yhteiskunnassa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kähkönen Lottamari, Tainio Luca, Straube Wibke, Kiperä Kuutti, MacDonald James
Muut työryhmän jäsenet: Mira Eskelinen

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Tiia Kähärä 91 800 € Väitöskirjatutkimus: Eksistentiaaliset tunteet sotienjälkeisen modernismin lyhytproosassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tutkin väitöskirjassani eksistentiaalisten tunteiden rakentumista ja merkitystä osana modernistista poetiikkaa Eeva-Liisa Mannerin novellikokoelmassa Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia (1957). Eksistentiaaliset tunteet ovat kehollisia tunteita maailmassa olemisen kokemuksesta: tuntemuksia siitä, miten muut ihmiset tai maailma ympärillä tuntuvat vierailta tai läheisiltä, kummallisilta tai kotoisilta tai merkityksellisiltä tai merkityksettömiltä. Minän ja maailman suhde on modernismin keskeinen tuntemusrakenne. Näin ollen juuri eksistentiaalisten tunteiden analyysi avaa kiinnostavan näkökulman Mannerin modernistiseen poetiikkaan.

Tarkastelen tarkan tekstianalyysin kautta, millä kielen ja kerronnan keinoilla eksistentiaaliset tunteet ja muu affektiivisuus rakentuvat kohdeteoksen novelleissa ja mikä on niiden merkitys sotienjälkeisessä proosassa. Analysoin, millaisina fiktiiviset mielet ja niiden suhde maailmaan näyttäytyy. Lisäksi sijoitan novelleja osaksi suomalaista ja kansainvälistä modernismia ja uudelleenarvioin käsityksiä suomalaisesta sotienjälkeisestä modernistisesta proosasta.

Eeva-Liisa Manner on yksi merkittävimmistä kotimaisista modernisteista, mutta hänen proosatuotantoaan ei ole vielä tutkittu juuri lainkaan. Kaikki kolme Mannerin tuotannosta tehtyä väitöskirjaa ovat keskittyneet runouteen, ja muussakin tutkimuksessa Mannerin proosatuotanto on jäänyt lyriikan varjoon. Tuoreimmastakin Manneria käsittelevästä väitöskirjasta on jo 25 vuotta aikaa, joten uusimpaan kirjallisuudentutkimuksen pohjautuva väitöskirjani päivittää, täydentää ja haastaa aiempaa Manner-tutkimusta ja sotienjälkeisen modernistisen proosan tutkimusta.

Tutkimus on rohkea avaus, koska se tuo uusiin poikkitieteellisiin tutkimussuuntauksiin, kirjallisuuden ja tunteiden väliseen tutkimukseen ja kognitiiviseen kirjallisuudentutkimukseen, pohjautuvaa uutta tietoa kotimaisen modernistisen kirjallisuuden muodoista ja haastaa rohkeasti aiempia käsityksiä kotimaisen kirjallisuuden kaanonista. Uusia avauksia tutkimuksessa ovat erityisesti tunteiden ja affektiivisuuden merkityksen avaaminen kotimaisessa modernistissa proosassa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Kimi Kärki ja työryhmä 351 300 € Fasismin lumo ja affektiivinen perintö suomalaisessa kulttuurissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tämä projekti keskittyy suomalaisen fasismin kulttuuriseen perintöön ja erityisesti sen affektiivisuuteen. Siihen liittyvän materiaalin kierrätys on synnyttänyt tunneilmaston, jossa isänmaallisuus, patriotismi, fasismi ja kansallisuusaate ovat kietoutuneet ja sekoittuneet toisiinsa nykyisessä kulttuuri-ilmastossa. Projekti pyrkii antamaan vastauksen kysymykseen, mitä tällainen aineisto kertoo fasismin perinnöstä sodan jälkeisessä Suomessa ja millaisten affektiivisten strategioiden avulla se on pyrkinyt vaikuttamaan vastaanottajiin.

Lisäksi projekti tarjoaa kriittisen mallin suomalaisen fasismin affektiivisen perinnön analysointiin. Poliittisen ideologian lisäksi tämä perintö on myös osa kulttuurihistoriaamme, jonka kautta nationalismin eri asteet synnyttävät erilaista ääriajattelua ja toimintaa. Tähän liittyen hanke analysoi ja syventää käsitystä siitä, mitä suomalaisen fasismin kulttuurinen perintö on. Laajan aineiston kautta (kirjallinen materiaali, musiikki, sarjakuva, elokuva) projekti pyrkii niin analysoimaan fasismin perintöä osana suomalaista kulttuuria kuin tarkastelemaan tämän usein kiistanalaisen materiaalin roolia osana digitaalisen ajan kierrätystä ja eksploitaatiota.

Hankkeessa on myös taiteellinen osuus, johon tieteellinen työskentely on kiinteässä yhteydessä. Teatteriohjaaja, teatteritaiteiden maisteri Fiikka Forsman ja filosofian tohtori, äänitaiteilija Petri Kuljuntausta toteuttavat osaprojektien sisältämän affektien analyysin pohjalta ääni- ja teatteritaiteen keinoin esityssarjan ”He sanoivat: Rajat kiinni, uunit auki".

Suomalaisen fasismin kulttuurista vaikutusta ei ole juuri tutkittu. Fasismin lumo ja affektiivisuus on koettu kulttuurintutkimuksen ja historian näkökulmasta tulenarkoina ja vaarallisina tutkimuskohteina. Monitieteinen työryhmämme yhdistää tiedettä ja taidetta, tuottaen tutkimusaineistoon perustuvan esityssarjan ja analysoiden niin tutkimuksen kuin taiteellisen osion kautta aiheen lumoa ja vaarallisuutta. Pyrkimys on analysoida ja dramatisoida suomalaisuuden "pimeää kulttuuriperintöä".

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kärki Kimi, Kallioniemi Kari, Kuljuntausta Petri, Pääkkölä Anna-Elena, Mustamo Aila, Waldén-Antikainen Susanna, Forsman Fiikka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Niina Kärkkäinen 70 000 € Jätevedenpuhdistamo pienten mikromuovien reittinä ympäristöön

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Maapallon roskaantuminen on aiheuttanut laajaa kansainvälistä keskustelua tutkijayhteisöissä ja kansalaistenkin keskuudessa. Mikromuovit ovat nousseet erityiseksi tutkimuskohteeksi johtuen niiden laajasta esiintyvyydestä ympäristössä. Mikromuovien tiedetään sisältävän erilaisia muovin valmistusprosessissa käytettyjä lisäaineita, joista osa on tunnettuja haitta-aineita. Lisäksi ne voivat sitoa myös ympäristöstä haitta-aineita ja siten vaikuttaa erilaisten haitta-aineiden ympäristökohtaloon.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että jätevedenpuhdistamot toimivat mikromuoveille reittinä ympäristöön. Suurin osa tulevan jäteveden mukana saapuvasta mikromuovista päätyy jätevesilietteeseen, kun taas pieni osa kulkeutuu ympäristöön puhdistetun jäteveden mukana. Jätevesilietteen sisältämät mikromuovit puolestaan päätyvät ympäristöön, kun jätevesilietettä hyödynnetään esimerkiksi lietelannoitteena peltoviljelyssä.

Aiemmissa jätevedenpuhdistamoiden mikromuovitutkimuksissa on pääasiassa keskitytty tutkimaan näytteissä esiintyviä isompia mikromuoveja, koska pienten mikromuovien määrittäminen haastaa tämän hetkiset analyysimenetelmät. Pienten mikromuovien tutkiminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, koska niitä muun muassa esiintyy ympäristössä lukumääräisesti huomattavasti enemmän kuin isoja hiukkasia.

Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on kehittää uusia analyysimenetelmiä mikromuovien, ja varsinkin pienten mikromuovien, määrittämiseksi jätevedenpuhdistamoiden lopputuotteista kuten puhdistetusta jätevedestä ja käsitellystä jätevesilietteestä. Kehitetyillä analyysimenetelmilläni tulen selvittämään vuodenaikavaihteluiden merkitystä mikromuovien esiintyvyyteen näissä lopputuotteissa, ja lopuksi arvioin jätevedenpuhdistamojen vuosittaista mikromuovien ympäristökuormitusta Suomessa.

Tutkimukseni tuottaa päättäjille, viranomaisille ja toiminnanharjoittajille uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksen teossa ja käytännön toimissa mikromuovipäästöjen vähentämiseksi.

Mikromuovitutkimus on tutkimusala, josta tällä hetkellä puuttuvat harmonisoidut ja standardoidut analyysimenetelmät ja tavat esittää saatua dataa. Tutkijoille haastetta menetelmän kehitykseen tuovat muun muassa hankalat näytteet ja mikromuovien pieni koko. Tutkimukseni ottaa rohkeasti nämä haasteet vastaan. Tutkimuksessani tullaan kehittämään uusia analyysimenetelmiä, joilla tuotetaan tärkeää tietoa päätöksen tueksi mikromuovipäästöjen vähentämisessä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Toni Lahtinen ja työryhmä 394 000 € Kirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tutkimme tässä hankkeessa, mikä on kirjallisuuden ja lukemisen rooli ympäristö- ja ilmastokriisien aikana ja miten kaunokirjallisuus käsittelee globaaleja ympäristöongelmia. Kysymme, miten kaunokirjallisuus vaikuttaa lukijoiden ajatuksiin ja tunteisiin ilmastonmuutoksesta. Lisäksi tutkimme, miten yläkoululaiset ja lukiolaiset lukevat ilmastofiktioita ja miten sitä voidaan käyttää osana ilmastokasvatusta.

Yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa tutkimushankkeessa kehitetään 1) monitieteistä ympäristöhumanistista tutkimusta, joka käsittelee arvoja, etiikkaa ja ihmisen vastuuta ympäristöongelmien ratkomisessa 2) empiiristä ekokritiikkiä, uusinta ympäristöhumanismin haaraa, joka tutkii erilaisten ympäristökertomusten ja -kuvausten vaikutusta lukijoihin.

Tutkimusaineisto koostuu hankkeen monitieteisyydestä johtuen toisiaan täydentävistä osa-aineistoista. Siihen kuuluu suosittua ilmastofiktiota sekä hankkeessa kerättäviä vastaanotto-, haastattelu- ja kyselyaineistoja. Mukana on kouluja eri puolilta Suomea.

Hankkeessa yhdistetään laadullista ja määrällistä tutkimusta. Analyysi kohdistuu niihin tekstien ominaisuuksiin, joiden voidaan olettaa vaikuttavan lukijoihin esimerkiksi synnyttämällä kriittistä ajattelua tai herättämällä ympäristöhuolta ja -toivoa. Sisältöjen ja keinojen rinnalla tutkimme sitä, millaisia ajatuksia ja tunteita ilmastofiktio herättää lukijoissa.

Vuonna 2016 Suomessa otettiin käyttöön perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, joiden tavoitteisiin sisältyy ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Tavoitteenamme on selvittää, miten kaunokirjallisuutta voidaan käyttää ilmastokasvatuksen välineenä niin, että nuoret lukijat saavat välineitä ilmastonmuutoksen ja sen herättämien ajatusten ja tunteiden kohtaamiseen. Samalla hankkeessa testataan ja kehitetään koululaisten parissa tehdyn lukijatutkimuksen menetelmiä. Hanke tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää kouluopetuksessa.

Monitieteinen hanke tuottaa uutta tietoa kirjallisuuden lukutavoista. Empiiristä tutkimusta ja kirjallisuusanalyyseja ennakkoluulottomasti yhdistelevässä hankkeessa selvitetään ja kyseenalaistetaan kirjallisuudentutkimuksen ja ympäristöhumanismin perusolettamukset kaunokirjallisuuden vaikutuksista lukijoihinsa. Tuloksia voidaan soveltaa kouluopetuksessa ja ympäristökasvatuksessa. Perimmäisenä tavoitteena on suunnata kirjallisuudentutkimusta kohti maailmaa ja sen ajankohtaisia ongelmia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lahtinen Toni, Löytty Olli, Helle Anna, Pihkala Panu, Koistinen Aino-Kaisa
Muut työryhmän jäsenet: Värri Veli-Matti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Elmeri Lahtinen 36 000 € 3D-tulostetut suodattimet harvinaisten maametallien talteenotossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää tehokas, innovatiivinen ja ympäristöystävällinen menetelmä harvinaisten maametallien käsittelyyn sekä talteenottoon erityisesti sekundäärisistä lähteistä, kuten elektroniikkaromusta ja teollisuuden sivuvirroista. Harvinaisten maametallien erottelu yksittäisiksi metalleiksi on haastavaa niiden kemiallisen samankaltaisuuden vuoksi. Nykyiset erottelumenetelmät perustuvatkin kymmeniin peräkkäisiin neste-nesteuuttoihin. Nämä prosessit ovat hyvin kemikaali-intensiivisiä ja sisältävät valtavia ympäristö- ja työturvallisuusriskejä. Tässä tutkimuksessa erotteluun otetaan aivan uusi näkökulma hyödyntämällä innovatiivisia 3D-tulostettuja suodattimia, jotka mahdollistavat ennennäkemättömän tehokkaan ja yksinkertaisen tavan erotella harvinaiset maametallit toisistaan.

Tutkimus ottaa perinteisiin metallien talteenottoprosesseihin täysin uuden näkökulman yhdistämällä siihen 3D-tulostuksen valmistusteknologiana. Tuloksena saadaan uudenlainen menetelmä talteenottaa ja ennen kaikkea erotella harvinaisia maametalleja primäärisistä- ja sekundäärisistä lähteistä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteiden maisteri Veikka Lahtinen ja työryhmä (Animalia ry) 14 500 € Eläinoikeusraportti 2021: Suomen ensimmäinen vuosiraportti eläinten oikeuksista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Tuotamme vuosiraportin eläinten oikeuksista Suomessa. Julkaisu on pilotti myöhemmin säännöllisesti ilmestyvälle julkaisulle. Raportti valaisee eläinten oikeuksien toteutumista Suomessa ja popularisoi tutkimustietoa eläinten kohtelusta Suomessa. Raportin kirjoittajat ovat kokeneita journalisteja ja asiantuntijoita eläinoikeuskentältä. Raportin päätoimittaa Animalian kampanjavastaava, tietokirjailija ja journalisti Veikka Lahtinen. 

Raportin yleinen tavoite on parantaa eläinoikeustiedon saatavuutta ja kansalaisten ymmärrystä eläinten oikeuksista. Journalistinen selkeys ja verkkotaittoon panostaminen ovat erityisiä raportin prioriteetteja. Raportille on asetettu lisäksi neljä tarkempaa tavoitetta:

1. Tarjota kansalaisille helposti saatavilla olevaa syventävää tietoa eläinten oikeuksien toteutumisesta ja omista mahdollisuuksista toimia asiassa.
2. Eläinten oikeuksia koskevasta tiedosta tehdään uskottava tiedon alue samaan tapaan kuin vaikkapa nuorisoa tai eläinten hyvinvointia koskevasta tiedosta.
3. Toimittajat löytävät yhdestä paikasta kätevästi tietoa eläinten kohtelusta Suomessa ja viittaavat raporttiin. Raportti tekee eläinten oikeuksia tunnetuksi myös uusille yleisöille.  
4. Raportti tarjoaa tärkeää tietoa päättäjille eläinten oikeuksista, eläinasenteista ja eläinten kohtelusta Suomessa.

Raportti käsittelee eläinten oikeuksia laajemmin kuin vain nykyisen eläintuotannon raamien sisäpuolella. Eläinten kohtelu on merkittävä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymys, joka liikuttaa laajaa joukkoa ihmisiä, mutta eläinten oikeuksien toteutumisesta kirjoitetaan hyvin vähän. Esimerkiksi lihan ja maidon kulutus on kääntynyt Suomessa laskuun, mutta on nähty vain vähän keskustelua, miten tämä on yhteydessä suomalaisten eläinasenteisiin. Raportti eläinten oikeuksista Suomessa tuo tiiviissä muodossa yleisesti saataville tiedon eläinten tilanteesta ja arvostuksesta Suomessa vuonna 2020.

Raportti haastaa ajatuksen, että nykytuotannon oloissa edistettävä “eläinten hyvinvointi” olisi riittävä tavoite ja kehys eläinten oikeuksien toteutumiselle. Se nostaa eläinten oikeudet esiin keskeisenä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksenä. Raportti tarjoaa helposti lähestyttävän tietolähteen termistöstä ja keskeisistä eläinoikeuskentän ongelmista kaikille tietoa etsiville. Raportin kautta eläinten oikeudet saavuttavat vahvemman jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Uotila Laura

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KM, väitöskirjatutkija Marjo Laitala ja työryhmä 386 000 € “Hiljaisen kansan äänet, remontoidut kehot”. Viitottu muistitieto kuurojen lähihistoriasta - tieteen ja taiteen dialogia yli aistien

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Tämä tieteen ja taiteen yhdistävä kolmivuotinen hanke koostuu kahdesta osasta: tutkimme eri ikäisten suomalaisten kuurojen lapsuus- ja koulukokemuksia ja niihin perustuen tuotamme musiikin ja median avulla uudenlaista dialogia kuurojen ja kuulevien välille. Hanke perustuu kuurojen ja kuulevien kohtaamisiin sekä tutkimuksen- että musiikintekijöinä. Viittomakielistä muistitietoa kerätään yhteistyössä kuurojen yhteisöjen kanssa ja ”perinteisempien” tuotosten – tieteelliset artikkelit, historiateos – lisäksi tutkimustietoa popularisoidaan pod/vodcasteiksi ja se jalostuu myös lauluksi ja musiikkivideoksi. Hankkeen tutkijoista yksi on syntymäkuuro ja viittomakielinen; kaksi muuta tutkijaa, joista toinen myös laulaja-lauluntekijä, ovat viittomakieltä taitamattomia kuulevia. Laulu ja musiikkivideo toteutetaan yhdessä VisualVoice -yhtyeen kanssa.
Hankkeen tutkimusosuus muodostuu neljästä osasta. Niissä tutkitaan kuurojen kokemuksia koulunkäynnistä kuurojen lasten sisäoppilaitoksissa ja lapsuudesta kuurojen tai kuulevien vanhempien perheessä, kuurojen musiikinopetusta sekä kuuroille eri vuosikymmenten aikana tehtyjä korvaleikkauksia. Etnografiaa kehittävä osatutkimus puolestaan paneutuu metodologisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kuurojen ja kuulevien tutkijoiden välisessä dialogissa.
Kuurojen kokemushistoriaa lähestytään hankkeessa kehollisuuden näkökulmasta. Hankkeemme kiinnittyy kriittisyyttä painottaviin tutkimusvirtauksiin kyseenalaistaen ja purkaen ihmiskeholle asetettuja normatiivisia odotuksia ja alistavia käytänteitä.
Hanke kääntää ajatuksen kuuroudesta esteenä päälaelleen ja pohtii, mitä kuurot voivat ”opettaa” kuuleville yhteisestä maailmastamme. Katsomme tietoisesti toisin, lähestymme kuuroutta vahvuutena ja uutena näkökulmana tarkastella ääntä, musiikkia sekä musiikkikasvatusta ja sen käytäntöjä laajemmin. Kuurojen kokemustieto voi antaa myös kuuleville tuoreita oivalluksia musiikin moniulotteisuudesta ja -aistillisuudesta.

Hanke syventyy herkkään aiheeseen eli ”hiljaisen kansan” lähihistoriaan haastaen pohtimaan kuuloaistin ylivaltaa. Innovatiiviset metodologiset valinnat tukevat hanketta saavuttamaan yhteiskunnallisesti kunnianhimoiset tavoitteensa tallentamalla katoamassa olevaa viitottua muistitietoa ja tietoa kuurojen lähihistoriasta. Hanke rakentaa dialogia kuurojen ja kuulevien välille tieteen ja taiteen keinoin luoden alustan uudenlaiselle ymmärrykselle kuuroudesta mahdollisuutena kokea maailmaa toisin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Laitala Marjo, Ahonen Outi, Sutela Katja
Muut työryhmän jäsenet: N N

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Väitöskirjatutkija Teemu Lari 57 200 € Pluralismi taloustieteessä ja sen seuraukset tutkimusperustaiselle talouspolitiikalle

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Taloustieteellisellä tutkimuksella on valtava rooli poliittisessa päätöksenteossa. Kuitenkin taloustiede kohtaa kritiikkiä, jonka mukaan sen menetelmät ovat liian yksipuolisia antaakseen kattavaa ja luotettavaa kuvaa talouden toiminnasta ja politiikan vaikutuksista. Eri puolilla maailmaa on saanut kannatusta "pluralismiksi" kutsuttu akateeminen liikehdintä, joka tähtää siihen, että taloustieteessä hyödynnettäisiin, tuettaisiin ja opetettaisiin useita erilaisia menetelmällisiä lähestymistapoja - taloustieteen "valtavirtaa" pidetään tarpeettoman kapeana menetelmällisenä viitekehyksenä. Toisaalta monien mielestä taloustiede on monipuolinen tieteenala tutkiessaan lukemattomia erilaisia kysymyksiä ja kehittäessään yhä uusia teorioita ja malleja. Kysymys kuuluukin, minkä tyyppistä monipuolisuutta vaaditaan, jotta yhteiskuntaa tutkivan tieteenalan voidaan sanoa antavan tarpeeksi kattavaa ja luotettavaa tietoa?

Tieteenfilosofit ovat viime vuosikymmenien aikana yhä enemmän kehittäneet pluralistisia teorioita, joiden mukaan teorioiden ja menetelmien moninaisuus on tieteen lähtemätön ominaisuus. On esitetty, että niin luonnontieteissä kuin yhteiskuntatieteissäkin kompleksien järjestelmien ymmärtäminen vaatii joskus useita rinnakkaisia lähestymistapoja. Lisäksi on havaittu, että tieteen edistymisen kannalta on hedelmällistä, jos laajaakin kannatusta nauttivia teorioita haastetaan ja niille etsitään vaihtoehtoja.

Väitöskirjassani tutkin pluralistista tieteenfilosofiaa politiikkaan vaikuttavan taloustieteen kannalta. Mitä hyötyjä ja mahdollisia haittoja olisi odotettavissa, jos taloustieteellinen tutkimus nojaisi nykyistä vahvemmin eri teoriaperinteiden monipuoliseen hyödyntämiseen? Vaatiiko yhteiskunnallisten arvojen ja poliittisten päämäärien moninaisuus teoreettisten näkökulmien moninaisuutta? Miten tutkimusperustaisen talouspolitiikan ihanne pitäisi tulkita, jos talouspolitiikan faktoja voidaan lähestyä hyvin erilaisista teoreettisista näkökulmista?

Selvitän, miten yhteiskunnallisten ja eettisten arvojen tulisi vaikuttaa siihen, mistä näkökulmista talouspolitiikalle relevantteja kysymyksiä tutkitaan. Siten tutkimukseni kyseenalaistaa dikotomista käsitystä, jonka mukaan ”talouden faktat” ovat täysin irrallisia yhteiskunnallisista arvoista ja politiikasta. Jos tutkimuksessa vaikuttavat arvot pystytään tuomaan julkiseen keskusteluun, tutkimusperustaisesta talouspolitiikasta voidaan tehdä aiempaa demokraattisempaa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Erikoistutkija Jenni Lehtimäki ja työryhmä 174 000 € VIHREÄ LAPSUUS – Luonnon kirjo lasten elinympäristöissä pitkäaikaisen terveyden edistäjänä niin maaseudulla kuin kaupungeissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Luonnon kirjo vähenee ennennäkemätöntä tahtia. Ihmisen hyvinvointi on riippuvainen toimivista luonnon ekosysteemeistä esimerkiksi ruoan tuotannon ja veden kierron vuoksi. Lisäksi ihmisen terveydellä vaikuttaa olevan suorempi yhteys luonnon kirjoon, jota tutkitaan tässä hankkeessa.

Elintasosairaudet ovat yleistyneet kaikkialla maailmassa. Vielä vähäinen tutkimus ehdottaa, että luonnon kirjo voisi vähentää astman esiintymistä ja parantaa mielen hyvinvointia. Jotkin elintasosairaudet kuten astma, tyypin 1 diabetes ja autismi kehittyvät jo lapsuudessa, jolloin immuunijärjestelmä oppii erottamaan ystävät ja viholliset. Jos tämä oppi jää vajavaiseksi, alttius elintasosairauksien kehittymiselle kasvaa. Vielä hajanainen tutkimus esittää, että parhaimpien opettajien joukkoon lukeutuvat sellaiset mikrobit, jotka esiintyvät monimuotoisissa luontoympäristöissä.

Tämän kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on selvittää kotiympäristöjen laadun, eli luonnollisuuden ja luonnon kirjon, vaikutusta lasten riskiin sairastua elintasosairauksiin. Lisäksi tutkitaan, voisivatko suoliston mikrobit välittää tätä kotiympäristön vaikutusta. Lasten yhteys luonnon kirjoon on erityisen rajoittunutta kaupungeissa. Siksi selvitämme myös vaikuttaako kaupunkipuistojen laatu niiden terveysvaikutuksiin. Tutkimuskysymysten rikkaan tarkastelun mahdollistaa monitieteinen tutkimusyhteistyömme.

Hankkeessa yhdistämme yleensä kaukana toisistaan kulkevat luonnon monimuotoisuuden ja terveystieteen tutkimusalat, mikä mahdollistaa uudet tutkimuslähtökohdat. Ihmisen terveyttä ja ympäristön laatua selvittävät jo isot tutkimuskoneistot ja siten kattavia aineistoja on tarjolla. Hyödynnämme reilun miljoonan lapsen tietoja Suomesta, mikä tuottaa tähän saakka kansainvälisesti suurimman analyysin aiheesta.

Hanke voi tuottaa yhteiskunnallisesti merkittäviä löydöksiä luonnonsuojelun ja kansanterveyden kannalta. Sen vuoksi hankkeessa panostetaan myös viestintään mahdollistaen julkinen keskustelu aiheesta.

Hankkeessa yhdistetään tieteenaloja, jotka ovat harvoin kohdanneet, käytetään tutkimusaineistoja uudella tavalla ja pohjataan työ nousevaan tieteen paradigmaan, jonka mukaan ihmisen terveys on vuorovaikutuksessa koko maapallon elonkehän terveyden kanssa. Siten hankkeessa ollaan monin tavoin uuden äärellä, eikä tuloksia voida juuri ennustaa. Rohkeaa on myös tavoite pyrkiä aktiivisesti herättämään yhteiskunnallinen keskustelu luonnon kirjon välttämättömyydestä ihmisen terveydelle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N.N N.N
Muut työryhmän jäsenet: Kajantie Eero, Pulakka Anna, Salonen Anne, Paloniemi Riikka, Vierikko Kati, Mikkonen Ninni, Ahponen Hannele

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FL Markku Lehtinen 18 000 € Martin Heideggerin teoksen Nietzsche I–II suomentaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Tarkoituksenani on suomentaa Martin Heideggerin teoksen Nietzsche I–II (1961). Heidegger oli 1900-luvun merkittävimpiä filosofeja, ja Nietzsche on yksi hänen pääteoksistaan. Teoksen pohjana on sekä hänen Freiburgin yliopistossa 1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa pitämiään luentosarjoja että pitämättä jääneiden luentojen käsikirjoituksia, joita Heidegger on muokannut julkaisua varten. Lisäksi kirjaan sisältyy Nietzscheä käsitteleviä tutkielmia 1940-luvun alusta.

Temaattisesti kirjaa jäsentää Heideggerin tulkinta Friedrich Nietzschen vallantahdon käsitteestä ja sen eri ulottuvuuksista: vallantahdon asema Nietzschen taidefilosofiassa sekä vallantahdon suhde tietoon, Euroopan kulttuuria uhkaavaan nihilismiin ja Nietzschen keskeiseen ajatukseen saman ikuisesta paluusta. Nietzsche ei kuitenkaan ole pelkästään akateeminen tutkielma kiistellystä 1800-luvun ajattelijasta, vaan Heidegger tarkastelee teoksessa Euroopan koko historiaa ja tulevaisuutta kansallissosialismin otteessa ja sodan häämöttäessä näköpiirissä sekä etsii alkua uudenlaiselle ajattelulle ja jopa uudelle historialle. Vuonna 1961 ilmestyneen teoksen vaikutus mannermaiseen ajatteluun oli ratkaiseva; voisi sanoa, että siinä puhutaan Nietzsche-kirjasta silloinkin, kun sitä ei eksplisiittisesti mainita.

Näinä historiattomina aikoina, jolloin tieteessäkin muodit kiertävät yhä nopeampaan tahtiin, on rohkeaa tuoda suomenkielistenkin lukijoiden saataville klassikkoja, joissa on läsnä koko länsimaisen ajattelun traditio täysin uudesta näkökulmasta tulkittuna.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

sosiologi (VTM), kuvataiteilija (AMK) Oona Leinovirtanen 11 500 € Keho mikrobikuiskaajana: Monilajisen kehollisen improvisaation viisaus

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Kehollinen mikrobikuiskauksen menetelmä on väitöskirjaa edeltävä taiteellisen tutkimuksen projekti, joka toimii keho-olosuhteiden kuuntelumenetelmänä tuottaen välittävää, tilanteista tietoa. Tutkin kehon viisautta ja suhteisuutta monilajisuuden näkökulmasta. Sisälläni oleva mikrobikuiskaaja koostuu mikrobistosta sisuksissani, ja sen suhteista yhteisen kehomme elintoimintoihin ja terveyteen. Jaamme yhteisen kehon, olkoon kehomme yhteinen kielemme.

Kehotietoisuutta syvennän kontakti-improvisaatiotanssilla ja somaattisilla harjoitteilla, pyrkien löytämään paranemista edesauttavia kehollisia voimavaroja ja ymmärtämään kehojemme suhteisuutta. Kehotietoisuus ja kehon viestien kuuntelu on mikrobitietoisuutta, mikrobien toimijuuden tunnustamista. Suhteisuutta lähestyn permakulttuurin ja mikrobitutkimuksen kautta. Permakulttuurisessa, eli kestävässä puutarhanhoidossa, on oleellista havainnoida vallitsevia olosuhteita ja toimia niiden mukaan. Tilanteista tietotaitoa vaativassa permakulttuurisessa puutarhassa on meneillään monilajinen kontakti-improvisaatio, jossa “meihin” sisältyy monia ei-niin-inhimillisiä toimijoita.

Kuten puutarhassa, myös kehossa monia tärkeitä toimintoja ylläpitävät mikrobit. Kehon toimivuus, eli terveys, perustuu näille monimuotoisille hyödyllisille suhteille. Meissä asuu mikrobiaalinen ekosysteemi, jonka kautta olemme yhteyksissä muihin ekosysteemeihin. Olemme ekosysteemejä, pääosin pystyasennossa kulkevia nahkapussisia puutarhoja.

Projektilla haluan muuntaa tuottamattomuutta aiheuttavan käsivaivan tuottavuudeksi, kuuntelun paikaksi, mahdollisuudeksi ymmärtää kehon kyvykkyys monilajisten suhteiden nippuna. Puute muuttuu resurssiksi. Pohdin terveyttä ja sairautta olosuhteena, en normina tai arvona. Keho on permakulttuurinen puutarha ja toiminnallinen veistos. Tutkin aiheita performanssin, veistosinstallaation, tekstin ja videon keinoin, havainnoimalla kehoa systeemisenä kokonaisuutena, en vain ihmisidentiteettinä.

Työskentelyssäni terveys yhdistyy kehotietoisuuteen ja monimuotoiseen ympäristökäsitykseen. Terveys tai kehon kyvykkyys ilmenee kehojen välillä prosessimaisesti liikkuvana olosuhteena, johon vaikuttaa monimuotoiset, monilajiset ympäristöt. Monialainen, vaihtoehtoterveyttä koskeva taiteellisen tutkimuksen projekti.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, yliopistonlehtori Anniina Leiviskä ja työryhmä (DemoPol) 394 900 € Demokratiakasvatus ja poliittinen polarisaatio globaalien kriisien aikakaudella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Monitieteisen, yhteiskunta- ja kasvatusfilosofiaa yhdistävän tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista teoreettista näkökulmaa demokratiakasvatukseen. Hanke pureutuu yhteen aikakautemme keskeisimmistä poliittisista kysymyksistä: miten globaalien, koko ihmiskuntaa koskettavien kriisien ratkaiseminen on mahdollista tilanteessa, jossa poliittista toimintaa leimaa yhä kärjistyvä, identiteettiperustainen vastakkainasettelu? Tutkimushanke tarkastelee kysymystä kahdesta, keskenään ristiriitaisia elementtejä sisältävästä tutkimustraditiosta käsin ja yhdistää niille ominaisia piirteitä aiemmin totutusta poikkeavalla teoreettisella otteella.

Tutkimuksen lähtökohtana ovat 1) demokratia- ja globaalikasvatuksen teorioille ominainen näkemys eri arvomaailmojen jakamista demokraattisista periaatteista ja 2) identiteettipoliittiset teoriat, jotka perustuvat ajatukseen erilaisista poliittisista identiteeteistä ja niihin liittyvistä intresseistä ja valtapyrkimyksistä. Yhdistämällä näitä näkökulmia hanke tutkii kasvatuksen mahdollisuuksia edistää globaalien kriisien (ilmastonmuutos, pakolaisuus, pandemiat) ratkaisuun tähtäävää kollektiivista toimintaa poliittisessa kulttuurissa, jota leimaa poliittinen polarisaatio. Tutkimuksen kokeileva, poikkitieteellinen metodologinen ote hyödyntää mm. filosofisen ja yhteiskunta- ja kasvatustieteellisen tutkimuksen metodeja ja aineistoja luoden uusia yhteyksiä tieteenalojen välille.

Tutkimushanke luo myös edellytyksiä kasvatuskäytänteille, jotka edistävät poliittisen kulttuurin muutosta rakentavampaan suuntaan tukemalla yhteisen poliittisen perustan rakentumista. Tutkimuksen keskiössä on näkemys poliittisesta toiminnasta ristiriitaisena ja monisyisenä ilmiönä, joka vaatii kasvatukselta ja koulutukselta aiempaa monipuolisempia toimintatapoja. Tutkimuksessa tarkastellaan demokratiakasvatuksen hyödyntämättä jääneitä mahdollisuuksia mm. poliittisten tunteiden, aktivismin, ihmisoikeuskasvatuksen ja nuorisoliikkeiden näkökulmista.

Tutkimus on yhteiskunnallisesti rohkea avaus pureutuessaan globaalien kriisien ja poliittisen polarisaation väliseen jännitteeseen, jonka ratkaiseminen on nykyisten yhteiskuntien keskeisimpiä poliittisia haasteita. Teoreettisesti tutkimus on rohkea avaus yhdistäessään kahta ristiriitaisia elementtejä sisältävää tutkimustraditiota ja hahmotellessaan uudenlaisia tapoja luoda yhteistä poliittista perustaa identiteettipositioita korostavassa teoreettisessa ja poliittisessa keskusteluilmapiirissä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Leiviskä Anniina, Pyy Iida, Kasa Tuija, Kannisto Tarna
Muut työryhmän jäsenet: Zamotkin Ivan

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

kauppatieteiden tohtori Ella Lillqvist 37 400 € Talouden mielikuvastot kriisin aikana

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Tässä hankkeessa keskityn analysoimaan talouden imaginaareja eli “mielikuvastoja” (economic imaginaries, Sum & Jessop, 2013) ja niiden muutosta. Talouden todellisuus on liian monimukainen kokonaisuus, jotta sen voisi sellaisenaan käsittää ja siksi se hahmotetaan mielikuvastona: yksinkertaistettuina ja valikoivina sosiaalisesti jaettuina käsityksinä ja selitysmalleina. Tällaisilla yhteisillä, laajasti kyseenalaistamattomilla käsityksillä on suuri merkitys, koska ne ovat samalla performatiivisia eli todellisuutta tuottavia. Esimerkiksi käsitys, että kuluttajan tehtävä on ostaa ja kuluttaa, ja että jatkuva kasvu on välttämätöntä, tuottaa jo itsessään näitä todellisuuksia. Tarkastelen tässä tutkimuksessa, voiko meneillään oleva kriisi horjuttaa vakiintuneita talouden mielikuvastoja ja jos, niin millä tavalla. Tarkemmin sanottuna keskityn sellaisiin talouden mielikuvastoihin, jotka liittyvät kulutuksen ja kuluttajien rooliin, erityisesti mitä tulee kestävään kehitykseen ja kulutuksen rahoittamiseen velan avulla.

Analysoin kysymystä teoreettisesti sekä empiirisesti erittäin suurten suomen- ja englanninkielisten aikaleimattujen tekstiaineistojen avulla korpusavusteista diskurssianalyysia hyödyntäen, mikä mahdollistaa ajallisen muutoksen tarkastelun. Empiirisesti tutkimus valottaa merkittävien talouden mielikuvastojen muutosta kriisin aikana ja lisää siten ymmärrystä siitä, kuinka kulutus toimii yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi hanke tuottaa teorian, jolla voidaan selittää talouden mielikuvaston muutoksen merkitys ja mahdollisuudet, sekä kartoittaa mahdollisuuksia mielikuvaston muutoksen ohjaamiseen. Menetelmällisesti kehitän uutta lähestymistapaa diskurssin ajallisten trendien tarkasteluun määrällisiä ja laadullisia menetelmiä yhdistäen aiemman työni pohjalta (Lillqvist, 2019) ja alan parhaita työkaluja hyödyntäen.

Talous esitetään usein abstraktina asiana ”pienen ihmisen” yläpuolella. Tämä tutkimus kyseenalaistaa ”talousviisaiden” auktoriteetin talouden määrittelyyn ja korostaa meidän kaikkien talouskäsitysten kollektiivista merkitystä: talouden tulkinnat, käytännöt ja vaikutukset esimerkiksi ympäristöön syntyvät ja kehittyvät viestinnässä. Hanke haastaa vallitsevan uusliberaalin talouden ”mielikuvaston” ja selvittää miten talouden mielikuvastot voivat muuttua vieden yhteiskuntaa terveempään suuntaan.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Crop Scientist, postdoctoral researcher Clara Lizarazo 175 400 € Break the mold in agriculture: using 'crop wild relatives' as cover crops to increase biodiversity and reduce greenhouse gas emissions in cropping systems

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Cover crops are cultivated to increase the ground cover in agricultural landscapes during the off-season and for the wide range of ecosystem-services, they provide. Cover crops serve to prevent nutrient losses (i.e. nitrogen leaching), improve soil structure and have an overall positive impact in mitigating the net greenhouse gas balance of the cropping system. However, due to management challenges (identifying the right crop species and times of sowing), cover crops are still largely under-utilized in most of the world. Another group of under-utilized plants are those known as ‘crop wild relatives’ (CWR), which are an important source of genetic diversity, and whose conservation is essential for supporting future food security and adaptation of agriculture to climate change. Conservation schemes for CWR are done within and outside protected conservation areas, such conservation efforts still lack a practical approach and do not promote their utilization in cropping systems. This project aims to identify CWR suitable for use as cover crops for cereals. Promoting the use of CWR plants as cover crops in agricultural landscapes has several benefits: helps in the conservation of CWR by expanding their area, increases biodiversity in typically oversimplified agricultural landscapes and reduces net greenhouse gas emissions. The project will result in the identification of most feasible and sustainable cover crop + cereal combinations, by assessing their overall greenhouse gas emissions and fitness of the cropping system (crop health and soil health). The long-term impact of the project is to contribute in the transition from conventional agriculture to conservation agriculture.

It is bold to look beyond the narrow set of typical crops.
It is bold to create a cropping system not to solely achieve high yield, but giving priority to protection of biodiversity resources and reduction of greenhouse gas emissions.
It is bold to imagine a complex agricultural landscape encompassing both traditional crops and wild crop relatives, to generate a continuous succession that protects soil and water resources.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori Aija Logren 127 000 € Tieto, valta ja tunteet jaetussa päätöksentekoprosessissa: Vuorovaikutus neuvotteluissa palliatiiviseen hoitolinjaukseen siirtymisestä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tässä hankkeessa tarkastellaan siirtymää palliatiiviseen hoitolinjaukseen yhteisesti neuvoteltuna päätöksentekoprosessina. Palliatiiviseen hoitolinjaukseen siirtyminen tarkoittaa parantavasta tai jarruttavasta hoidosta luopumista, ja vaikean sairauden oireita lievittävän lääkehoidon ja henkisen tuen tarjoamista. Oikea-aikainen palliatiivinen hoito on potilaan edun mukaista, mutta sitä koskevat neuvottelut ovat eettisesti ja emotionaalisesti latautuneita, vaikeaksi koettuja vuorovaikutustilanteita.

Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on ymmärrys tiedosta, vallasta ja tunteesta sosiaalisina rakenteina, jotka jäsentävät kaikkea yhteistoimintaa, ja vaikuttavat siihen, miten vuorovaikutuskumppanit osallistuvat yhteiseen keskusteluun ja saavat aikaan neuvotteluja ja yhteisiä päätöksiä. Tutkimuksessa analysoidaan vuorovaikutusta kroonista haimasyöpää sairastavien potilaiden hoidon aikana käytävissä neuvotteluissa. Vuorovaikutusanalyysin avulla selvitetään, miten tiedonlukutaito, kokemuksen käsittely ja hoitosuhteen muodostuminen rakentuvat hoitotilanteissa vuorovaikutuksen myötä, ja minkälaisia seurauksia ne tuottavat jaetun päätöksenteon kannalta.

Tutkimusaineistoksi kerätään videoaineistoa vapaaehtoisten potilaiden hoitokäynneiltä HUS:n Syöpäklinikalla. Videoaineisto mahdollistaa puhutun ja nonverbaalisen vuorovaikutuksen yksityiskohtaisen analysoinnin. Julkaisuja varten aineisto käsitellään niin että tutkimuksen osallistujia ei ole mahdollista tunnistaa.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa hoidon kannalta keskeisestä päätöksenteosta eri osapuolten yhteisesti neuvottelemana prosessina, sekä eri osapuolten – paitsi potilaan ja lääkärin – myös hoitajan sekä potilaiden läheisten roolista neuvotteluissa. Hankkeen tulokset osallistuvat jaettua päätöksentekoa koskevaan teoreettisen keskusteluun, ja kartuttavat käytännön hoitotyössä sovellettavissa olevaa tietoa toimivista vuorovaikutuskeinoista. Lisäksi hankkeessa kehitetään laadullisen pitkittäisanalyysin metodologiaa.

Palliatiiviseen hoitolinjaukseen siirtymistä koskevat neuvottelut ovat erittäin vaikeita vuorovaikutustilanteita. Hankkeessa tutkitaan niitä kolmen sosiaalisen prosessin näkökulmasta, ja analysoidaan miten tiedonlukutaito, kokemuksen käsittely ja hoitosuhteen muodostuminen muovaavat jaettua päätöksentekoa. Tutkimustavoite on empiirisesti vaativa ja eettisesti haastava. Hankkeella on potentiaalia tuottaa teoreettisesti, metodologisesti ja käytännön työn kannalta arvokasta tietoa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Long Play Media Oy 100 000 € Long Playn ympäristönmuutoksen erikoistoimitus: Perusteellista journalismia elonkehän, yhteiskunnan ja talouden risteyskohdista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Hankkeessa perustetaan verkkojulkaisu Long Playn ympäristönmuutoksen erikoistoimitus, jossa toimittajat ja monitieteisen ympäristötutkimuksen tekijät tuottavat yhdessä ympäristönmuutosta käsittelevää tiedepohjaista journalismia. Hankkeen aikana toimitus tuottaa n. 12 pitkää juttua sekä lyhyempiä tekstejä, podcasteja, sosiaalisen median sisältöjä ja tapahtumia. Ne käsittelevät ympäristönmuutosta ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia monipuolisesti, kiinnostavasti ja tutkittuun tietoon pohjautuen.

Jutut paljastavat uutta tietoa ja auttavat lukijaa ajattelemaan aikamme suuria ilmiöitä monitasoisesti ja itsenäisesti. Kaksi kaksikielistä raporttia kokoaa yhteen ajankohtaisen kertovan ympäristöjournalismin parhaita käytäntöjä. Narratiivisen ja tutkivan journalismin sekä monitieteisen tutkimuksen keinoja yhdistämällä hanke tuottaa kokonaan uutta, yhteiskunnallisesti relevanttia ja uutisarvoista tietoa ympäristöaiheista.

Ehdotettu hanke tuo yhteen Suomen parhaita tieteestä kirjoittavia ja tutkivia toimittajia sekä monitieteisen ympäristötutkimuksen tekijöitä. Hankkeessa tehdään poikkeuksellisen tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä tutkijoiden ja toimittajien välillä. Sen tavoite ei ole vain tuottaa hyvää, tieteeseen perustuvaa ja ymmärrystä laajentavaa journalismia suurelle yleisölle, vaan myös kuvata tuota prosessia: miten tieto muuttuu sivistykseksi, mitä se vaatii tutkijoilta ja toimittajilta?

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Nikkanen Hanna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Dosentti Olli Loukola 172 800 € Kimalaisten älykkyyden moninainen merkitys

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Ihmiskeskeisen näkemyksen mukaan eläin on sitä älykkäämpi mitä läheisempää sukua se on ihmisille. Tämän vuoksi ihmisistä kehityshistoriallisesti etäisiä luokkia, kuten hyönteisiä, pidetään alempina ja ajattelemattomina olentoina. Tietämättömyys ruokkii ihmiskeskeisyyttä, joka puolestaan vähentää arvostustamme muita eläimiä kohtaan.

Yhä nykyään harvat tietävät, että hyönteisillä on aivot ja ne voivat oppia ja muistaa. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että hyönteisillä, erityisesti kimalaisilla, on kognitiivisia kykyjä, joita on aiemmin pidetty ainoastaan ihmisten, tai korkeintaan isoaivoisten nisäkkäiden tai lintujen yksinomaisuutena. Ne kykenevät ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia katsomalla mallia toisilta kimalaisilta ja jopa parantamaan suoritustaan näkemänsä perusteella. Tämä on hämmästyttävä kyky eläimeltä, jolla on seesaminsiemenen kokoiset aivot.

Ongelmanratkaisukykyä vaativat kukat eivät ole kimalaisten ja muiden pölyttäjien suurin ongelma luonnossa, vaan luonnonvaraisten kukkien ja pesäpaikkojen väheneminen muun muassa kaupunkikehityksen ja tehomaatalouden laajentumisen, lisääntyneen torjunta-aineiden käytön ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Koska kyseiset maailmanlaajuiset ongelmat ovat ihmisten tuottamia, on myös meidän vastuunamme ratkaista nämä ongelmat.

Tämän poikkitieteellisen hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta kokeellista tietoa kimalaisten kognitiivisista kyvyistä yhdistämällä käyttäytymisekologian, vertailevan kognition, farmakologian ja automaatiotekniikan alan menetelmiä innovatiivisella tavalla. Hankkeen jälkeen tiedämme miten kimalaiset viestivät positiivisia tunnetilojaan elekielen avulla toisilleen. Lisäksi selviää kokevatko kimalaiset ahaa-elämyksiä ongelmanratkaisutilanteissa, eli kykenevätkö ne yhdistelemään aiemmin opittua tietoa uusissa tilanteissa. Tulokset kimalaisten nokkeluudesta ja ihmismäisestä käyttäytymisestä tulevat epäilemättä herättämään vilkasta keskustelua niin tutkijoiden kuin kansalaisten keskuudessa.

Hyönteisten tunnetilojen, elekielen ja älykkyyden konkretisointi ravistaa rohkeasti ihmiskeskeistä maailmankuvaamme ja näkemystämme hyönteistä ja muista selkärangattomista eläimistä. Uusi tieto ei pelkästään tiputa ihmistä ”luomakunnan kruunun” asemasta, mutta luo ymmärrystä ja siten myös myötämielisyyttä hyönteisten suojelua kohtaan. Tämä on erityisen tärkeää ja ajankohtaista, koska kiihtyvä maailmanlaajuinen hyönteiskato vaatii asennemuutosta ja välittömiä toimia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

KTT Niilo Luotonen ja työryhmä 88 200 € Ethnic discrimination in mortgage lending in Finland: Prevalence, causes, and consequences

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Toteutamme kolme tutkimusta liittyen etniseen syrjintään asuntolainamarkkinoilla. Tulokset aihepiirin tutkimuksista ulkomailta osoittavat, että syrjintä on yleistä niin lainojen kuin muidenkin neuvottelua sisältävien kaupankäyntitilanteiden yhteydessä. Suomessa oma asunto on tyypillisesti kotitalouksien tärkein varallisuuserä, ja syrjinnällä asuntolainoituksessa olisi esiintyessään kauaskantoisia varallisuusvaikutuksia.

Ensimmäinen tutkimus hyödyntää verottajan ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja tuottaakseen kaikki suomalaiset kattavan kuvan siitä, miten etnisyys – taustamaan ja äidinkielen mukaan pääteltynä – linkittyy kodinomistamisen todennäköisyyteen ja asuntolainan ominaisuuksiin. Vakioimalla iän, koulutuksen ja tulotason kaltaiset tekijät tutkimme, onko etnisyydellä itsessään vaikutusta esimerkiksi maksettuun korkoon.

Toisessa, kokeellisessa tutkimuksessa pureudumme yksityiskohtaisemmin mekanismeihin, joiden kautta etnisyys voisi vaikuttaa asuntolainoihin niiden tarjontapuolelta. Altistamme yhden tai useamman pankin työntekijöitä lainahakemuksia koskeville päätöksille ja tutkimme, onko hakijan etnisyydellä lopputuloksen kannalta havaittavaa vaikutusta. Toteutustapa valikoituu riippuen siitä, saammeko pankin tutkimukseen yhteistyökumppaniksi.

Kolmas tutkimus valottaa lainanhakuprosessin mahdollisia kysyntäpuolen haasteita. Se toteutetaan haastattelemalla etnisyydeltään ei-suomalaisia ihmisiä, tavoitteena tuoda esiin näiden ihmisten kokemuksia syrjinnästä lainamarkkinoilla sekä heidän odotuksiaan esimerkiksi kodinomistamisen suhteen. Sosiaalisten verkostojen rooliin tiedonsaannissa ja päätösten muokkaamisessa kiinnitetään erityistä huomiota.

Herättääksemme keskustelua syrjinnästä, hankkeestamme ja tuloksistamme myös akateemisen yleisön ulkopuolella, laadimme hankkeelle myös viestintäsuunnitelman. Suunnitelma kytkee tutkimusten aikataulun ja tulokset viestinnällisiin tavoitteisiin, ja osallistaa tärkeitä sidosryhmiä koko hankkeen ajan.

Enemmistön edustajana syrjinnältä on helppo sulkea silmät. Tuomalla syrjinnän faktoja esiin ja viestimällä niistä tehokkaasti haluamme osaltamme edistää yhdenvertaista tulevaisuutta kaikille esimerkiksi etnisyydestä tai ihonväristä riippumatta. Koska perheen varallisuus vaikuttaa Suomessakin voimakkaasti esimerkiksi lasten ammatinvalintaan ja terveyteen, haluamme tutkimuksessamme keskittyä nimenomaan syrjintään, jolla on esiintyessään konkreettisia pitkän aikavälin varallisuusvaikutuksia.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Luotonen Niilo, Ahmad Akhlaq
Muut työryhmän jäsenet: Huhtala Annina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, KT, dosentti, apulaisprofessori Minna Maijala ja työryhmä (EKKO) 261 200 € Eettisesti kestävä kielten opetus – Työkaluja eettisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseen kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Hankkeen lähtökohtana on se, että kielten opetus on sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan ja että muutokset globaalissa maailmassa (esim. ilmastonmuutos, maahanmuutto, koronakriisi) asettavat myös kielten opetuksen uusien haasteiden eteen. Kysymme, mitä eettisyys ja kestävä kehitys tarkoittavat ja miten niitä pitäisi edistää kielten opetuksessa ja kielten opettajien koulutuksessa. Tuotamme uutta tietoa kielten opetuksen ja oppimisen kestävästä vaikutuksesta yksilön elämään. Tutkimustiedon kautta kehitämme kielellistä tasa-arvoa edistäviä pedagogisia ratkaisuja ja toimintamalleja kielten opetukseen ja kielten aineenopettajien koulutukseen. Tavoitteenamme on ohjata valmistuvia kielten opettajia kielellisen tasa-arvon edistämiseen Suomessa. Tutkimuksen ja käytännön kautta kehitämme toimintaan suuntautunutta kestävän kehityksen kasvatusta.

Hankkeen merkitys alan tutkimukselle on se, että hankkeessa tarkastellaan kielen oppimista kokonaisvaltaisesti yksilöiden subjektiivisuuden huomioivana ekosysteeminä. Tutkimuksen kautta saamme tietoa siitä, miten kielten opettajat voivat tukea lasten ja nuorten kasvua eettisesti vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi aikuisiksi, ehkäistä osaltaan rasismia ja syrjiviä käytänteitä sekä edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä ja toimintaa yhteiskunnassa. Hankkeen merkitys käytännön tasolla on se, että hankkeessa kehitetään sekä opettajille että lapsille ja nuorille suunnattuja kestävään kehitykseen ohjaavia, kielellistä tasa-arvoa edistäviä osallistavia toimintamuotoja ja opetusmateriaaleja kielten oppimiseen ja opetukseen. Tavoitteena on toiminnan muutos kouluissa. Lisäksi hankkeen tulokset kootaan verkossa julkaistavassa kielten opettajille ja opettajaopiskelijoille suunnatussa kaikille avoimessa käytännön oppaassa. Monikielisessä hankkeessa työskentelee kielten opettajia, kielten oppimisen tutkijoita ja siihen osallistuu kielten oppijoita ja tulevia kielten opettajia.

Hanke yhdistää kielten opetuksen eettisyyteen ja kestävään kehitykseen. Kehitämme tutkimuksen kautta henkistä ja fyysistä ympäristöä kunnioittavia kestävän kehityksen työkaluja kielten opetukseen. Edistämme myös tulevien kielten opettajien valmiuksia eettiseen ja kielellisesti tasa-arvoiseen opetukseen. Tämä on ainutlaatuista, koska kielten opetuksen kentällä ei ole tähän mennessä juurikaan pohdittu sen eettisyyttä eikä sen roolia tasa-arvoisen yhteiskunnan luomisessa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Maijala Minna, Heikkola Leena Maria, Laine (o. s. Peltonen) Päivi, Rose Judi, Vaakanainen Veijo
Muut työryhmän jäsenet: Mutta Maarit, Mäntylä Katja

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Mikko Manka 60 000 € Väitöstutkimus: Freedom, Youth and Senses of Belonging: Oral Histories of Nordic Youth on the InterRail in the 1970s and 1980s

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Väitoskirjatutkimuksessani tarkastelen, miten pohjoismaisen nuorison muistot 1970–80-lukujen InterRail-matkailusta heijastavat kuulumisen tunteita erilaisiin kansallisiin ja ylirajaisiin yhteisöihin. Mitä nuoruuden reilimatka merkitsi tuolloin ja mitä se merkitsee nyt? InterRail oli yksi merkittävimpiä nuorison kollektiivisen liikkuvuuden ilmiöitä 1970–80-luvuilla ennen esimerkiksi Erasmus-järjestelmän luomista ja yleistymistä. Keskeinen teoreettinen käsite työlle on kuuluminen (belonging), jota tarkastelen suhteessa maantieteellisiin ja sosiaalisiin tiloihin (Lähdesmäki ym. 2016). Tilallinen kuulumisen kokemus korostuu matkailussa, jossa paikasta toiseen liikkuminen ja sosiaaliset kohtaamiset ovat ilmiön keskeisiä osia. Ihmisten kokemukset avautuvat analysoitavaksi suullisen historian muisteluprosessissa. Ylirajainen tarkastelu (Suomi ja Ruotsi) puolestaan mahdollistaa samankaltaisuuksien ja erojen havaitsemisen eri kohdemaissa.

Tutkimuksen tavoitteena on tuoda tuore näkökulma 1970–80-lukujen nuorison kansainvälistymiseen, yhteisöihin kuulumisen tunteeseen sekä suomalaisten – ja yleisemmin pohjoismaalaisten – Eurooppa-suhteeseen. Tutkimuksen työkielenä on englanti, toteutus artikkeliväitöskirjana ja sen tavoiteaikatauluna on vuoden 2022 loppu. Tähän mennessä on jo tehty haastattelut suomalaisten matkailijoiden keskuudessa (20) ja yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa kanssa kansallinen muistitietokeruu "Täältä tullaan Eurooppa". Koronatilanteen salliessa toteutan seuraavaksi haastattelut Ruotsissa, jonka jälkeen väitöstutkimuksen koko lähdeaineisto on kasassa.

Väitöstutkimus toteutetaan artikkeliväitöskirjana ja sen työkieli on englanti. Artikkeleissa tarkastellaan kuulumisen kokemusta 1) käsitteellisesti Suomessa totetettujen haastatelujen pohjalta (viimeistelyvaiheessa), 2) vertailevana tutkimuksena suomalaisten ja ruotsalaisten välillä sekä 3) muisteluprosesissa.

InterRail oli merkittävä sukupolvikokemus 1970-80-luvuilla – kaikissa Pohjoismaissa. Matkailu nähdään helposti 'vain' ajanvietteenä, mutta sen vaikutukset yksilön tai jopa yhteiskunnan kansainvälistymiskehitykseen saattavat jäädä pinnan alle: nykyisen koronapandemian rajoitukset vielä korostavat liikkumisen merkitystä. Väitöskirjassani selvitän, millaisia merkityksiä entiset nuoret antavat itse nuoruuden 'seikkailulleen' ja sen vaikutuksille omaan elämäänsä ja laajemmin koko yhteiskuntaan.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Kristiina Markkanen 21 600 € Wivi ja Hanna, kaksoiselämäkerta professori Wivi Lönnin ja kauppaneuvos Hanna Parviaisen elämästä ja yhteistyöstä

Taiteellinen työ / siihen pohjautuva työ
Kaksoiselämäkertateos professori, arkkitehti Wivi Lönnistä ja kauppaneuvos Hanna Parviaisesta, heidän ystävyydestään, yhteistyöstään ja matkoistaan, sekä naisyrittäjyydestä. Lönn perusti ensimmäisenä naisena oman arkkitehtitoimiston, Parviainen oli ensimmäinen naispuolinen kauppaneuvoksemme. Kummastakaan merkkinaisesta ei ole tehty elämäkertateosta. Samalla on jäänyt kertomatta naisten yhteinen tarina, joka kesti 1920-luvulta Parviaisen kuolemaan 1938. Lönnin syntymästä tulee vuonna 2022 kuluneeksi 150 vuotta. Teos ilmestyy keväällä 20212 Atenan kustantamana.

Wivi Lönn ja Hanna Parviainen tekivät rohkeita valintoja. He eivät valinneet koulutetuillekin naisille tuohon aikaan tyypillistä hoivauraa, vaan elivät elämänsä yhdessä, ja pärjäsivät itsenäisinä naisyrittäjinä. Kaksoiselämäkerta kertoo ensi kerran naisten välisestä suhteesta, heidän yhteisistä ammatillisista saavutuksistaan ja heidän kymmenistä yhteisistä matkoistaan. Se haastaa nykypäivän itsenäisen ja koulutetun naisen pohtimaan valintojaan ja miettimään, millainen nainen on nyt rohkea?

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Journalistiikan kandidaatti, dokumentaristi Kerttu Matinpuro ja työryhmä (Venäjä 0.1) 18 000 € Venäjä ja Suomi 0.1 -pilottihankkeen tarkoitus on identifioida ja tuoda yhteen Venäjän ja Suomen kansalaisyhteiskunnan toimijoita

Muu kulttuurityö | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä suomalais-venäläinen verkosto, joka koordinoi ja luo journalismin keinoin mahdollisuuksia kestävälle ja vapaalle yhteistyölle aktivismin, kulttuurin ja tutkimuksen saralla. Toiminnalla yritetään tavoittaa erityisesti nuoremman sukupolven toimijoita.

Lähtökohtana on Vladimir Putinin perustuslakiuudistuksen jälkeisen ajan haasteet venäläiselle kansalaisyhteiskunnalle ja sen mahdollisuuksille osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Suomen ja Venäjän välisellä yhteistyöllä on pitkä historia, mutta yhteistyötä on pitkälti kuvannut hankekeskeisyys ja jatkuvuuden puute. Kulttuuri- ja muu vaihto on ollut vilkasta, mutta useinmiten kertaluonteista tai vastavuoroista eikä yhteisesti tehtyä jatkuvaa yhteistyötä.

Vuoden mittaisen hankkeen aikana identifioidaan Suomesta ja Venäjältä toimijoita, jotka ovat valmiita aloittamaan prosessin, jonka tavoitteena on luoda pysyvää ja kestävää journalistista sekä kulttuuri- ja tiedealan yhteistyötä. Hankkeen tuloksena luodaan pysyvä suomalais-venäläinen toimituskunta, joka lähtee toteuttamaan hankkeen aikana luotua toimintasuunnitelmaa.

Verkoston luonnin lisäksi hankkeessa toteutetaan konkreettisesti neljä laajaa suomeksi ja venäjäksi julkaistavaa artikkelia kansalaisyhteiskunnan tilasta ja verkostossa mukana olevista toimijoista.

Hanke on rohkea uuden sukupolven toimijoiden avaus jatkuvalle kansalaisyhteiskuntien yhteistyölle. Nuoret toimijat luovat omaäänisen verkoston rajat ylittävälle vuorovaikutukselle, jolla on merkittävä rooli etenkin Venäjällä kiristyvän sananvapaustilanteen ja kaventuvien toimintamahdollisuuksien vuoksi. Toisaalta haluamme myös tuoda rohkeasti toisenlaista näkökulmaa venäläiseen kansalaisyhteiskuntaan ja luoda tasa-arvoisen alustan vuoropuhelulle ja yhteiselle toiminnalle.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Matinpuro Kerttu, Voronkova Anna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor of Philosophy Melissa Meierhofer 136 100 € Host Ecology Determines Shifts in Pathogen Dynamics of Bats in a Changing Climate

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Bats are important to public health as they can act as vectors to several potentially harmful microorganisms. The novel coronavirus (COVID-19) identified in 2020 originated from bats and a poor understanding of safely interacting with wildlife, resulting in human illness and death. Aspects of bat ecology, e.g. seasonality, migration, and coloniality, have been associated with pathogen prevalence and infectivity in bats. Furthermore, climate change-assisted shifts in distributions of organisms creates scenarios for novel interactions, in which exchange of pathogens between potential hosts can take place.

Species range expansion due to climate change is known to happen quickly on the northern side of their range. It is expected that changes will occur in Finland more quickly than at southern latitudes. The increase in detection of migratory bats in Finland should be seen as a warning as they can introduce pathogens from their overwintering areas into Finland.

Human-bat interactions are common. Risk of disease spillover increases through human-bat/feces contacts. No data exist on how the ecology and behavior of the host is reflected in dynamics of pathogenic microorganisms they carry. It is suggested that pathogenic microbes, e.g. Bartonella, could be transmitted via bat ectoparasites to humans and yet, studies are lacking in how—and how many—microbes carried by bats may be a threat to humans. Furthermore, museum collections may lend additional insight into past occurrence of pathogenic microbes in bats in Finland.

The aims are to understand whether i) changes in the prevalence of pathogenic microbes in bats occurred during the last 100 years, ii) there are differences in host, feces, and ectoparasite pathogen communities and the risk to humans, iii) there temporal and species-specific patterns in fecal pathogenic microbe prevalence in Northern European bats, and to iv) disseminate information on best practices for interacting with bats in human-occupied spaces.

This is a bold initiative as results will fill a gap in knowledge on how species population structure reflects in pathogen diversity and prevalence, and findings will be communicated to the public. Through an understanding of the composition of the microbiomes of migratory species breeding in Northern Europe, we are able to predict climate change-induced shifts and the risks to humans. Indeed, this work is monitoring for the next possible zoonotic disease that may affect the human population.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Researcher, Architect, Artist David Munoz Alcantara ja työryhmä (Energetic Materialism Laboratory) 148 000 € Extractivism, Datification, and Trasformative Justice

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
“Extractivism, Datification, and Trasformative Justice” intersects art, ethics, philosophy, and science in order to research and document the ecological impact and actual resistance to contemporary modes of extractivism and datafication. The project seeks to map transformation of the nature of extraction and the extraction of nature. It addressed the need for trans-disciplinary and militant approaches to research, with focus on extractivism and datafication, to bring forward struggles for nourishing relations to life, power, and matter in non-dominant and non-exploitative forms. The research focuses on the intersections between two extrastatecraft (Keller Sterling) infrastructural global plans: NordStream 2 (Russia, Finland, Sweden, Denmark, Germany) and IIRSA- Regional Integration of South American Infrastructure.

The research’s theoretical framework draws on Energetic Materialism. Term emerging from Ernst Bloch’s reading of Ibn Sina’s (Avicenna) view on actuality and potentiality. Complemented via a bridge with Zapatistas’ and Michel Serres’ qualitative transformation in studies of dynamic systems. Foregrounds for correlations in study of asymmetry and uneven development linked to the consortium of extractive stream flows in contemporary mechanisms of exploitation. Accounting for physical and psychological extraction of material and immaterial resources at micro (quantum) and macro (aeon) scales. It articulates aesthetic praxis, militant, action and indigenous research methods. The outcomes’ are video and radio essays, and publications. This expanded through contributions at Mediateca Onshore –Guinea Bissau, in dialogue with Elsewhere transnational feminist collective.

Further, it contributes to transformative justice. Approaching knowledge that grows from indigenous organization in popular struggles (EZLN, PAIGC, CNI, TKRM, AIOC, ESLN, MST, etc.) with numerous exercises and strategies for delinking (Samir Amin) as actual paths for sustainable futures.

The combination of a multi-site analysis with a far-reaching philosophical framework that will be developed in combination with the artistic practices as response to and in collaboration with contemporary practices of resistance is new and daring. The film will be developed in combination with a radical philosophy as collaboration between theory, practice and social movements. In this sense the collaboration draws on a long anti-colonial lineage, but re-invents it for the contemporary moment.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Munoz Alcantara David, Van Der Drift Mijke, McCarty Diana, Radynski Oleksiy

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MMus Libero Mureddu 105 000 € Artistic doctorate: Embodied Algorithms: Formalising Embodied Habits to Explore and Develop Improvisation Languages

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
The knowledge of a free improviser is a highly specialised, complex and embodied knowledge used to generate and elaborate musical material, musical structures, and interaction with other players, all of which at the same time of the performance. Deciphering free improvisation requires the researcher-practitioner to shed light into a complex, emergent, at times self-organising matter while being immersed in it. My practice-led research, carried out at the MuTri Doctoral School - Sibelius Academy, proposes a multidisciplinary and holistic framework that seeks to reveal, to the performers (including myself) and the audience alike, the multifaceted nature of this embodied knowledge and how it is used in an improvised performance. A series of five doctoral concerts will be the laboratory settings in which the disembodiment process will take place in real-time, with the help of interactive software, visualisations, improvising machines and machine learning algorithms.

The doctoral concerts will stimulate innovation in the improvisation performance field, by creating performance settings where the live and virtual players, the audience, and the use of technology and visualisation are interweaved. New improvised music will emerge and, together with the work with highly respected Finnish and international collaborators, it will help to dynamize the Finnish free improvisation community and its relevance in the contemporary and experimental music scene.

In parallel, my doctoral work puts the artistic practice of improvisation in relation with societal issues via the theoretical tools of postmodernism and critical theory. I consider free improvisation as a model for a present-day critical theory, for its support to alternative social constructions and values, freedom, and equality.

Free improvisation is characterised by a radical and revolutionary aesthetics that encourages instrumental and formal innovation, and advocates for a musical practice that supports freedom and equality. Through my research I will promote the questioning of traditional power structures in music making and will suggest alternative and horizontal social structures. My research constitutes a pioneering contribution to the study and praxis of free improvisation in music in Finland.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofan maisteri Hennariikka Mäenpää 106 900 € Suomen soiden karhukaisten monimuotoisuus ja käyttö bioindikaattorina soiden ennallistamisen seurannassa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Soiden ennallistaminen on yksi merkittävimmistä keinoista luonnon monimuotoisuuden suojelussa Suomessa. Koska suot ovat merkittävimpiä maaekosysteemien hiilivarastoja, on niiden ennallistamisella merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Koska olisi kallista ja aikaa vievää tutkia koko suolajiston vastetta ennallistamistoimiin, käytetään ennallistamistoimien onnistumisen seurannassa ja arvioinnissa hyödyksi erilaisia bioindikaattorilajeja. Biondikaattoriksi sopivat eliöt, jotka ovat herkkiä elinympäristössään tapahtuville muutoksille. Tutkimalla bioindikaattorilajien runsautta ja yhteisörakennetta ennallistetuilla soilla voidaan tehdä johtopäätöksiä ennallistamistoimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi erilaisten bioindikaattorien tutkiminen ja kehittäminen on tärkeä osa soiden ennallistamismenetelmien kehitystä.

Karhukaiset ovat pieniä eliöitä, jotka viihtyvät kosteissa maaelinympäristöissä, kuten metsänpohjan karikkeessa sekä jäkälien ja sammalten seassa. Vaikka karhukaisia on löydetty mitä moninaisimmista elinympäristöistä ympäri maailman, niiden ekologiaa ja monimuotoisuutta on tutkittu kuitenkin huomattavan vähän. Esimerkiksi Suomessa on tehty vain yksi karhukaisten monimuotoisuutta käsittelevä tutkimus 1970-luvulla, joka keskittyi metsäelinympäristöihin. Karhukaisista kuitenkin tiedetään, että ne elävät hyvin läheisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa, jonka vuoksi niitä on käytetty menestyksekkäästi bioindikaattoreina.

Tavoitteena on tutkia ensimmäistä kertaa karhukaisten monimuotoisuutta suomalaisilla soilla ja näin edistää luonnon monimuotoisuuden tuntemusta. Väitöskirjassa tutkitaan myös karhukaisten käytettävyyttä bioindikaattorina soiden ennallistamisen seurannassa, jolloin edistetään soiden ennallistamisen vaikutusten seurantaa. Tämän lisäksi selvitetään millaiset elinympäristön piirteet karhukaisten monimuotoisuuteen suoelinympäristöissä vaikuttavat, eli mitä elinympäristön piirteitä ne erityisesti ilmentävät.

Väitöskirjahanke on rohkea avaus uudelle tutkimukselle, sillä siinä tutkitaan ennestään heikosti tunnettua lajiryhmää (karhukaiset) elinympäristössä, jossa niitä ei ole ennen tutkittu (Suomen suot). Karhukaisten bioindikaattoriarvoa tutkimalla hankkeessa kehitetään soiden ennallistamisen menetelmätehokkuutta. Tutkimalla miksi kyseinen lajiryhmä toimii bioindikaattorina ja mitä elinympäristön piirteitä se soilla erityisesti ilmentää, tuodaan myös uutta näkökulmaa bioindikaattoreiden tutkimukseen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Tiina Männistö-Funk ja työryhmä 322 600 € Keiden kaupunki: Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden pyrkimykset kaupunkiympäristöissä ennen ja nyt

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Kaupunkeja suunnitellaan ja rakennetaan monilla sellaisilla tavoilla, jotka hyödyttävät joitain ihmisryhmiä mutta vahingoittavat toisia esimerkiksi iän, etnisyyden, sosioekonomisen aseman, sukupuolen ja toimintakyvyn perusteella. Olemme niin tottuneita tilallisen epätasa-arvon ilmentymiin, että ne saattavat vaikuttaa luonnollisilta ja niiden muuttaminen mahdottomalta. Toisin oli 60- ja 70-luvuilla, jolloin monet nykyistä kaupunkiympäristöä määrittävistä järjestelmistä olivat uusia tai vasta rakenteilla; esimerkiksi laajamittainen henkilöautoliikenne, lähiöt ja päivittäistavarakaupan keskittymät. Ajankohta on kiinnostava, koska silloin yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa tehtiin linjauksia ja toteutettiin järjestelmiä, joiden pohjalta nykyiset kaupunkimme pitkälti yhä toimivat. Suomi kaupungistui huimaavaa vauhtia, uusien rakennushankkeiden ja kaavoittamisen määrä oli ennenäkemätön ja hyvinvointivaltiota toteutettiin suunnittelemalla ja rakentamalla. Kaupungit ympäristöinä muuttuivat nopeasti, mikä herätti keskustelua, usein eri ihmisryhmien mahdollisuuksien näkökulmasta. Keiden kaupunki -hankkeessa tutkimme, miten kaupunkiympäristöjen luomaa eriarvoisuutta nostettiin esiin ja pyrittiin haastamaan tällä murroksen aikakaudella suunnittelijoiden omassa toiminnassa, kansalaistoiminnassa ja aktivismissa sekä julkisessa keskustelussa ja millaisia seurauksia tällä oli. Kaupunkien suunnittelun ja rakentamisen järjestelmiä ja periaatteita on tarpeellista tarkastella pitkällä aikavälillä ja kriittisesti, sillä niiden vaikutukset ulottuvat useiden vuosikymmenien päähän ja kaikkien kaupunkilaisten elämään. Kaupungit muuttuvat jälleen ja kaupunkitilaan liittyy tällä hetkellä monia suuria kysymyksiä, jotka ulottuvat henkilökohtaiselta tasolta globaalille tasolle. Rakennamme hankkeessa tieteen ja taiteen keinoin siltaa menneisyyden ja mahdollisten tulevaisuuksien välille. Kysymme, mitä tasa-arvoinen kaupunki tarkoitti aikaisemmin ja mitä oikeudenmukainen kaupunki voisi olla nyt.

Hanke vaatii rohkeutta, sillä se kyseenalaistaa hegemonisia toiminnan tapoja kaivamalla esiin niiden juuria ja tarkastelemalla niitä kriittisesti feministisestä näkökulmasta historiantutkimuksen ja taiteen keinoin. Se ylittää tieteen rajoja tuomalla humanistisen ja historiallisen näkökulman kaupunki- ja liikennesuunnitteluun. Erityisesti hankkeen taiteellisessa osuudessa uskaltaudumme myös lempeän utooppiseen ajatteluun tavalla, joka ei usein ole saanut tilaa viime vuosikymmenien keskusteluissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Elmgren Ainur, Männistö-Funk Tiina, Takalo Vilja "Tiitu", Tyvelä Hanna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Student Sheba Nair 45 000 € The Emerging Electric Vehicle Market In Finland–Managing The Uncertainties In The Finnish Electric Vehicle Ecosystem

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
The Electric Vehicle industry has been witnessing a surge in demand due to technological advancements and increased focus on reducing greenhouse gas (GHG) emissions, which is one of the main causes of climate change. Finland has aimed to raise the number of Electric Vehicles on its roads to 250,000 by year 2030 (from 2,250 in year 2016). In January 2018, the number of electric cars and hybrid Electric Vehicles in Finland was 7,000. Unfortunately, there are several problems, such as, high price of Electric Vehicle, dearth of charging stations, and long waiting period for charging.

In this doctoral thesis, the AIM is to analyse the uncertainties faced by the Finnish Electric Vehicle ecosystem, and its resilience. The novelty is that this thesis evaluates the impact of the process of transitioning to Electric Vehicles on the ecosystem, and, managing the uncertainties faced by the stakeholders of the Electric Vehicle ecosystem. In addition, this thesis analyses the ecosystem in pre- and post-transition phases.

The research questions are presented in the three stages of adoption of Electric Vehicles, namely, pre-transition (before year 2020), during transition (years 2020 - 2050), and post-transition (after year 2050). The primary ontological question of this dissertation is, ‘How is the Electric Vehicle ecosystem managing transition uncertainties?’.

The research material will be obtained from companies (related to Electric Vehicles, its charging & infrastructure), organizations (such as, VTT), government and municipality, customers etc. The research methods will be of mixed-methods design, combining literature review, qualitative interview study, case study and a survey as well as graphical simulations. For analysing the research questions, ecosystem mapping, relationship matrix building, scenario building, Delphi method, PESTEL, SWOT, Porter's Five Forces Framework and uncertainty analysis will be conducted.

This research is a bold initiative because it focuses on Finland and its contribution to reduce pollution and dependence on fossil fuels. Finland set a bold target to adopt 100 times more number of electric vehicles (2250 to 250000) in 14 years (2016 to 2030) and studying this goal implementation is a bold initiative! This is a multidisciplinary topic, combining concepts from the fields of Industrial Management and Transport Management.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Matti Nelimarkka ja työryhmä (Helsinki Social Computing Group) 318 000 € Digital Ideologies Interrogating the politics of information systems

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Hanke haastaa yhteiskuntatieteiden kriittistä teknologiatutkimusta selvittämään tarkemmin, kuinka tietojärjestelmien valta toimii. Käytämme tähän selvitykseen taiteen, designin ja tietokoneen ja ihmisen vuorovaikutuksesta tuttuja konstruktiivisia tutkimusmenetelmiä. Näiden tutkimusmenetelmien avulla tutkimme kuinka ideologiat sekä arvot vaikuttavat tietojärjestelmien suunniteluun ja kuinka tietojärjestelmät tulevat osaksi politiikan toiminnan kenttää.

Tietojärjestelmien, kuten algoritmien ja alustojen, valta on ollut voimakkaasti esillä yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa tällä vuosikymmenellä. Tutkimus on painottunut erityisesti tapausten analyysiin sekä haastattelumenetelmiin. Näillä menetelmillä kuitenkin tutkimukselle näkymättömäksi on jäänyt erilaiset keskustelut ja pohdinnat, jotka tapahtuvat tietojärjestelmiä suunnitellessa ja rakentaessa. Luomme spekulatiivisen sekä yhteissuunnittelun menetelmillä tilanteita, joissa voimme havainnoida näitä keskusteluja ja pohdintoja ja ymmärtää paremmin erilaisia ideologioita sekä oikeuttamisen tapoja: tietojärjestelmään kuitenkin pitää valita yksi toteutustapa.

Hankkeen perusteella pohdimme laajemmin spekulatiivisten haastattelumenetelmien sekä kokeellistesti luotujen yhteissuunnittelutilanteiden käyttöä yhteiskunnan digitalisaation tutkimusmenetelmänä.

Uusien menetelmien kehittäminen sekä valtavirran tutkimustradition haastaminen on akateemisesti rohkeaa ja kunnianhimoista. Emme vielä tiedä, tuottaako menetelmämme tarpeeksi vahvoja tuloksia digitaalisten ideologioiden tunnistamiseksi. Kaadamme myös ennakkoluulottomasti tieteenalojen välisiä menetelmällisiä aitoja: tuomme konstruktiiviset menetelmät yhteiskuntatieteisiin ja mukauttamme niitä yhteiskuntatieteelliseen viitekehykseen sopiviksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Haapoja Jesse, Palacin Victoria

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, dosentti Riitta Nissinen ja työryhmä 237 000 € Jaettu valo – valon biologia ja pohjoisen muuttuvat ekosysteemit

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Jokainen meistä tietää, että kasvit yhteyttävät. Lähes tuntematon ilmiö jopa tieteessä sen sijaan on, että kasvien lehdissä on yhteyttäviä mikrobeja, jotka käyttävät maapallolle tulevan valon aallonpituuksia (lähi-infrapuna, near infrared, NIR), joita kasvit eivät hyödynnä. Alustavien tulostemme perusteella näitä valoaktiivisia bakteereita esiintyy useissa pohjoisen kasveissa, ja niillä voi olla merkittävä rooli kasvien stressinsiedossa pohjoisessa ilmastossa.

Tässä projektissa tutkimme kasvien valoaktiivisten mikrobikumppaneiden levinneisyyttä ja toimintaa. Selvitämme kasviassosioituneiden mikrobien ja isäntäkasvien vuorovaikutusta ja vuodenaikaisdynamiikkaa ja niiden merkitystä kasvien hyvinvoinnille. Projektissa tarkastelemme myös laajemmin valon ja sen eri aallonpituuksien vaikutusta pohjoisen kasvillisuuteen muuttuvassa ilmastossa uudesta näkökulmasta. Hankkeessa sovelletaan biologian ja fysiikan menetelmiä, joiden rinnalla kulkee koko projektin ajan mediataiteen näkökulma näkyvään ja näkymättömään valoenergiaan elämän mahdollistajana ja pohjoisen ekosysteemin rytmittäjänä. Hanke toteutetaan eri puolella Suomea kansalaistieteen menetelmin, yhteistyössä lukioiden kanssa, mikä mahdollistaa laajan ja monipuolisen näytekokoelman, monitieteisen tutkimuksen ja taiteen jalkauttamisen koululuokkiin.

Valon rytmi ja vuodenajat muokkaavat voimakkaasti arktista ja boreaalisista luontoa. Kasvien selviytymistä näissä ilmastoissa rajoittaa niiden kyky reagoida ja sopeutua näihin vaihteluihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa rajusti pohjoisiin ekosysteemeihin muuttaen mm. talven kestoa ja lumipeitettä. Erityisesti kevättalvi on muuttumassa haasteelliseksi kasveille. Kasvillisuuden muutokset heijastuvat koko ekosysteemien toimivuuteen. Tiedämme perin vähän, mitkä mekanismit edesauttavat näitä muutoksia tai mahdollisesti suojaavat niiltä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää ympäristötieteessä ja myös kestävän kasvintuotannon kehittämisessä pohjoisilla leveysasteilla.

Kasvien hyvinvointia, kaasunvaihtoa ja ekosysteemien toimintaa on tutkittu lähinnä kasvien fysiologian kautta. Vasta hiljattain olemme havahtuneet kasvien mikrobiyhteisöjen ratkaisevaan merkitykseen, mutta niistä tiedetään vain vähän – pohjoisista mikrobiomeista ei käytännössä mitään. Lähdemme kartoittamaan tuntematonta ja tutkimme ”näkymätöntä” valoa käyttäviä mikrobikumppaneita olennaisena osana kasveja ja pohjoista muuttuvaa luontoa yhteistyössä lukioiden ja dialogissa mediataitelijan kanssa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Nissinen Riitta, Ekström Saara
Muut työryhmän jäsenet: Ihalainen Janne, Häkkänen Heikki

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr Minou Norouzi ja työryhmä (Migrant Screen Cultures) 159 000 € Revolutionary Patience: Migrant Perspectives On Doing Politics With Documentary

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Revolutionary Patience examines documentaries and moving image works by women and non-binary filmmakers from the Middle East/Southwest Asia and North Africa (SWANA) who are implicated in contemporary and historical waves of migration. The project significantly expands our understanding of the social relevance, and politics of documentary by locating the critical potential of migrant and diasporic cinema in strategies of objectification. Migrant perspectives on the strategies of objectification are positioned as critical aesthetic methods and forms of activism that prevent empathic identification as a redemptive act for the viewer. This provokes significant new approaches to thinking about the ethics of documentary.

Ethical debates normally focus on the responsibility of filmmakers. This project shifts these classic debates calling our attention to the obligation of viewers instead. Revolutionary Patience, thus, critiques empathic engagement and offers strategies of objectification, including silences and narrative opacities, as patiently revolutionary methods of doing politics with documentary cinema.

The study is focused on female and non-binary film practitioners with a background in the SWANA regions to redress insufficient film scholarship on the work of this under-represented group. The project therefore presents a corrective that seeks to create a fuller picture.

This project pushes at cultural and cinematic boundaries surrounding the ethics of documentary encounters in the interdisciplinary contexts of art and documentary. Existing scholarship on the ethics of filmmaking circles around examining the responsibilities of filmmakers or artists. This project intervenes by asking critical questions that have remained muted, concerning image consumption and the ethical obligation of viewers relating to the representation of migrant experiences.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Norouzi Minou
Muut työryhmän jäsenet: Keskinen Suvi, el Baroni Bassam

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

TAM, YTM, kuraattori, taidekirjoittaja Jenni Nurmenniemi ja työryhmä (Punos) 365 000 € Kenen ilmasto, kenen tulevaisuudet? Taide luo näkökulmia oikeudenmukaiseen kestävyyssiirtymään ja ekologiseen jälleenrakennukseen (2021–2024)

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Työryhmä Punos kysyy, ketkä pääsevät esille, ketkä jäävät katveeseen ilmastonmuutosta ja ekologista jälleenrakennusta koskevissa keskusteluissa ja päätöksenteossa? Millainen rooli taiteen käytännöillä ja sisällöillä on kestävyyssiirtymissä? Näistä kysymyksistä käynnistyy oikeudenmukaista kestävyyssiirtymää ja ekologista jälleenrakennusta käsittelevä nelivuotinen tieteiden- ja taiteidenvälinen Kenen ilmasto, kenen tulevaisuudet -hanke. Siinä yhdistyvät monialaisen yhteiskunnallisen kestävyystutkimuksen ja humanistisen energiatutkimuksen menetelmät sekä jälkifossiiliset taiteelliset ja aktivistiset käytännöt. Punos kuratoi kansainvälisen, moninaisen ohjausryhmän tuella erilaisilta taiteilijaryhmiltä kolme pitkäkestoista, monitoimijaista taiteellista tuotantoa, joiden yläteemat ovat: Resilienssi, Energiaymmärrykset sekä Yltäkylläisyys. Kuratoriaalinen työ kytkeytyy hankevetäjien kahteen väitöskirjatutkimukseen siten, että taiteen parissa tehtävä työ ja tieteellinen tutkimus ruokkivat toisiaan. Väitöskirjat tuottavat empiiristä tietoa taidekäytäntöjen ja taiteen organisaatioiden kestävyyssiirtymistä (yhteiskunnallinen kestävyystutkimus) ja näkökulmia fossiilienergian kulttuuristen kytkösten tarkasteluun nykytaiteessa (taiteentutkimus).

Reilu kestävyyssiirtymä edellyttää uusia ideoita ja tarinoita, merkitysten ja mielikuvituksen nytkähdyksiä, osallisuutta. Ekologisten uhkien mielekäs työstäminen edellyttää kulttuuristen tutkimusnäkökulmien ja luovien kokeilujen entistä vahvempaa punomista osaksi kestävyystutkimusta. Taide ei välineellisty, vaan on inhimillisen ajattelun ja toiminnan alue, joka tähtää kokemusten ja oivallusten tuottamiseen, ristiriitoja kaihtamatta. Hankkeessa kehitetään yhdenvertaisuutta tukevia toimintatapoja, joissa huomioidaan ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden yhteenkietoutuminen. Hankkeen tarkoitus on taiteen yhteiskunnallisen muutosvoiman vahvistaminen tukemalla kulttuurikentän diversiteettiä ja siten sen muutoskyvykkyyttä, resilienssiä.

Hankkeemme rohkeus syntyy symbioottisesta toimintatavasta - teemme kestäviä tulevaisuuksia yhdessä. Tunnistamme tämänhetkisen ekologisen keskustelun katvealueita ja vaaranpaikkoja, ja sitoudumme luomaan polkuja kohti yhdenvertaisempaa ja moniäänisempää ilmasto- ja kestävyyskeskustelua. Emme pelkää yhdistellä ja monimutkaistaa asioita: hankkeessamme ekologinen ja sosiaalinen kestävyys ovat erottamattomia, samoin kuin tiede ja taide.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Koski Anna-Kaisa, Nurmenniemi Jenni

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

filosofian maisteri Anna Nurminen 16 000 € Paul B. Preciadon teoksen Testo junkie : sexe, drogue et biopolitique (2008) kääntäminen suomeksi

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Suomennan Paul B. Preciadon teoksen Testo junkie : sexe, drogue et biopolitique (2008). Kyseinen kirja on olennainen teos 2000-luvun feministisessä teoriassa, ja erityisesti queer-tutkimuksen piirissä se on saavuttanut eräänlaisen merkkiteoksen aseman. Teoksessa tarkastellaan sukupuolen ja seksuaalisuuden muotoutumista 1900-luvun toiselta puoliskolta lähtien: kyseessä on siis tavallaan jatke Foucault'n Seksuaalisuuden historia -projektille.

Testo junkie on dekonstruktiivinen analyysi nykyajan kapitalismista ja sen kietoutumisesta sukupuolisuuteen. Preciado tarkastelee teoksessaan sitä, miten lääke- ja pornoteollisuus ovat viime vuosikymmenten aikana vaikuttaneet sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentumiseen. Teoreettisen tarkastelun rinnalla kirjassa kulkee omaelämäkerrallinen taso. Preciado suorittaa kirjaa tehdessään ikään kuin käytännön "ihmiskokeen". Teos alkaa tilanteesta, jossa syntymässään naiseksi määritelty Preciado aloittaa geelimuodossa olevan testosteronin säännöllisen levittämisen iholleen. Hän ei tee tätä korjatakseen fyysistä olemustaan eikä siksi että identifioituisi mieheksi. Sen sijaan kyse on kapinasta valtiotasolta tulevaa sukupuolen kontrollia vastaan. Preciado tahtoo rikkoa kehystä, jonka mukaan testosteroni on merkki mieheydestä. Hän tahtoo kyseenalaistaa nykyisen järjestelmän, jonka mukaan hänen täytyy käydä psykologisissa tutkimuksissa, joissa hänellä todetaan kehodysforia, ja sitoutua sukupuolenkorjausprosessiin, jotta hänelle voitaisiin laillisesti määrätä testosteronia. Testo junkie on myös eräänlainen päiväkirja, jossa Preciado tarkastelee, millaisia muutoksia testosteroni saa aikaan hänen subjektissaan, miten se alkaa vahvistaa sellaisia piirteitä, jotka kulttuurissamme liitetään yleisesti mieheyteen. Kokonaisuudessaan Testo junkie on häkellyttävä ja ajattelua mullistava nykyajan ja -kapitalismin kritiikki.

Suomenkielinen käännöskirjallisuus on vielä lapsen kengissä, mitä tulee sukupuolentutkimukseen ja queer-teoriaan. Sekä suomenkielinen tutkimus että yleisempi sukupuolisuudesta tällä hetkellä käynnissä oleva keskustelu kaipaavat kipeästi tuekseen teoriaa, joka olisi tarjolla suomeksi, samoin kuin suomenkielistä käsitteistöä. Testo junkie on rohkeasti kriittinen teos, jonka suomennos toimisi erittäin ajankohtaisena ja tarpeellisena keskustelunavauksena trans- ja muunsukupuolisuuden teemoista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

dosentti, akatemiatutkija, yliopistonlehtori Venla Oikkonen ja työryhmä 319 000 € Sukupuolittuneen kroonisen sairauden hallinta: Ruumiilliset erot ja biolääketieteellinen tieto migreenin, endometrioosin ja fibromyalgian hoidossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Hanke tarkastelee sukupuolittuneen kroonisen sairauden hallintaa lääkesaatavuuden katkosten, lääkehoidon muuttuvien rationaliteettien ja yksilölle räätälöidyn lääkehoidon (personalized medicine) jännitteisessä risteyksessä. Hanke käsittelee kolmea sairautta, endometrioosia, migreeniä ja fibromyalgiaa, joille kaikille on keskeistä kipu ja sen tilanteinen linkittyminen sukupuoleen ja hormonaalisiin prosesseihin. Aineisto koostuu endometrioosia, migreeniä ja fibromyalgiaa koskevasta biotieteellisestä kirjallisuudesta, mediateksteistä, potilaille suunnatuista verkkosivuista ja keskustelupalstoista sekä etnografisista haastatteluista ja havainnoinnista, joiden kohteena ovat potilasjärjestöt ja potilasaktiivit, endometrioosin, migreenin ja fibromyalgian hoidossa kliinistä työtä tekevät lääkärit, lääkehoidon linjauksista vastaava lääkehallinto sekä kaksi sairauden mekanismien ymmärtämiseen ja lääkekehitykseen tähtäävää tutkimusyksikköä. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää sukupuolen ja ruumiillisten erojen käsitteiden liikkuvuutta ja muovautumista yksilöityvässä ja rationalisoituvassa lääkehoidossa ja -tutkimuksessa sekä sukupuolittuneen kroonisen sairauden kokemisen ja elämisen muuttuvia ehtoja.

Hanke tarttuu akuutteihin yhteiskunnallisen muutoksen prosesseihin analysoimalla yksilölle räätälöidyn hoidon, hoidon rationalisoinnin ja lääkesaatavuuden katkosten jännitteisiä suhteita. Hanke lähestyy sukupuolta tilanteisena käsitteenä valottaen sitä kautta sukupuolen käsitteen roolia biolääketieteessä ja sen tulevaisuudessa. Hanke tuo yhteen neljä kroonisen sairauden tekemisen kenttää, mikä mahdollistaa yhteiset visiot mutta tekee samalla näkyväksi sukupuolioletusten luonnollistumisen paikat.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Temmes Maria, N. N.
Muut työryhmän jäsenet: Meskus Mianna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

professori Elina Oinas ja työryhmä (Sosiologipäivät 2021 -järjestelytyöryhmä) 10 000 € 50. Sosiologipäivät -konferenssin järjestäminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Westermarck-seuran Sosiologipäivät on osallistujamääriltään suurin yhteiskuntatieteellisen alan konferenssi Suomessa, ja alan suurimpia myös Euroopassa. Vuotuisesti järjestettävään tapahtumaan osallistuu yhteiskuntatieteellisten alojen tutkijoita ja opiskelijoita ympäri maata ja ulkomaita myöten. Kevään 2020 Sosiologipäivät jouduttiin perumaan nopealla aikataululla, joten vuoden 2021 viideskymmenes juhlakokoontuminen on alallamme erityisen tärkeä. Seura juhlii myös 80-vuotista taivaltaan. Vuonna 2021 Sosiologipäivät haastaa yhteiskuntatieteilijät pohtimaan teemaa toivo. Päiville osallistuu sekä yhteiskuntatieteen harjoittajia yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta, myös sosiologian naapuritieteistä, sekä laaja joukko yhteiskunnallisia toimijoita ja mediaa, erityisesti päivien ollessa Helsingissä. 2021-päiville odotamme tavallista suurempaa poikkitieteellistä osallistujajoukkoa, mikä tekee järjestelyistä haastavia.
Sosiologipäivät pyritään järjestämään siten, että kaikkiin työryhmiin tulee myös etäosallistumisen mahdollisuus, mikä on uutta Sosiologipäivien historiassa. Mikäli covid19-rajoitukset jatkuvat, järjestämme tapahtuman ainoastaan verkossa.

Sosiologinen keskustelu toivosta on entistä tärkeämpää yhteiskunnan ja koko globaalin yhteisön kohtaamien uusien haasteiden vuoksi. Tarvitsemme ajankohtaista analyysiä tapahtuneesta, mutta myös uudesta ja tulevasta.
Perinteikkään konferenssimme järjestäminen etäyhteyksillä on rohkeaa ja uutta. Myös verkkokonferenssin tuoman taloudellisen epävarmuuden sieto vaatii taloudellista rohkeutta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti Satu Ojala 156 600 € Työtä vailla olevien työ- ja sosiaaliturvapolut ja työttömyysturvan poiskäännyttävät vaikutukset

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tutkin sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän poiskäännyttäviä polkuja suomalaisilla työttömällä ja työvoiman ulkopuolella olevalla väestöllä eri kohorteilla eli eri ajanhetkistä alkaen sitten 1980-luvun ja eri pituisin seurantajaksoin.

Visualisoin sekvenssi- ja trajektorianalyysein, miten sosiaaliturva ja eri sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut yhdistyvät erilaisiksi työ-, etuus- ja palvelupoluiksi, ja milloin nämä polut ennakoivat myöhempää työmarkkina-aseman vahvistusta tai vaihtoehtoisesti, työtä vaille jäämistä ja työkyvyttömyyttä. Kysyn, integroiko vai syrjäyttääkö etuus- ja palvelujärjestelmämme työtöntä väestöä heidän elämänkaarellaan? Tutkimusasetelma, jonka nykymuotoiset väestön kokoavat kansalliset rekisteriaineistomme mahdollistavat, on kokonaisvaltainen ja se huomioi eri työ- ja elämäntilanteita olennaisesti tähänastista työttömyysturva- ja vaikuttavuustutkimusta laajemmin.

Tilastokeskuksen FOLK-rekisterit vuodesta 1988 nykypäivään mahdollistavat eri
sosiaaliturvaetuuksien sekä työvoimapalveluihin ja -toimenpiteisiin osallistumisen yksityiskohtaisen erittelyn. Henkilöiden elämänkokonaisuuden huomioin laajalla koulutus-, työ-, perhe- ja asuinpaikkatiedolla. Poiskäännyttävinä elementteinä arvioin Sakari Hännisen, Jouko Karjalaisen ja Anne Määtän tutkimusten viitoittamana sulkeumaa eli työllisten ryhmästä työttömäksi siirtymistä, käännyttämistä eli sitä, miten työtön sopeutuu työttömyysturvajärjestelmään eli hakee töitä ja osallistuu aktivointitoimenpiteisiin, pitkittyvästä työttömyydestä kärsivien siirräntää palveluilta ja etuuksilta toisille ja niiden kasautumista sekä lopulta torjuntaa eli etuuksien pienenemistä, palveluiden päättymistä ja työmarkkinoilta poistumista. Pitkäaikaistyöttömyyden tiedetään yhdistyvän kielteisiin terveys- ja sosiaalisiin seurauksiin. Kuitenkaan etuus- ja palvelujärjestelmän
vaikutusta työttömien elämänkulkuun ei ole arvioitu. Tulosten julkistuksen huipentavat Työttömän puolustuskurssit Tampereen yliopistolla.

Julkista tilaa dominoi ylenkatsova puhe työttömistä ryhmänä, jota täytyy aktivoida. Osoitan, millaisia työ-, sosiaaliturva- ja palvelupolkuja työtä vailla oleva väestömme on kulkenut. Tutkin eri polkuryhmien työhön kiinnittymistä, koska emme tiedä, voivatko nykyisen sosiaaliturvan poiskäännyttävät elementit jopa tuottaa työkyvyttömyyttä. Järjestän yliopisto-opiskelijoiden kanssa kaksi Työttömien puolustuskurssia, joille kutsumme työttömiä, järjestöjä, virkahenkilöitä, poliitikkoja ja mediaa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen ja työryhmä (UrbanAI) 237 500 € Urbaanit utopiat ja dystopiat: tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Teknologia ja tekoäly muuttavat radikaalisti jälkiteollisia yhteiskuntia ja urbaaneja ympäristöjä. Ihmiset työskentelevät ja vuorovaikuttavat robottien kanssa eri elämän alueilla teollisuudesta hoivatyöhön, ja erilaiset robotti- ja tekoälyratkaisut ovat tulossa myös osaksi kulttuurialaa. Älykaupungistuminen tuo erilaiset tekoälyratkaisut osaksi kaupunkitilaa ja ympäristöä, mikä herättää uudessa alati teknologisoituvassa tilanteessa monia toiveita ja huolia. Käynnissä oleva murros edellyttää monialaista avausta.

Tiedettä ja taidetta yhdistävä Urbaanit utopiat ja dystopiat: tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa -hanke yhdistää yhteiskuntatieteen ja taiteen. Tarkoituksemme on selvittää, millaisia tarpeita, toiveita ja pelkoja ihmisillä on suhteessa älykkääseen teknologiaan ja millaiseksi tulevaisuus voi muodostua urbaanissa ympäristössä. Tavoitteemme on 1) kartoittaa miten tekoälyä on hyödynnetty taiteessa ja kulttuurintuotteissa, 2) kysyä millaisia ovat tekoälyn tuottavat mielikuvat ihmisissä, ja 3) toteuttaa utooppisia ja dystoppisia kokeita, joissa yhdistyvät sosiaalipsykologian ja taiteen mahdollisuudet. Tavoittelemme ymmärrystä erilaisista mahdollisista maailmoista, joita tekoälyn tuloon liittyy urbaaneissa ympäristöissä.

Empiirinen tutkimuksemme hyödyntää monipuolisesti sosiaalisen median suuraineistoja, taidetta käsitteleviä koeasetelmia ja lisätyn todellisuuden teknologiaa. Hankkeessa tuotetaan uudenlaista empiiristä tutkimustietoa modernien älykkäiden teknologioiden hyväksyntään liittyvistä sosiaalipsykologisista prosesseista sekä uusinnetaan menetelmällisesti ihmisen ja teknologian välisen vuorovaikutuksen sosiaalitieteellistä tutkimusperinnettä. Kuvataiteellinen osuus mahdollistaa vielä toteutumattomien tai arkitodellisuuteen rantautumattomien teknologioiden tutkimisen visioimalla uudenlaisia tulevaisuuden skenaarioita. Yhteiskuntatieteen ja kuvataiteen perspektiivit lomittuvat hankkeen kokeellisessa osiossa.

Hanke visioi tekoälyllistettyä urbaania todellisuutta utopioina ja dystopioina ja yhdistää sosiaalipsykologian ja kuvataiteen kokeelliset traditiot ainutlaatuisesti. Hanke hyödyntää lisättyä todellisuutta taidenäyttelyissä, mikä mullistaa tavan lähestyä taidetta ja kaupunkitilaa sekä kerätä tutkimustietoa. Lisäksi hanke perustuu monipuolisesti uusille menetelmille ja merkittäville aineistoille, jotka toimivat portteina mahdollisiin maailmoihin.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lahtinen Jussi, Rita Latikka, Savela Nina
Muut työryhmän jäsenet: Lahtinen Jussi, Latikka Rita, Savela Nina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Candidate Andreas Otterbeck 30 000 € Ecological drivers of altered bird migration in a changing climate

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
In my thesis, I aim to unravel unsolved puzzles regarding the ecological pressures and population dynamics of responses to climate change in migration. The main factors i look at is migration phenology and range shifts, but also whether or not individuals migrate at all (partial migration). In addition to weather and climate effects, I implement important anthropogenic effects like urbanity – which is often forgotten in this context. Some of my research may potentially be of high influence in the field, revisiting long-held beliefs with new striking results. I have the strongest focus on Nordic birds as a model system, but the results may have broader implications – also across animal groups.

The knowledge about current and future responses to climate change is central to obtain tools for knowledge-based conservation. I confront current beliefs about climate-induced responses in birds with new perspectives and novel ideas. The boldness of this project lies in re-asking basic questions with novel confounding factors, with may potentially lead to a breakthrough in the field if confirmed.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

tradenomi Minna Ovaskainen 7 500 € Ekotekoja - Mitä minä voin tehdä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Ympäristön nykytila huolestuttaa monia - myös lapsia ja nuoria. Herää kysymys, mitä minä voisin tehdä.

”Ekotekoja” kertoo pienistä ja suuremmistakin asioista ja valinnoista, joita jokainen voi tehdä ympäristön hyväksi – luonnossa, kotona, pihalla ja puutarhassa sekä laajemmalti yhteiskunnassakin. Ekotekoja lähestytään kirjassa iloisesti, positiivisesti ja uhkakuvia maalaamatta. Ilmastoahdistuksen ei pitäisi liiemmälti kuulua lasten elämään.

Ekotekoihin tartutaan kirjassa käytännönläheisesti. Siinä kerrotaan perusasioita kierrätyksestä ja luonnonsuojelusta. Kirjasta saa myös vinkkejä mm. siitä, miten kodin puuhia voi tehdä ympäristöystävällisemmin ja mitä kaikkea voi tehdä itse eli mitä kaikkea ei välttämättä tarvitse ostaa kaupasta. Jokaisessa luvussa on ”mistä aloittaisin laatikko”, jossa annetaan aihealueeseen liittyvä pieni käytännön tehtävä, jonka jokainen pystyy halutessaan tekemään.

Kaupasta ostettaviakin asioita toki jonkin verran käsitellään, ja kirja on myös kannanotto puhtaan, kotimaisen ruuan puolesta. Kirjassa opastetaan ikkunanlauta- tai parvekeviljelyn sekä kasvimaan pidon alkuun, sekä kerrotaan luontoystävällisemmistä valinnoista kaupassa ostoksia tehdessä.

Kirjasta löytyvät luvut niin luonnonsuojelusta, kalastamisesra, sienestyksestä, marjastuksesta kuin villiyrttien keruustakin ekoteon eli luonnon säästämisen näkökulmasta. Kirjassa pyritään keskittymään ensisijaisesti konkreettisiin tekoihin ja opastetaan esim. perhosbaarin, hyönteishotellin, linnunpönttöjen sekä lepakon ja siilin talvipesien rakentamisessa.

Kirja on myös kannanotto kotimaisen puhtaan ruoan puolesta. Nykyään moni perusasia luonnosuojelun ja ympäristöystävällisen elämän ympäriltä on haalistunut. Esimerkkinä viimeaikainen mielipide ruotsalaisen juuston ekologisuudesta suomalaiseen verrattuna.

Kasvavan digitalisaation rinnallakin mahtuu elämään itse tai lähellä tehtyä sekä luontoa kunnioittava elämän tapa, näiden kahdenhan usein nähdään sulkevan toisensa pois.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apurahatutkija Olli-Pekka Paananen 105 000 € The Ego and its Home: A Phenomenology of Being-at-Home

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on selvittää, mitkä piirteet erottavat kodin pelkästä asunnosta, suojasta tai tilapäisestä asumuksesta. Kehitän Edmund Husserlin fenomenologiaan nojaavan kuvauksen kodin kokemuksen rakenteista ja argumentoin, että kodin kokemus perustuu viime kädessä kokevan subjektin arvoihin ja emootioihin. Selvitän myös kodin yhteisöllisiä merkityksiä mutta argumentoin, että kotia nimenomaisesti sosiaalisena ilmiönä painottavat tulokulmat sivuuttavat kotikokemuksen kytkökset subjektin arvoihin ja emootioihin. Tutkimukseni on fenomenologinen, joten en operoi pelkästään ennalta kerätyn empiirisen aineiston rajoissa. Koska fenomenologia keskittyy kuvailemaan kodin kokemusten yleisiä ja välttämättömiä piirteitä, tutkijalta edellytetään muuhun tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvan perehtyneisyyden lisäksi myös konkreettista kokemusten kuvailua sekä intuition ja mielikuvituksen käyttöä, jotta erilaiset kokemusten ääriesimerkit voidaan ottaa huomioon. Kotia tutkiva fenomenologi ei toisin sanoen tutki yksittäisten kodin kokemusten piirteitä, vaan hän tavoittelee ymmärrystä niistä piirteistä, jotka yhdistävät todellisten kokemusten lisäksi myös pelkästään mahdollisia kodin kokemuksia. Tutkimukseni tuottaa uusia käsitteellisiä välineitä kodin ja kodittomuuden kokemusten ymmärtämiseksi ja näitä kokemuksia koskevien tieteellisten ja poliittisten keskustelujen jäsentämiseksi. Lisäksi se valottaa laajaa ilmiökenttää, johon kuuluvat muun muassa juurettomuus, pakolaisuus, irtolaisuus, siirtolaisuus, evakuoinnit ja karanteenit.

Kyseessä on rohkea avaus sen filosofisen kunnianhimoisuuden ja tutkimuskohteen luonteeseen kuuluvan subjektiivisuuden ja häilyvyyden johdosta. Tutkimukseni on filosofisesti kunnianhimoinen, sillä en selvitä vain yksittäisten kokemusten rakenteita vaan pyrin tavoittamaan kaikkia mahdollisia kodin kokemuksia yhdistäviä piirteitä eli olemuksia. Tutkimuskohteeni eli kodin kokemus on tämän lisäksi erittäin subjektiivinen ja haastava ilmiö, johon pureutuminen edellyttää rohkeutta ja avoimmuutta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral candidate Goeun Park 33 000 € Youth, Making and Collective Climate Actions : DIY workshops for elementary school students’ collective energy action

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Collective-actions is an alternative practice for climate change which is the ultimate collective action problem of our society. This research focuses on youth's collective climate actions. The objective of this doctoral research is to produce knowledge about how the youth are empowered to shape collective climate actions and how DIY(Do-It-Yourself) workshops are related to participant’s collective-action formation on energy issues. When it comes to youth empowerment for collective energy action, DIY workshops can play a distinctive role, in collaboration with existing environmental education. The conventional environmental education primarily aims to provide scientific knowledge on energy problems in an effort to promote students' pro-environmental actions, whereas DIY workshops can closely connect energy issues with their real-life experience through hand-on practices involving renewable energy technologies, which are more likely to bring behavior change. Moreover, a joint effort to build an object-oriented renewable energy technology can offer students a chance to practice social skills (e.g., negotiations, discussions and cooperation) which in turn, enable students to organize successful collective energy actions in their own community.

The findings of this research will contribute to the growing literature on collective climate actions, especially from the perspective of youth. It may also be helpful for educators to design actionable curriculums on energy issues for elementary school students which can be replicated in other contexts. Last but not least, the youth participants of this research will benefit from creative educational experience while tangibly contributing to the sustainable transformation of the communities they belong to.

Built on findings of MA thesis on Solar DIY workshop, this doctoral research will be important and timely especially for the youth who is one of the key stakeholders of climate justice. This research will provide them a chance to practice cooperative social skills and engage them in climate actions at a collective level through DIY workshops. This experience will enable them to organize successful collective energy actions in their own community.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral Candidate Avner Peled 123 000 € Intergroup Contact via Telepresence Robots

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
The proposed research investigates how robots can facilitate contact between groups in conflict who are unable to meet face-to-face. It uses a multidisciplinary approach, combining communication and media studies, social psychology, art, design, and robot engineering with one principal objective: reducing prejudice between groups. Telepresence robots (robots that are remotely operated by humans) are increasingly used in social situations, from public services such as health care and education to the private sector in working places and residential homes. New demands for robotic avatars also surfaced in light of the COVID-19 pandemic, where physical distancing is imposed on society. Driven by the dire need for innovative solutions to the violent, long-term conflict in my home country, Israel, with its Arab neighbors, the proposed research examines the viability of telepresence robots as a new tool for intergroup conflict resolution. From this extreme use-case, wider-scale lessons regarding social robot design, physical interaction, and mediated communication can be acquired and applied in other contexts of social relations.

This research comprises of four publications over four years:
1) The first robotic telepresence contact hypothesis: A conceptual article theorizing on the conditions required for a positive robot-mediated encounter between groups in conflict.
2) Make your robotic avatar: A novel design for a participatory workshop toolkit, enabling an inexperienced user to fabricate their robotic avatar and use it to contact the opposing group.
3) The first field test for robotic telepresence contact in the context of the Israeli-Palestinian conflict, documented and analyzed.
4) An aggregating and concluding dissertation.

The research builds on lessons learned from my MA thesis, the soft robotic telepresence HITODAMA, which showed promising results in mediating conversations between Finnish locals and immigrants.

The research touches upon one of the most sensitive issues in society: hate and prejudice between groups in conflict, particularly long-term violent ones as in Israel and Palestine. It uses a bottom-up approach of technological mediation to reconcile the people whose leaders have failed them. Injecting technology into a highly combustible context requires a nitpicking approach that pledges to full transparency and ethics, empowering oppressed groups rather than coercing them into a dialog.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTM Annu Perälä 95 500 € Vaikuttavaa tietoa ilmastosta: Suomalaisten ilmastotoimijuuden kipupisteet ja niiden viestinnälliset ratkaisut

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Väitöskirjassani tunnistan suomalaisten ilmastotoimijuutta jarruttavia tekijöitä ja etsin viestinnällisiä ratkaisuja niihin puuttumiseksi. Väitöskirjani jatkaa vuoden 2020 lopulla päättyvän Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen työtä ja hyödyntää hankkeen aikana kerättyä kyselyaineistoa. Väitöskirjani tavoite on lisätä tieteellistä ymmärrystä tiedon ja ilmastotoimijuuden välisestä suhteesta sekä luoda konkreettisia työkaluja vaikuttavan ja tarkoituksenmukaisen ilmastoviestinnän tarpeisiin yhteiskunnan eri toimijoille. Työskentelytapani pyrkii aitoon vuorovaikutukseen ilmastotyötä tekevien organisaatioiden ja ilmastoviestejä vastaanottavien kansalaisten kanssa. Erityisesti ilmastoviestinnän yhteiskehittämisellä yleisöjen ja viestien lähettäjien kanssa väitöskirjani pyrkii tuottamaan uutta empiiristä tietoa ja siten myös rikastuttamaan aihealueen teoreettista keskustelua.

Väitöskirjani muodostuu neljästä artikkelista. Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa käsittelen sitä, millaisia tiedonkapeikkoja suomalaisilla on ilmastonmuutokseen liittyen sekä tiedon merkitystä ilmastotekojen motivoijana. Artikkelit perustavat jo kerätyn väestöä edustavan kyselyaineiston tilastolliselle analyysille. Kahdessa jälkimmäisessä artikkelissa keskityn etsimään viestinnällisiä työkaluja, joilla voidaan vastata kyselyaineistosta nouseviin haasteisiin. Viestinnällisten ratkaisujen kehittäminen perustuu aiemman tutkimuskirjallisuuden analysointiin sekä yhteiskehittämiselle (co-creation) perustuviin työpajoihin, jossa erilaisia viestinnäntapoja testataan ja kehitetään niiden vastaanottajien, eli kansalaisten ja viestien lähettäjien, eli erilaisten yhteiskunnallisten organisaatioiden edustajien kanssa. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi kirjoitan tiiviin ja helppolukuisen politiikkasuositus-raportin ilmastoviestintää tekevien organisaatioiden hyödynnettäväksi.

Väitöskirjani on rohkea avaus, koska siinä etsitään uusia tapoja tehdä vaikuttavaa ja puhuttelevaa ilmastoviestintää yhteistyössä käytännöntason viestijöiden ja yleisön kanssa. Työni vastaa hyvin konkreettisesti niihin kipukohtiin ja tiedonkapeikkoihin, joita työn lähtökohtana oleva ilmastokysely osoittaa. Uskon, että realistisen tilannekuvan yhdistäminen tutkittuun tietoon ja aitoon yhteiskunnalliseen vuoropuheluun voi osaltaan olla tukemassa ilmastoystävällisemmän yhteiskunnan luomista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Päivi Pirkkalainen ja työryhmä 10 000 € Suomesta poistetut: Näkökulmia käännytyksiin ja karkotuksiin – kirjan kirjoittaminen ja kansallisen karkotustutkimusverkoston vakiinnuttaminen

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttotutkimukseen kuuluvan erityisalan, karkotustutkimuksen asemaa Suomessa sekä suomalaisten karkotustutkijoiden asemaa kansainvälisesti. Lisäksi hankkeen tavoitteena on osallistua tällä hetkellä kapeaan julkiseen maahanmuuttokeskusteluun, jossa karkotuksista ja käännytyksistä puhutaan edelleen verrattain vähän ja usein viranomaisnäkökulmiin ja/tai kansallisen turvallisuuden diskurssiin nojaten.

Karkotuksista kriittisesti kirjoittaminen on rohkea avaus, koska se pistää meidät kohtaamaan suomalaisen maahantulon kontrollin ikävimpiä, vaikeimpia ja raastavimpia ulottuvuuksia. Näistä ulottuvuuksista usein vaietaan ja julkinen keskustelu karkotuksista on toistaiseksi ollut viranomaislähtöistä ja kansalliseen turvallisuusdiskurssiin liittyvää. Tämän hankkeen tavoitteena on avata karkotusten moninaista kirjoa, historiaa ja kokemuksia ruohonjuuritasolta.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Lyytinen Eveliina, Pellander Saara

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tanssitaiteen tohtori Hanna Pohjola 185 100 € Tarinallinen tanssi elämän murtumissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen
Hankkeessa tarkastellaan tanssin kokemuksellisia ja sosiaalisia seurauksia elämän murtumissa. Tutkimuksen aineistona ovat erilaiset sairaustarinat. Näissä sairaustarinoissa tanssillisesti tuotettu tarina voi olla tapa jäsentää kokemusta ja suuntautua tulevaisuuteen.

Tutkimus on monitieteinen. Tarkastelemalla aineistoja eri alojen näkökulmista pyritään tutkimuksessa luomaan kokonaiskuvaa tanssin ruumiillisesti tuotetun tarinan ja haastavan elämäntilanteen välisistä suhteista toimijuuteen, identiteettiin ja resilienssiin eli selviytymiskykyyn.

Poikkitieteellis-taiteellinen tutkimushanke haastaa paitsi konventionaaliset käsitykset narratiivisuudesta sosiaalitieteissä, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon näkemykset kuntoutuksen käytänteistä. Tarinallinen tanssi elämän murtumissa -hanke haastaa näkemään, kuulemaan ja kokemaan toisin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

apulaisprofessori Pekka Posio ja työryhmä 275 000 € Gender, society and language use: evidence from Mexico and Spain

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Miten puhujan sukupuoli on yhteydessä tämän tapaan käyttää kieltä? Minkälaiset mekanismit linkittävät yhteiskunnan ja sukupuolen kielenkäyttöön? Tutkimuksessamme lähestymme näitä kysymyksiä kielitieteen ja sosiaalipsykologian keinoin käyttäen monitieteistä aineistoa, jonka keräämme Meksikossa ja Espanjassa. Vaikka käsitys sukupuolesta on yhteiskuntatieteissä ja kielitieteissä monipuolistunut ja laajentunut perinteisen binäärisen jaottelun yli kattamaan erilaisia sukupuolisia identiteettejä ja ilmenemismuotoja, käytännössä kvantitatiivisessa tutkimuksessa – varsinkin espanjan kieleen suuntautuvassa tutkimuksessa – sukupuolta käytetään yhä binäärisenä, selittävänä muuttujana, jota ei kyseenalaisteta tai tarkastella pintaa syvemmältä. Tutkimuksemme lähtökohtana on sukupuolen moniulotteisuuden huomioiminen sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Tutkimme eri kielenkäytön ilmiöitä – esimerkiksi eri persoonamuotojen ja erilaisten vuorovaikutuskeinojen käyttöä –kahdessa yhteiskunnassa, joissa puhutaan samaa kieltä, mutta jotka eroavat toisistaan sukupuoliroolien ja -normien osalta. Perinteisen mies- ja naispuhujien vertailun sijaan lähestymme sukupuolen käsitettä käyttämällä analyysissa eri ikäisten, eri sukupuoliin identifioituvien puhujien käsityksiä omista ja yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolirooleista. Yhdistämällä kielitieteellistä ja sosiaalipsykologista tietoa tutkimuksemme tuottaa uutta ymmärrystä yhteiskunnan, sukupuolen ja kielen vuorovaikutuksesta ja samalla valaisee niitä mekanismeja, jotka selittävät aiemmassa tutkimuksessa havaittuja yhteyksiä puhujan sukupuolen ja kielenkäytön välillä. Tuottamamme tutkimustieto auttaa laajentamaan ja monipuolistamaan käsitystä sukupuolesta ja sen ilmenemismuodoista erityisesti tutkimissamme yhteiskunnissa.

Hankkeessa kyseenalaistamme vallitsevia käsityksiä sukupuolen ja kielenkäytön suhteesta. Aiemman "miesten" ja "naisten" vertailun sijaan käsitteistämme sukupuolen yksilön omien ja yhteiskunnassa vallitsevien sukupuoliroolien ja -normien kautta. Yhdistämme rohkeasti sosiaalipsykologisia ja sosiolingvistisiä menetelmiä sekä teorioita. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen huomioimme sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuuden ja tarkastelemme niitä suhteessa ikäluokkaan ja yhteiskuntaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Kachel Sven, N. N.
Muut työryhmän jäsenet: Albelda Marco Marta, Córdova Abundis Patricia, Carnaghi Andrea

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tohtori (postdoc) Karoliina Pulkkinen 159 500 € Tracking the role of values in Soviet science

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
The ideal that science should be free from moral and political values has been immensely influential throughout the 20th century. However, recent philosophical scholarship has effectively debunked it as a desirable ideal for science. It has been suggested that the ideal derived much of its force in the Western world from the political anxieties associated with the Cold War. Meanwhile, the discussion of the role of values in science in the Soviet Union have almost exclusively focussed on the ideologically driven suppression of research. To date, subtler avenues of value influence in science in the Soviet Union have been overlooked.

The proposed manuscript addresses this gap by analysing the role of values in Soviet science beyond ideological suppression of research. Such a study on values is needed, because the majority of the philosophical accounts recommend making value-judgments guiding research transparent and democratic. However, these recommendations cannot necessarily be satisfied by scientists working in nondemocratic settings. Yet, a considerable amount of high-quality research is done in such contexts.

To identify other ways of legitimising value-judgments in science, the proposed manuscript investigates how scientists navigated politicians’ attempts to control science and succeeded at making high-quality research in an ideologically saturated environment. Such an investigation gives us new tools for distinguishing between legitimate and illegitimate influence of values. It also helps to test our existing normative accounts on the proper relationship between political institutions and scientific research. In developing a new normative framework for values in science, this manuscript integrates history and philosophy of science, without forgetting a thorough reflection on the tensions and complementarity of the two approaches.

The view that social values have no part in scientific objectivity and rationality is still pervasive. By examining the role of values in science in the Soviet Union, this manuscript seeks to help in distinguishing between legitimate and illegitimate value-judgments. Furthermore, it entertains the hypothesis that social values may have in some cases played a constructive role in Soviet science, despite the fact that Soviet Science is often evoked as a warning example in the literature on values.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, dosentti, Sosiologian apulaisprofessori Olli Pyyhtinen ja työryhmä 324 200 € The Meanings and Workings of the Gift: From Modernity to the Era of New Technologies

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Our transdisciplinary project, which brings together internationally recognized experts in the fields of sociology, philosophy/bioscience, and literary studies as well as a multimedia artist and curator, aims to challenge existing knowledge about the ubiquitous social phenomenon of the gift. The main aim of the project is to analyse how recent changes and challenges in technology, genetics, politics, and bioethics have affected our existing ideas of gift-giving and gift exchange, and how they invite us to rethink the gift. On the one hand, we aspire to write a history of the present by going back to the emergence of the modern discourses of the gift at the turn of the eighteenth and nineteenth centuries and tracing their development up until nowadays. On the other hand, we explore contemporary manifestations of the gift and ask what the gift means and does for us today – what kind of relations, assemblages, and agencies it fosters, sustains, enacts, and makes possible? The project consists of three interconnected sub-studies and an art project. Together they explore the discourses of the modern gift structured around rigid binary oppositions; the various questions and demands converging on the notion of the gift; and how recent transformations of society, new technologies, and discoveries in science affect our understanding and practices of generosity, gift exchange, sharing, and hospitality. While the main emphasis of the project is in gift theory, we also employ a rich body of empirical research materials, including a corpus of theoretical and fictional texts/narratives, scientific records of new genetic discoveries, and art objects and performances mediated by new technologies. We argue that such contemporary social and political realities as social media platforms, bio-objects, and the refugee problem are closely connected to the problem of the gift, and propose that a dialogue between scholarship and art provides us novel and fruitful perspectives on them.

We take traditional conceptualizations of the gift into new terrains (biotechnology, digital technology, new kinds of social relations and networks) and also problematize them and try out their relevance in the contemporary context to get a hold of the meanings and workings of the gift today. We transgress not only disciplinary boundaries, but also the boundary between scholarship and art, and try to discover points of mutual resonance between them and what they have to give to each other.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Urakova Alexandra, Shildrick Margrit, Rinne Niilo

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Ranta 124 000 € Nimettömiä kohtaamisia laittomilla poluilla: Etnografinen tutkimus pimeään verkkoon ja kaduille jalkautuvasta huumetyöstä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Laittomien huumeiden käyttö on lisääntynyt ja moninaistunut Suomessa merkittävästi. Opioidien ja amfetamiinien ongelmakäytön lisäksi yleistä on esimerkiksi kannabiksen, muuntohuumeiden ja niin sanottujen kovien huumeiden satunnaiskäyttö. Keskeisenä syynä huumeiden käytön yleistymiseen on huumekaupan siirtyminen katukaupan ohella täysin anonyymiin pimeään verkkoon, josta huumeet tavoittavat laajan yleisön. Huumekulttuurin ja huumekaupan muutokset ovat velvoittaneet huumetyön kehittämiseen, sillä kaikkia huumeita käyttäviä ihmisiä ei tavoiteta päihdepalveluissa, vaikka heillä olisi tarve vähentää käytöstä aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Viime aikoina on kehitetty perinteisistä päihdepalveluista poikkeavaa jalkautuvaa huumetyötä: tuki viedään sinne, missä huumeita käyttäviä ihmisiä liikkuu. Jalkautuvan työn merkityksistä huumeita käyttävien ihmisten kohtaamiselle tai käytön haittojen vähentämiselle ei kuitenkaan juuri ole saatavilla tietoa. Tässä tutkimuksessa tartutaan tähän puutteeseen tuottamalla tietoa pimeään verkkoon ja kaduille jalkautuvan huumetyön arkitoiminnasta ja -kohtaamisista. Liikkuvalla etnografialla tuotettava aineisto koostuu pimeään verkkoon ja kaduille jalkautuvan huumetyön asiakas-työntekijäkohtaamisista, asiakkaiden ja työntekijöiden haastatteluista sekä tutkijan kenttäpäiväkirjasta. Analyysi perustuu ihmismaantieteiden ja etnometodologisen vuorovaikutuksen tutkimuksen yhdistelmään, jonka lähtökohta on ymmärrys ihmisten arkisen vuorovaikutuksen kietoutumisesta sitä ympäröivään paikkaan. Hankkeessa tarkastellaan, millaisia mahdollisuuksia, heikkouksia ja riskejä pimeä verkko ja kadut kohtaamispaikkoina tarjoavat jalkautuvalle huumetyölle. Erityisesti tutkitaan, millaisia sisältöjä ja merkityksiä jalkautuvan huumetyön kohtaamiset pimeässä verkossa ja kaduilla asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmista saavat sekä millaiseen sanalliseen ja ei-sanalliseen vuorovaikutukseen asiakkaat ja työntekijät orientoituvat näissä kohtaamisissa.

Pimeän verkon ja katujen laittomille poluille jalkautuvan huumetyön kohtaamisia ei ole tutkittu, sillä työmuoto on uusi ja aineistonkeruu haastavaa; se edellyttää tutkijan jalkautumista mukaan kohtaamisiin. Hanke tarttuu edelläkäyvään, ajankohtaiseen teemaan innovatiivisella metodologialla ja monialaisesti. Se kyseenalaistaa perinteisiä oletuksia siitä, missä sosiaali- ja terveysalan työtä voi toteuttaa ja selvittää, voisiko pimeää verkkoa ja katuja hyödyntää laajemmin huumetyön paikkoina.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori, dosentti Pälvi Rantala 32 400 € Tietokirja Valvojat – tutkimusmatka unettomuuden kulttuuriin ja kulttuurihistoriaan

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
Valvojat on yleistajuinen tietoteos, jossa valvomista ja unettomuutta käsitellään yksityisenä ja jaettuna kokemuksena, kauheana ja kauniina.
Julkisuudessa käydään paljon keskustelua unettomuudesta, ja myös tutkimusta aiheesta on runsaasti. Sekä julkinen keskustelu että tutkimukset keskittyvät pitkälti unettomuuden aiheuttamiin ongelmiin lääketieteen ja psykologian sekä talouden näkökulmista. Hyvä uni asetetaan yksilön velvollisuudeksi, ja unta pyritään eri tavoin ohjeistamaan, hallitsemaan ja kontrolloimaan. Unettomuus näyttäytyy poikkeuksena normista.
Unettomuus ei kuitenkaan ole yksiulotteinen ilmiö, eikä se ole vain meidän aikamme ilmiö. Unettomuus on historiallista, kulttuurista ja sosiaalista.
Historiallisten esimerkkien avulla kulttuurihistorioitsija Pälvi Rantala purkaa yksioikoista tapaa suhtautua unettomuuteen ongelmana, joka pitää hoitaa.
Valvominen voi olla yhtäältä kaunista: kun muut nukkuvat, voi ottaa aikaa itselle; voi kirjoittaa tai maalata, siivota, kävellä tai vain ajatella. Valvoessa voi saavuttaa kokemuksia, joihin arkielämässä ei ole mahdollisuutta. Valvomisen kokemus voi olla pyhä. Valvominen voi olla karun kaunista, ja sitä on myös romantisoitu ja ihannoitu esimerkiksi taiteessa.
Toisaalta unettomuuteen liittyy kipua, kärsimystä, rajattomuuden kokemuksia ja pelkoa hulluksi tulemisesta. Unettomuus voi olla sairauden oire ja syy, ja monesti se on yhteydessä mielenterveyden menettämiseen, mielisairauteen ja masennukseen. Sitä käytetään myös kidutuksen välineenä. Unettomuutta demonisoidaan: esimerkiksi populaarikulttuurissa käytetty aihe on FFI eli fataali familiaalinen insomnia, sairaus, jossa ihminen lopulta kuolee unen puutteeseen.
Teoksen lähteinä ovat niin populaarikulttuurin tuotteet eri ajoilta – romaanit, novellit, elokuvat, taideteokset – kuin tutkimus ja perinneaineistot. Kirjoittaja itsekin on valvoja, ja hän käsittelee kirjassa myös omia kokemuksiaan unettomuudesta.

Teos kyseenalaistaa vallitsevia tapoja puhua unettomuudesta tuomalla mukaan historiallisen ja kulttuurisen näkökulman. Kirjoittajan omat kokemukset ja monipuoliset aineistot ristivalottavat ilmiötä ja auttavat ymmärtämään ja merkityksellistämään sitä uusilla tavoilla. Kirjoittaja tulkitsee myös omia kokemuksiaan kulttuurihistoriallisen lähestymistavan avulla. Teoksessa ei siis liikuta vain yksilötasolla, vaan se yhdistelee yleistä ja yksityistä, henkilökohtaista ja jaettua.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

filosofian maisteri Timo Rantanen 15 000 € Alueellinen lähestymistapa ja spatiaaliset menetelmät välineinä monitieteisessä ihmisen historian tutkimuksessa uralilaisten kielten puhuma-alueella

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Ihmisen menneisyyden monitieteinen tutkimus on tullut yhä suositummaksi viime aikoina, mutta kaikkia sen avaamia mahdollisuuksia ei ole osattu vielä täysimääräisesti hyödyntää. Työssäni nojaudun alueellisen lähestymistapaan ja maantieteen menetelmiin, jotka yhdessä mahdollistavat arkeologian, historiallisen kielitieteen ja genetiikan havaintojen käsittelyn ja analysoinnin samanaikaisesti, ja vieläpä niin, että niitä päästään tarkastelemaan yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Koska historiallinen tieto on usein hajallaan ja sitä on saatavilla ajallisesti ja alueellisesti rajallisesti, se on ensin koottava ja käsiteltävä yhdenmukaiseksi. Paikkatietojärjestelmät mahdollistavat tiedon digitalisoimisen ja yhteensovittamisen. Väitöskirjatyöni keskeisenä osana onkin uralilaisten kielten puhuma-aluetta käsittelevän monitieteisen maantieteellisen tietokannan perustaminen ja tuominen kiinnostuneiden saataville. Erityisesti kielten levinneisyyden kartoittamisella on suuri rooli työssäni, jossa kartoitetaan yhtenevin menetelmin ensimmäistä kertaa kokonaisen kieliperheen puhuma-alueet. Tutkimuksessani kerättyjä ja digitalisoituja aineistoja käytetään lisäksi myös ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Nämä analyysit tehdään Suomen alueelta, josta on olemassa erityisen kattavat ja tarkat aineistot. Aineistoiden sekä paikkatieto- ja tilastoanalyysien avulla selvitän luonnonympäristön vaikutusta ihmisen historialliseen liikkumiseen ja leviämiseen. Väitöskirjani neljässä osatyössä kolmessa painopiste on ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhteen selvittämisessä ja yksi töistä käsittelee ensisijaisesti alueellisen tiedon esittämistä ja yhteensovittamista. Jotta saan kaikki tutkimukseni osa-alueet viimeisteltyä, haen Koneen Säätiöltä kuuden kuukauden apurahaa.

Työni vahvistaa uudenlaista ihmisen historiallisen tutkimuksen suuntausta, jossa maantiede toimii linkkinä eri tieteenalojen välillä. Se avaa myös mahdollisuuksia spatiotemporaalisten ilmiöiden entistä yksityiskohtaisemmalle selvittämiselle tulevaisuudessa. Työssäni Suomen alueen käyttäminen ihmispopulaatioiden ja luonnonympäristön välisen suhteen tarkasteluun on uraauurtavaa, ja sen myötä avautuu pääsy ilmiöiden syntymekanismeihin, kuten murre- tai kulttuurierojen syntymisen syihin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor Suvi Rautio 164 000 € Mao Zedongin syrjäytetty luokka: muistikuvat ja historiallisen väkivallan välittyminen Kiinan älymystön keskuudessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tutkijatohtorihankkeeni yhdistää historiaa, antropologiaa ja politiikkaa kyseenalaistaakseen Kiinan nykyisen autokraattisen hallinnon representaatioita historiasta. Elämänkertoja ja etnografiaa hyödyntäen tutkimus tarkastelee erään pekingiläisen huippuyliopiston intellektuelliyhteisöä Maon aikakaudella (1949-1976). Näin Mao Zedongin syrjäytetty luokka paikantaa aukkoja sosiaalisessa muistissa ja tutkii, kuinka kollektiivinen muisti ja henkilökohtaiset kokemukset välittyvät seuraavalle sukupolvelle ja ovat esillä nykypäivän Kiinassa.

Projektini osallistuu tieteelliseen keskusteluun valtiollisen väkivallan aiheuttamien menetysten välittymisestä nykyhistoriassa ja tarjoaa monitahoisen lähestymistavan yhdistämällä etnografiaa ja elämäkertaa. Oma sukuhistoriani on projektin ytimessä, koska projektia ohjaavat tarinat suomalaisesta isästäni, joka eli etnisesti kirjavassa perheessä totalitaarisen maolaisen hallinnon alla. Isäni elämäkerrasta tutkimus laajenee pekingiläistä älymystöä edustavaan yliopistoverkostoon, johon hän ja hänen perheensä kuuluivat vuodesta 1955. Yhdistämällä elämänkertoja ja etnografiaa tutkimukseni antaa äänen vaietuille muistoille henkilökohtaisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta näkökulmasta.

Antropologian koulutukseni, läheinen suhteeni Maon aikakauden älymystöön sekä elinikäiset Kiinan verkostoni toimivat vaikuttiminani tämän tutkimuksen tekemiseen. Tutkimukseni tarjoaa ainutlaatuisen ja rohkean näkökulman Kiinan nykymenneisyyteen näyttäen, mitä kätkeytyy maan autokraattisesti valvotun kommunistisen unelman taakse.

Kyseessä on kaikkien aikojen ensimmäinen etnografinen projekti, joka dokumentoi ja analysoi hiljennettyjä tarinoita Kiinan älyllisen eliitin tuskallisista menetyksistä tarjotakseen uusia oivalluksia siitä, mikä muodostaa ja sitoo nykypäivän kiinalaista yhteiskuntaa yhteen. Tämä rohkea avaus Kiinan lähimenneisyyteen lisää ymmärrystä kansakunnan nykytilasta ja tarjoaa uutta tietoa, jonka pohjalta on mahdollista harkita uusia suuntia myös tulevaisuudelle.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Kaarina Reini 9 000 € Työllistyä vai syrjäytyä? Mielenterveysongelmiin liittyvät haasteet työmarkkinoilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja koskettavat monia. Useille itse sairauden kanssa pärjäämisessä riittää tehtävää, mutta osa pystyisi myös antamaan sairaudesta huolimatta panoksensa yhteiskunnalle sekä vahvistamaan samalla toimeentuloaan. Työelämään pääseminen tai sinne palaaminen ei kuitenkaan ole helppoa mielenterveyden ongelmista toipuneelle tai niiden kanssa pärjäävälle. Tällä hakemuksella haetaan jatkoa Koneen säätiön rahoitukselle yleistajuisen tietokirjan kirjoittamiseen. Kirja perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja raportteihin siitä, mitä tiedämme mielenterveyden ongelmien esiintyvyydestä ja kuinka mielenterveysongelmista kärsivät selviävät työmarkkinoilla. Pääpaino on mielenterveyden ongelmissa ja työmarkkinoissa; mitkä ovat suurimmat ongelmat ja haasteet mutta myös mitkä tekijät näyttävät vaikuttavan positiivisesti mielenterveyskuntoutujien työllistymiseen ja työssä pysymiseen. Lisäksi käsitellään mitä työelämän muutokset merkitsevät mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta. Suomalaista tutkimusta hyödynnetään aina kun mahdollista ja kansainvälisiin tutkimuksiin viitataan tarpeen mukaan. Tekstiä elävöitetään haastatteluilla ja kokemusasiantuntijan kertomuksella.

”Ne ovat kaksi eri asiaa. Ihmisellä voi olla mielenterveyden ongelmia, mutta hän voi silti olla hyvä työntekijä” (Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Helsingin Sanomat 19.7.2020).
Ajatuksen olisi hyvä yleistyä myös tutkijapiirien ulkopuolella. Kirjan tavoitteena on arkipäiväistää mielenterveyden ongelmia ja tuoda viestiä siitä, että sairaudesta huolimatta ainakin osalle mielenterveyskuntoutujista työelämässä pysyminen on mahdollista. Työ on myös tärkeä kuntouttaja.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori (PhD), Teatteritaiteen maisteri Pärttyli Rinne 89 000 € Rakkauden somaattiset ja neuraaliset korrelaatit

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella 2020-2022 toteutettavassa poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa tarkastellaan erilaisia rakkauden lajeja (kuten itserakkaus, romanttinen rakkaus, vanhempain rakkaus, ystävyysrakkaus, lähimmäisen rakkaus, jumalan rakkaus ja kauneuden rakkaus) hyödyntäen kognitiivisen neurotieteen menetelmiä ja filosofista käsiteanalyysia. Perustavoitteemme on kartoittaa rakkauden eri lajeihin liittyviä subjektiivisesti koettuja, kehollisia aktivaatiomalleja, sekä kytkeä nämä kehokartat samoja kokemusilmiöitä koskevaan aivokuvantamismenetelmillä hankittuun aineistoon. Päämääränä on muodostaa rakkauden kokemusten globaali neuroanatominen malli, joka selventää kuinka ääreishermostoon liittyvät rakkauden subjektiiviset tunnekokemukset yhdistyvät neuraalisten hermoverkkojen toimintaan. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa muodostamme tilastollisia topografioita rakkauden eri lajeihin liittyvistä subjektiivisesti koetuista kehollisista aktivaatiomalleista (rakkauden kehokartat) (vrt. Nummenmaa et al. 2018). Toisessa tutkimusvaiheessa käytämme toiminnallista magneettikuvausta (fMRI) luodaksemme neuraalisia malleja rakkauden eri kokemusmuodoista. Lopulta esitämme integroivan analyysin rakkauden subjektiivisesti koettujen kehollisten tunteiden topografioista suhteessa rakkauden tunteiden neuraalisiin korrelaatteihin.

Rakkaus on keskeisimpiä inhimillisiä ilmiöitä, mutta rakkauden käsitteellinen rakenne sekä rakkauden eri ulottuvuuksiin liittyvät keholliset kokemukset, neuraaliset korrelaatit, ja näiden keskinäissuhteet ovat yhä erittäin epäselvät. Rakkauden eri lajeja ei ole koskaan aiemmin tutkittu näin kokonaisvaltaisesti neurotieteen menetelmiä hyödyntäen. Poikkitieteellinen hankkeemme merkitsee läpimurtoa neuropsykologiseksi ilmiöksi mielletyn rakkauden käsitteellisessä ja tieteellisessä ymmärtämisessä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Arkeologi FM Johanna Roiha 60 000 € Menneisyyden kartoitus – paikkatietoanalyysien soveltaminen arkeologisessa tutkimuksessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tutkin väitöskirjassani geoinformatiikan analyysimenetelmiä arkeologian näkökulmasta. Väitöskirjani tavoitteena on löytää uusia paikkatiedon analyysimenetelmiä ja niiden yhdistelmiä arkeologisen tutkimuksen käyttöön. Lähtöaineistona hyödynnän erilaisia paikkatietoaineistoja, kuten lentolaserkeilaamalla tuotettuja dataa, avoimia paikkatietoaineistoja ja digitoituja aineistoja aikaisemmista tutkimuksista. Lisäksi tuotan aineistoa itse tietoa lähteistä, kuten vanhoista kartoista. Väitöskirjani muodostuu neljästä eri artikkelista ja artikkelit käsittelevät eri mittakaavatasoja aina yksittäisen muinaisjäännöksen rakenteista maakuntatason muinaisjäännöksiin asti. Geoinformatiikan valmiita analyysimenetelmiä ja avoimia aineistoja on tarjolla nykypäivänä suuri määrä, joten niitä on mahdollista hyödyntää arkeologiseen tutkimukseen hyvin monipuolisesti. Arkeologista paikkatietotutkimusta ja analyysimenetelmien arviointia ei ole juuri vielä tehty Suomessa nykyisen avoimen paikkatiedon ja tehokkaiden paikkatieto-ohjelmien aikakaudella. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa useista kiinteistä muinaisjäännöksistä sekä eri menetelmien soveltuvuudesta arkeologiseen paikkatietotutkimukseen. Uutta tietoa tarvitaan muinaisjäännösten suojelunäkökulmasta, sekä kaiken muun arkeologisen tutkimuksen tueksi, sillä arkeologia tieteenalana nojaa hyvin vahvasti kontekstitietoon, eli useimmiten muinaisjäännösten sijaintietoon. Muinaisjäännösten paikannustarkkuus ja luokitus vaikuttaa suojelun lisäksi huomattavasti mm. rakentamiseen, metsienhoitoon ja kaavoitukseen. Arkeologista paikkatietoa ja sen tarkkuutta on kehitettävä ja tutkittava, jotta tulevaisuudessa suojelutoimet voidaan kohdistaa oikein. Väitöskirjani on jo puoliksi rahoitettu, sillä työskentelen puolipäiväisenä tohtorikoulutettavana Animals Make Identities (AMI) -ERC tutkimusprojektissa Helsingin yliopistossa.

Rohkeus on minulle inspiraation löytämistä tieteen moninaisilta sivupoluilta ja sieltä, mistä sitä harvoin osataan etsiä. Tutkimuksessani yhdistyvät uudella tavalla tekniikan ala, ympäristötutkimus ja humanistinen ala. Teen arkeologian alan väitöskirjaani Helsingin yliopistossa metsätieteiden osastolla ja haluan rikkoa rajoja yhdistämällä eri tieteenaloja. Lainaan menetelmiä ympäristöntutkimuksesta, maantieteestä ja tekniikan alalta, joita hyödynnän humanistiseen tulkintaan menneisyydestä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Ronkainen 15 000 € Rahapolitiikan uusi normaali – Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankkien epäkonventionaalisen rahapolitiikan legitimiteetti finanssikriisistä koronakriisiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Keskuspankkien rooli maailmantalouden hallinnassa on kasvanut merkittävästi. Finanssikriisissä keskuspankit ottivat käyttöön poikkeuksellisia kriisitoimia, jotka toistettiin myös koronakriisissä, mutta suuremmalla volyymillä. Näyttääkin, että finanssikriisissä harjoiteltiin toimia, jotka olivat luontevia kriisityökaluja globaalin pandemian puhjetessa.

Keskuspankit ovat esittäneet uudet toimet normaalin rahapolitiikan jatkeena osana finanssikriisin jälkeistä rahapoliittista ympäristöä. Uudet toimet sisältävät kuitenkin uusia vastuita, joiden poliittisia ja taloudellisia seurauksia keskuspankit eivät ole eritelleet tarkemmin. Lisäksi toimien oikeutukset ovat olleet ristiriitaisia ja sisältäneet poikkeamia finanssikriisiä edeltäneeseen konsensukseen. Näyttääkin, että toimien institutionalisointi osaksi rahapoliittista uutta normaalia on vielä kesken.

Tutkin väitöskirjassani, kuinka uudet toimet ovat muuttaneet rahapolitiikan ideoita, käytäntöjä ja instituutioita. Lisäksi vertailen, kuinka Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit ovat pyrkineet vakiinnuttamaan kriisitoimet osaksi rahapolitiikan työkalupakkia. Väitöskirja koostuu neljästä englanninkielisestä artikkelista, jotka paneutuvat kriisitoimien oikeuttamiseen, vielä käyttämättömien toimien poliittis-oikeudellisiin rajoitteisiin sekä kriisitoimien julkisen vastaanoton muutokseen finanssi-, euro- ja koronakriisien välillä.

Tutkimusaineisto koostuu keskuspankkien mandaateista, epäkonventionaalisia toimia koskevista dokumenteista ja kriisitoimia kommentoivasta asiantuntijakeskustelusta. Aineistoa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä, jonka avulla tunnistetaan kriisitoimien oikeuttamisen tapoja, rahapolitiikkaa ohjaavia ideoita sekä näiden sisältämiä uskomuksia ja arvostelmia mukaan lukien talousteoreettinen ja oikeudellinen perusta. Lähestymistapa yhdistää poliittisen talouden tutkimukseen kansainvälisen politiikan ja sosiologisen institutionalismin tutkimusperinteitä.

Keskuspankkien kasvaneesta merkityksestä johtuen tutkimusaihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja merkittävä. Talouskriisien hoito on entistä riippuvaisempaa demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella tehtävistä rahapoliittisista toimenpiteistä, lupauksista ja innovaatioista. Koska keskuspankkien kriisitoimien legitimiteettiä ja vakiinnuttamista osaksi rahapolitiikan “uutta normaalia” ei olla vielä tutkittu, tutkimuksen yhteiskunnallinen potentiaali on valtava.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FM Hanna Rosti 68 000 € Kenian Taitavuorten pikkugalagon ja puutamaanin tieteellinen tunnistaminen, uhanalaisuusarviointi ja suojelu

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Pieni tieteelle kuvaamaton kädellinen, Taitan pikkugalago (Paragalago sp.) ja samoin tieteelle kuvaamaton Taitan puutamaani (Dendrohyrax sp.) elävät Taitavuorten metsien viimeisissä saarekkeissa Keniassa. Nämä metsäsaarekkeet ovat yhteensä vain noin kolme neliökilometriä. On selvää, että molemmat lajit ovat jo lähellä sukupuuttoa.

Taitan pikkugalago löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002, jolloin todettiin sen todennäköisesti olevan uusi laji (Perkin et al. 2002). Löysin lajin uudelleen 2019, jolloin sain myös ensimmäiset valokuvat lajista (Rosti et al. 2020). Tämä pikkuruinen, noin 100g painava, hyvin sosiaalinen kädellinen saalistaa hyönteisiä hyppien ketterästi puunrunkojen välillä.

Puutamaanit ovat hämmästyttävästi sukua norsuille ja manaateille. Puutamaanit kiipeilevät puissa kömpelösti kolmen varpaansa avulla ja niillä on jopa pienet syöksyhampaat. Pulleat, 3-5 kg painavat puutamaanit käyttävät lehtiä ravinnokseen. Puutamaanit huutelevat toisilleen latvustossa jatkuvasti ja tutkimuksissani on selvinnyt, ensimmäistä kertaa maailmassa, että puutamaanit myös laulavat kosiolauluja. Nämä laulut ovat pitkiä ja monimuotoisia.

Tavoitteenamme on tunnistaa lajit tieteellisesti. Tämä edellyttää muun todistusaineiston ohella DNA-tutkimuksia. Lisäksi selvitämme lajien populaatioiden koot ja elinalueet. Näiden tietojen avulla lajeille voidaan laatia uhanalaisuusluokitukset. Koska uskomme lajien olevan jo äärimmäisen uhanalaisia (CR), tällä on merkittävä vaikutus lajien suojelun edistymiseen.

Tutkimus ottaa myös aktiivisen roolin metsien laajentamisessa ja käytävien rakentamisessa metsien välille. Helsingin yliopistolla on jo olemassa suunnitelmat tämän metsittämisen toteuttamiseksi. Uskomme että tutkimuksen ja näiden tuhkimolajien saama suuri julkisuus edesauttaa rahoituksen saamista.

Tutkimusrahoitus Koneen Säätiöltä voi pelastaa nämä kaksi lajia sukupuutolta ja samalla tuhansittain muita lajeja.

Afrikan metsissä yöaikaan tehtävä tutkimus edellyttää rohkeutta, sekä erinomaista fyysistä ja henkistä kuntoa. Ajan moottoripyörällä öisin Kenian vuoristossa ja kiipeilen valtavissa puissa köysien avulla. Erilaiset hyönteiset, loiset ja taudit aiheuttavat riskejä. Uusien lajien kuvaaminen vaatii paljon todistusaineistoa. Haluan ehdottomasti onnistua pelastamaan nämä lajit sukupuutolta yhdessä yhteistyökumppaneiden ja paikallisen yhteisön kanssa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, tutkija Erika Ruonakoski ja työryhmä 336 400 € Epäsuora filosofia vastarinnan muotona: yksilöllisen toiminnan vahvistaminen "totuuden jälkeisenä" aikana

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Hankkeen lähtökohtana on kysymys siitä, mitä filosofia ja kuvataide voivat tarjota ”totuuden jälkeiseksi” kutsutulle ajalle, jota luonnehtivat eri kansanryhmien ajautuminen omiin puolustusasemiinsa ja mediatodellisuuksiinsa sekä yksilöllisen toimijuuden haurastuminen. Hanke tutkii aikamme eksistentiaalis-psykologista syvätasoa kysyen, miten uskominen, huijatuksi tulemisen tunne, itsepetos, uhriutuminen, paranoia, uskottelu ja suoranainen valehteleminen kietoutuvat toisiinsa. Hypoteesimme mukaan ajallemme tyypillinen uskomisen ja uskottelemisen dynamiikka haurastuttaa yksilöiden toimijuutta, koska se rakentaa heille helppoja ”mieltä olemisen” kaavoja ja johtaa muodostamaan vastakkainasetteluihin perustuvia identiteettejä. Hankkeen toisena tehtävänä onkin löytää keinoja vastustaa mainittua uskomisen ja uskottelemisen dynamiikkaa ja vahvistaa yksilöllistä toimijuutta. Hanke kehittää epäsuoraa filosofiaa, joka ei esitä lopullisia perusteluja tietyn näkemyksen puolesta vaan auttaa lukijaa ajattelemaan kriittisesti – ennen kaikkea itsekriittisesti. Keinoinaan esimerkiksi dialogimuotoinen kirjoittaminen, narratiivit, sarjakuvat ja illuusioperinteen innoittama kuvataiteellinen ilmaisu työryhmän jäsenet problematisoivat tutkittavien ilmiöiden eri puolet ja johdattavat lukijan ja katsojan ajattelemaan niitä itse. Viime kädessä tavoitteena on tehdä tiedollisen epävarmuuden tila ymmärrettäväksi ja hyväksyttäväksi positioksi – hedelmällisemmäksi kuin pakonomainen kannanottaminen.

Tutkimuksen rohkeus ilmenee kolmella tavalla: poliittis-intellektuaalisena tekona, osittaisena irrottautumisena akateemiseen filosofian muodoista sekä viestinnällis-taiteellisena uudistuksena. 1) Se pyrkii vastaamaan kommunikaation kriisiin filosofian ja kuvataiteen keinoin ja luomaan uudenlaisia yhdessä toimimisen ja tekemisen muotoja näiden kahden alan osaajille. 2) Sen menetelmä edellyttää astumista osittain akateemisen filosofoimisen ulkopuolelle. 3) Hankkeessa kehitetään mobiilisarjakuvaa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Ruonakoski Erika, Poleshchuk Irina, Vuori Jaakko, Mäkelä Pauliina

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Arkkitehti SAFA Karita Rytivaara ja työryhmä 67 400 € Riisuttu runko: Rakennusrungon muodonannollinen merkitys 1960- ja 1970-luvun arkkitehtuurissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Kiihtyvä purkamisen kulttuuri on vakiintunut maassamme. Etenkin 1960- ja 70-luvun rakennukset häviävät nyt purkutyömaa-aitojen takana. Ironisesti vastaavanlaista purkamista on nähty viimeksi juuri rakennusten rakentamisajankohtana. Suhtaudumme nyt rakennettuun ympäristöömme samoin kuin 60 vuotta sitten.

Meidän tulisikin purkaa ja uudelleen rakentaa ajatteluamme, ei rakennuksiamme.

Riisuttu runko -tutkimus- ja näyttelyprojekti tarttuu moderniin rakennuskantaan kohdistuvaan purkamisen kulttuuriin ja rakennusrungon muodonannolliseen rooliin 1960-luvun ja 1970-luvun arkkitehtuurissa.

Teemme tutkimusta purkamisen liittyvistä kysymyksistä ja betonirunkoisten rakennusten anatomiasta. Kuuntelemme modernin arkkitehtuurin piirteitä pienoismallien, kirjallisen tutkimuksen, haastattelujen ja konkreettisen koerakennuksen avulla.

Voisimmeko purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan säilyttää rakennuksen betonisen rungon ja löytää kestäviä tapoja hyödyntää sitä? Opimmeko kuuntelemaan riisuttua runkoa?

Modernin rakennuskannan arkkitehtuuri perustuu usein rungon tilallisuuteen ja on keskeinen osa ajanjakson arkkitehtuurin ymmärrystä. Modernin talon rakennusrunko on myös kuva ajan ideoista ja toiveista. Kyse oli tapahtumarikkaasta ja jännitteisestä ajasta maassamme, jonka ymmärtäminen vaatii vielä uusia näkökulmia. Kuuntelemme, mitä modernin talon rungoilla on annettavanaan. Toimimme talokuiskaajina.

Riisuttu runko haastaa vallalla olevia rakentamisen ja purkamisen konventioita. Hanke haastaa muuttamaan käsitystämme nuoresta modernista ympäristöstä, katselemaan sitä kärsivällisesti. Sen sijaan, että vaadimme ominaisuuksia rakennukselta, kysymme mitä rakennus jo tarjoaa ja kertoo meille. Purettavassa rakennuksessa järjestettävä näyttely ja pienoismallit yhdessä tuovat modernin arkkitehtuurin ja sen materiaalisuuden tarkasteltavaksi ja käsin kosketeltavaksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Rytivaara Karita, Karvinen Kaisa

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Antti Räihä ja työryhmä 196 600 € Tilaperimyskiistat ja pauperismi. Maatilojen sukupolvenvaihdokset Suomessa noin 1700–1900

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tässä hankkeessa tutkitaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia Suomessa pitkällä aikavälillä noin vuosina 1700–1900. Perinteisen maanviljelysvaltaisen maatalouden ajan lopun maanomistusta polarisoi keskeisesti se, että itäisessä Suomessa halottiin tiloja, kun taas läntisessä Suomessa toimittiin toisin. Huolimatta toisistaan eroavista kehityslinjoista maanomistuksen taloudellis-sosiaalinen eriarvoisuus (tilalliset–tilattomat) kärjistyi ympäri Suomen viimeistään 1860-luvun suurten nälkävuosien ja 1800–1900-lukujen taitteen maanhallinta- ja omistuskiistojen (ns. torpparikysymys) aikana. Kysymykseen miksi poikkeava kehitys johti yhtäläiseen lopputulokseen ei ole annettu vielä vastausta.

Tässä hankkeessa keskitytään itä–länsi-polarisaation takaisiin sukupolvenvaihdoksia yhdistäneisiin tekijöihin. Tutkimuksessa kysytään (1) minkälaisia konflikteja sukupolvenvaihdokset aiheuttivat sisarusten välille ja (2) oliko pauperismi eli köyhäläisyys sukupolvenvaihdosten väistämätön lopputuote. Hankkeen Tutkimuskohteet sijaitsevat neljällä vertailualueella itäisessä ja läntisessä Suomessa.

Hanke kytkeytyy tutkimukseen, jossa tunnistetaan pitkälle 1900-lukua ulottunut maanomistuksen keskeinen vaikutus ihmisten toimeentuloon, hyvinvointiin ja elämänkulkuun. Sukupolvenvaihdoksia ja maatilojen periytymistä on tarkasteltu usein perhehistorian kontekstissa, jonka keskeisiä teemoja ovat perimysstrategioiden vaikutus avioitumisikään, väestönkasvuun ja muuttoliikkeeseen. Tämä hanke tuo keskusteluun mukaan perimyskiistat ja taloudellis-sosiaalisen eriarvoistumisen tematiikan.

Tämä hanke vahvistaa pitkään alamaissa ollutta suomalaista maataloushistoriaa. Se tuo vertailevan tutkimusmenetelmän ja lähdeaineistoja uudella tavalla yhdistävän lähestymistavan avulla tietoa siitä, kuinka maanomistusta ja perintöoikeutta säädelleet normit ja käytänteet tuottivat perheiden sisäisiä ristiriitoja ja sosiaalis-taloudellisia ongelmia suomalaisella esiteollisella maaseudulla.

Työ on rohkea avaus, sillä 1700–1800-lukujen maaseudun tutkimus on ollut Suomessa vähäistä viimeisten vuosikymmenten aikana. Hanke on rohkea myös siksi, että se perustuu suuren aineistomassan yhdistämiseen ja analysointiin. Hankkeessa koottavan tietokannan informaatiota visualisoidaan uudella tavalla laajojen kartta-aineistojen avulla. Hankkeen rohkeus yhteiskunnalliseen näkyvyyteen perustuu yhteistyöhön eri muistiorganisaatioiden kanssa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Räihä Antti, Laine Kirsi, Luttinen Jaana
Muut työryhmän jäsenet: Talvitie Petri

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM Mikael Rönkkö 18 000 € Kaiser's Holocaust -kirjan suomennos – aiheena Hererojen kansanmurha, Saksan unohdettu joukkotuho Lounais-Afrikassa ja holokaustin koloniaaliset juuret

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Suomennetaan David Olusogan ja Casper W. Erichsenin tietokirja "The Kaiser's Holocaust: Germany's Forgotten Genocide and the Colonial Roots of Nazism". Saksassa ja Britanniassa paljon keskustelua herättänyt historiateos on Suomessa vähän tunnettu: se käsittelee Saksan Lounais-Afrikan (nykyinen Namibia) häikäilemätöntä siirtomaapolitiikkaa ja Herero- ja Nama-kansojen joukkotuhoa.
Saksan siirtomaa-armeija syyllistyi 1904-1908 Herero- ja Nama-kansannousun tukahduttamisessa järjestelmälliseen kansanmurhaan, jota usein kutsutaan vuosisadan ensimmäiseksi. Sodankäynnissä ylivoimaiset Lothar Von Trothan johtamat Schutztruppe-joukot ajoivat kapinoivat hererot perheineen Omaheken autiomaahan, jossa tuhansia kuoli nälkään ja janoon. Henkiinjääneet suljettiin keskitysleireille: merkittävä osa Herero- ja Nama-kansasta tapettiin pakkotyön, aliravitsemuksen, tautien ja seksuaalisen väkivallan näännyttäminä. Kansanmurhan uhreja oli arviolta 80 000 eli jopa 80 % Herero-väestöstä ja 50 % Nama-kansasta murhattiin.
Joukkotuhon tavoitteena oli hererojen ja namojen hallitsemien maiden valtaaminen saksalaisten uudisasukkaiden viljelymaiksi ja alkuperäisasukkaiden täydellinen tuho. Kansanmurhaa oikeutettiin rotuhierarkian ideologialla, joka edelsi kansallissosialistista rotyhygienia-ajattelua. Käytössä oli natsien myöhemmin vakiinnuttamia joukkotuhon menetelmiä ja Schutztruppen johtajia oli myöhemmin Saksan kansallissosialistisen puolueen keskeisinä aktivisteina ja kuolemanleirien toimeenpanijoina. Luderitzin Shark Islandin keskitysleirillä toimi lääketieteen professori ja sittemmin tunnettu natsipuolueen ideologi Eugen Fischer, joka toimitti vankien pääkalloja rotuhygienian tutkimuksiin Saksaan. Jopa Adolf Hitler käytti Fischerin rasistisia tutkimuksia kansallissosialistisen rotuopin perusteluina Mein Kampfissan. Olusoga ja Erichsen kannattavatkin jatkuvuusteoriaa, jonka mukaan hererojen ja namojen joukkomurha oli holkaustin preludi ja laboratorio.

Saksan Lounais-Afrikan rasistinen siirtomaapolitiikka ja yhteys kansallissosialistiseen rotuideologiaan on yllättävän vähän käsitelty teema suomalaisessa julkisuudessa – ja jopa tutkimuksessa. Suomalaiset lähetystyöntekijät olivat merkittävässä roolissa Ambomaalla hererojen naapurissa ja joutuivat toimimaan yhteistyössä siirtomaahallinnon kanssa. Teoksen suomentaminen tulee herättämään keskustelua unohtuneesta, kenties jopa vaietusta, mutta hyvin ajankohtaisesta aihepiiristä.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Mika Saarenpää 30 000 € Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun vaikutus kehon mikrobistoon ja mikrobivälitteiseen immuunisäätelyyn

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Väitöskirjatutkimuksessani selvitän, kuinka luonnon virkistyskäyttö ja luontomatkailu vaikuttavat kehon mikrobiyhteisöihin ja mikrobivälitteiseen immuunisäätelyyn. Luonto- ja mikrobialtistusta tarvitaan immuunipuolustuksen oikeanlaiseen toimintaan, sillä liian vähäinen kontakti luonnollisten mikrobiyhteisöjen kanssa saattaa johtaa autoimmuunisairauksien puhkeamiseen. Arviolta joka kahdeksas teollisuusmaan asukas kärsii vakavasta immuunijärjestelmän häiriöstä. Luonnon virkistyskäytöllä ja luontomatkailulla on suuri potentiaali mikrobialtistuksen lisäämisessä etenkin kaupunkioloissa asuvilla, joilla kontakti luontoon on vähentynyt. Tuloksia voidaan hyödyntää etenkin muuttuvan terveydenhuollon sekä kotimaisen luonto- ja hyvinvointimatkailun kehittämisessä. Positiiviset tulokset voivat mahdollistaa kehomme mikrobiston muokkaamisen immuunisairauksien riskin vähentämiseksi ja immuunipuolustuksen vahvistamiseksi helposti, turvallisesti ja kestävästi. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu. Mökkeilyn vaikutuksia tutkin kaupunkilaisilta kerättyjen ihon ja suoliston mikrobinäytteiden sekä verinäytteiden avulla. Aineisto mahdollistaa mikrobidatan yhdistämisen laajaan kyselyaineistoon. Kaupunkiviljelyn vaikutuksia tutkin taimia biologiselta monimuotoisuudeltaan eroaviin kasvualustoihin istuttavien ihon, syljen ja ulosteen mikrobinäytteiden sekä verinäytteiden avulla. Vaelluksen vaikutuksia tutkin noin viikon kestäville, kasvillisuudeltaan erilaisiin ympäristöihin sijoittuville vaelluksille osallistuvien kaupunkilaisten ihon ja ulosteen mikrobinäytteiden avulla. Retkeilyä ja mökkeilyä harrastaa yli puolet suomalaisista, vapaa-ajan viljelyä noin neljännes. Geneettisten menetelmien avulla tunnistettavien mikrobiyhteisöjen rakennetta ja monimuotoisuutta ennen luontoaltistusta ja tämän jälkeen verrataan immuunivasteen tasapainoa ja tulehdusreaktiota kuvastavien sytokiinien pitoisuuksiin sekä aiemmissa tutkimuksissa saatuun tietoon immuunipuolustukseen vaikuttavista mikrobeista.

Tällä hetkellä luontopohjaisissa terveyspalveluissa painottuvat henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Fyysisen hyvinvoinnin luontopohjainen edistäminen on jäänyt varjoon, niin alaan liittyvässä tutkimuksessa kuin opetuksessa ja yrittäjien palveluissa. Tutkimukseni on syntynyt puhtaasta tarpeesta tuottaa lisätietoa luonnon fyysisistä terveysvaikutuksista, ja se haastaa rohkeasti näkemyksen siitä, kuinka luonnon virkistyskäyttö soveltuu lähinnä sairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn kevyeksi tueksi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Anna Salomaa 9 400 € Liikkuvuus hankkeessa Ympäristötiedon ja politiikan rajapintaorganisaatiot totuuden jälkeisenä aikana: Helmholtz Centre for Environmental Research

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Tutkimus syventää ja vahvistaa Koneen Säätiön rahoittaman post doc -hankkeeni ”Ympäristötiedon ja politiikan rajapintaorganisaatiot totuuden jälkeisenä aikana” tutkimusta liikkuvuusjaksolla. Vastaanottajaorganisaatio on Helmholtz Centre for Environmental Research (UFZ) Leipzig. Systeemisiä muutoksia tarvitaan biodiversiteettikadon pysäyttämiseksi, kuten toteaa esimerkiksi IPBES Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services. Siten hankkeen kuluessa kestävyysmuutoksen/-murroksen tarkastelu on tullut oleelliseksi. Liikkuvuus syventää ja vahvistaa hankkeen tutkimusta lisäten kestävyysmuutokseen liittyvien teorioiden ymmärtämistä ja mahdollistaen aihepiirin tutkijoiden tapaamisia. Suunniteltu liikkuvuusjakso ei pidennä hankkeen kestoa. Tuleva Covid-19 tilanne vaikuttaa liikkuvuuden kestoon ja toteutumiseen.

Liikkuvuusjakso auttaa päivittämään aiemmin suunnitellun teoriataustan muuttuneeseen kontekstiin. Ympäristötiedon ja politiikan rajapintaorganisaatioiden tutkimus väitetysti totuudenjälkeisenä aikana on rohkea avaus, koska tutkimus koskee ajankohtaista ja poliittisesti ristiriitaista ilmiötä. Tutkimus on monialainen ja valitsemani näkökulma on valtavirtaa laajempi. Tutkimus on myös tieteellisesti haastava tutkimusalan ollessa tuore. Liikkuvuusjakson matkat tehdään autolautalla ja biokaasuautolla

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Lecturer in Politics and International Relations Jokubas Salyga 116 600 € The Enigma of Baltic Post-Communist Transformations

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
The purpose of this project is to provide a first comprehensive and comparative account of the provenances, actualities and postscripts of post-communist transformation in the Baltic republics of Estonia, Latvia and Lithuania. By developing an innovative historical materialist approach, the project will adopt extended analytical timeframe (from the 1940s to the present). It will advance a research agenda generative of new empirical findings. At the centre of this agenda will be an engagement with the themes ranging from the assessment of economic impacts of the Soviet occupation, the nature of the 1991 revolutions and the origins of Baltic neoliberalisms to the intricacies of class re-composition in moments of property restructuring, the instances of forgotten labour struggles, as well as the recent rise of the far-right in the environ of authoritarian neoliberal statecraft.

Combining insights from International Political Economy, Historical Sociology, Industrial Relations and Area Studies, this project will transform the doctoral dissertation into a first research monograph. Its publication is currently negotiated with Stanford University Press. In addition, the concepts and themes addressed in the first monograph will form the basis for two additional projects (on historical materialist concepts and labour resistance in Eastern Europe) during the three years for which the funding from Kone Foundation is sought.

Currently there is not a single monograph addressing the dynamics of Baltic social and economic restructuring prior, during and after the communist period in depth. The boldness of this research initiative is defined by the aspiration to provide a first comprehensive historical account of socio-economic change in the Baltic states over the last 80 years. The engagement with this under-explored region will serve as an indispensable resource for all future commentaries on the Baltic states.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of social sciences Sonja Savolainen 135 000 € (In)visible movements in social media: how media systems shape the strategies of social movements

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
How do social movements adjust to open and closed media systems, and on the other hand tactically use opportunities provided by social media and technological development in both national and global media systems?

This research project conducts three case studies in order to answer the research question. These are the Climate movement in Finland, the Black Lives Matter movement in the US and the Hong Kong protests, between 2019 and 2020. The objective of the project is to widen our understanding of social movements in social media by comparing movement strategy, (in)visibility and anonymity in more open and closed media systems. The project uses different softwares for collecting and processing social media data, that allow the use of extensive data sets, exceeding 50,000 social media posts per case study. The data will be collected from social media platforms including Facebook, Twitter, Reddit and LIHKG, and smaller platforms. Additional data will include activist interviews and the surveys of participants in Fridays For Future climate protests from the Protest for a Future II project.

The project combines social movement studies and media and communications studies for an interdisciplinary theoretical framework. The political process approach and the contentious politics approach are especially important for the project, along with studies on media systems, temporal continuity of movements in media and the strategical use of social media and ICTs. The project draws contributions from both fields to produce new information about how social movements are shaped by, adapt to and operate in different media systems and technological environments. The tangible aim of the project is to illustrate the impact social media and ICTs have on movement strategies and to compare social movement strategies in open and closed media systems as well as in global or transnational media. The project will result in four articles that achieve this aim and combine into a dissertation.

This initiative is bold, because it opens up the research field by challenging critical accounts on the impact of social media and Internet and communication technologies for social movements by recognising that social media is a simultaneous utopia and dystopia for political participation. The overlapping national and global media systems combined with the accelerating development of ICTs have inspired the methodologically innovative and theoretically bold research approach of this initiative.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Savon soitannollinen seura 50 000 € Musiikin historia muuttuu: naisten säveltämät suurteokset murtavat kansallisromanttisen käsityksen historian suurmiehistä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kaksivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Savon soitannollinen seura tutkii naisten säveltämiä suurteoksia käsikirjoituksista ja tuottaa niistä esitysmateriaalin yhteistyössä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa. Näiden asiantuntijoiden työ on vapaaehtoistyötä ilman erilliskorvausta. Tuloksena saadaan ja on jo saatu levityksen materiaalia, jolla voidaan ensimmäistä kertaa tuoda nämä säveltäjät heidän ansaitsemalleen paikalle musiikin historiassa.

Ida Mobergin ooppera Aasian valo on käsikirjoituksia tutkimalla todettu täysin valmiiksi. Säveltäjä laati teoksesta 5 vihkoa vuonna 1945 2 vuotta ennen kuolemaansa. Teos on nyt pääosin digitoitu ja se tulee muuttamaan suomalaisen ja pohjoismaisen musiikinhistoriankirjoituksen. Yhteistyössä Den nya operan -yhdistyksen kanssa suunnitellaan näyttämöesitystä vuodelle 2023 ja konserttiesityksiä teoksen osista 2021 lopulle–vuodelle 2022.

Savon soitannollinern seura tuottaa jatkuvasti myös muuta materiaalia käsikirjoituksista. Yhdistys tutkii ja tekee teoksille alustavan puhtaaksikirjoituksen. Kun teos saa esittäjän (yhdistys tai muu), laaditaan painokelpoinen jatkuvasti kokemusten mukaan täydentyvä digitaalinen materiaali.

Tutkimuksen tuloksena tulemme osoittamaan, että (pohjoismaisen) musiikin historia on kirjoitettu voittajien ("suurmiehet") näkökulmasta, eikä se pidä paikkaansa. Tuotamme mm. oopperan, joka pakottaa miettimään uudelleen, miksi jotkut sävellykset pääsevät kanonisoiduiksi ja toiset unohdetaan. Tutkimus paljastaa, että naisten musiikkia on paljon enemmän kuin historiassa kerrotaan ja se on systemaattisesti unohdettu. Emme palauta naissäveltäjien kunniaa vaan tuomme sen heille ensi kertaa.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

M.A. Regina Schreiber 30 000 € Responsibility and justification: A phenomenological investigation into the role of responsibility in scientific theories and methods

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
In my thesis, I develop a new account of responsibility by conducting an investigation of the conceptualization of responsibility within the field of phenomenology. I provide a detailed theoretical research on the concept of responsibility as well as a profound understanding of how this concept concerns the special sciences, the humanities and our societies. Thus, I contribute in the public discussions about artificial intelligence, medicine or political sciences which are concerned with the question of who takes the responsibility for scientific research. My hypothesis is that we take responsibility in the process of justifying our methods and that questions concerning responsibility do not solely arise on an ethical or moral level. If we want to justify our methods, we have to demonstrate why the method in question is the right one for its purpose and appropriate to its subject matter. My argument builds from phenomenology and I examine Edmund Husserl’s radical critique of the sciences and humanities in order to explain the interrelation of responsibility and justification. Husserl’s philosophy offers detailed and specific analyses of the interrelations of the methods, the presuppositions and the task of researchers who are able to reflect on their work and their methodological achievements. Modern societies need the sciences and their results because they boost and enable economic and societal development in various ways. Until today there is no fundamental investigation on the basis of phenomenology which addresses the interrelation of theoretical justification in the sciences and the question of responsibility. My overall aim is to fill two gaps in the current research field of philosophy by performing a systematic explication of the concept of responsibility within phenomenology and to devise a missing account of responsibility in respect to theoretical justification by phenomenological methods that would also contribute to interdisciplinary debates.

On the one hand, responsibility is mainly investigated from an ethical and moral point of view. On the other hand, the question of justification of methods and theories within the sciences is addressed from a point of view which does not include questions of moral responsibility. It is the purpose of my thesis to fundamentally change these perspectives by explicating that a theoretical point of view is essential to ethical and social questions of responsibility.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri, tutkija Katri Senilä 53 800 € Turvallisen kiertotalouden edistäminen puhdistamolietteiden biotestauksen ja käytön ohjeistuksen avulla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Tämän hankkeen tarkoituksena on tuottaa luotettavaa tietoa ja löytää soveliaat työkalut puhdistamolietepohjaisten kierrätyslannoitteiden maatalouskäytön turvallisuuden luotettavaan arviointiin. Tutkimusmenetelminä käytetään perinteisen kemian analytiikan lisäksi biotestausta laajalla terrestristen eliöiden biotestipatteristolla sekä lietteiden sisältämien haitta-aineiden hajoamisen, maaprofiilissa kulkeutumisen ja vesistöön huuhtoutumisen tietokonemallinnusta. Hankkeessa tutkitaan paitsi puhdistamolietepohjaisia lannoitteita, myös sellaisia peltoalueita, joilla on käytetty lannoitteena yksinomaa puhdistamolietettä vuosikymmenten ajan. Pitkäaikaisen puhdistamolietelannoituksen vaikutuksista peltomaan haitta-ainetasoihin ja eliöihin on olemassa verrattain vähän tietoa, erityisesti orgaanisten yhdisteiden osalta. Lisäksi Suomen ilmasto-olot, viljelysmaat ja puhdistamolietteiden haitta-ainepitoisuudet poikkeavat usein merkittävästi ulkomaalaisista vastineistaan. Siksi tämän tutkimuksen tulokset toimivat tärkeänä tietolähteenä kansallisessa kierrätyslannoitteita koskevassa päätöksenteossa.

Hankkeessa pureudutaan merkittävään kiertotalouden haasteeseen – miten jätebiomassoilla voidaan korvata luonnonvarojen käyttöä niin, että hyödyntämisestä koituvat riskit ympäristölle ja terveydelle ovat mahdollisimman pienet. Hankkeessa haastetaan rohkeasti perinteistä tapaa arvioida riskejä pelkän kemiallisen analytiikan kautta tuoden biotestit ja tietokonemallinnus lietteiden turvallisuuden arviointiin, ja lähestytään rohkeasti ja puolueettomasti aihetta, josta ihmisillä on vahvat mielipiteet.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, tutkijatohtori Elina Seye ja työryhmä 308 500 € World Wide Women - Naismuusikot rajojen ylittäjinä ja tulevaisuuden rakentajina

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tiedettä ja taidetta yhdistävän hankkeemme keskiössä ovat naismuusikot eri puolilla maailmaa: Boliviassa, Japanissa, Malissa ja Suomessa. Tutkimme ja tuemme naisten toimijuutta omissa yhteisöissään ja globaalisti verkostoituneessa musiikkielämässä keskittyen erityisesti kulttuurirajat yrittäviin musiikki-ilmiöihin ja ylirajaiseen yhteistyöhön. Olemme kiinnostuneita siitä, miten naismuusikot sovittavat yhteen naiseuden ja muusikkouden, miten he tasapainottelevat omien yhteisöjensä odotusten ja maailmanlaajuisesti verkostoituneen musiikkimaailman tarjoamien mahdollisuuksien välillä, millaisia tulevaisuuksia he pyrkivät omalla toiminnallaan rakentamaan.

Hanke tukeutuu etnomusikologiseen tapaan tehdä tutkimusta, jossa tutkijoiden ja muusikoiden läheinen yhteistyö ja keskinäisen ymmärryksen rakentaminen on keskeistä. Siten on olennaista, että hankkeen tutkijat ja muusikot ovat naisia ja äitejä, ja myös tutkijoilla on kokemusta muusikkoudesta. Jaettu kokemus naiseudesta ja muusikkoudesta toimii hankkeessa yhteisenä kosketuspintana, johon tukeutuen rakennamme avointa vuorovaikutusta ja käsittelemme eri taustoista tulevia naisia määrittäviä ja erottavia valtarakenteita. Teoreettisesti hanke pohjaa intersektionaalisen feminismin näkökulmiin ja hyödyntää lisäksi transkulturaation, dekolonisaation ja afrofuturismin käsitteitä.

Hanke jakautuu kolmeen osaprojektiin, joiden painotukset täydentävät toisiaan: ensimmäisessä korostuvat intersektionaalisen feminismin näkökulmat alkuperäiskansaan kuuluvien muusikoiden esityksissä ja elämässä; toisessa transkulturaatio, vieraiden musiikillisten käytäntöjen sovittaminen uuteen kulttuuriseen ympäristöön; kolmannessa puolestaan naismuusikoiden ammattilaisuuden vahvistaminen ylirajaisen yhteistyön keinoin. Työryhmän työskentelytavoissa yhdistyvät käytännön musiikin tekeminen ja osallistuvan etnografian menetelmät: tutkimusnäkökulmat toimivat myös taiteellisen työskentelyn lähtökohtana ja taiteellinen työskentely tuottaa tutkimusaineistoa.

Hanke ulottuu maantieteellisesti neljälle mantereelle ja tuottaa tietoa globaalien verkostojen vaikutuksista paikallisiin perinteisiin. Kyseenalaistamme staattisia käsityksiä musiikkiperinteistä ja naisten toimijuudesta yhteisöissään. Tuemme ja tutkimme naismuusikoita, jotka rohkeasti ylittävät totuttuja rajoja ja luovat uutta. Uskomme, että jaettu kokemus naiseudesta ja muusikkoudesta mahdollistaa kulttuurirajat ylittävän vuorovaikutuksen ja vaikeistakin kysymyksistä keskustelemisen.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Seye Elina, Oroza Siboné, Chen Ying-Hsien, Smolander Marjo, Hanikka Jenni, Dembele Salome, Nordin Antti

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoctoral researcher Vipul Sharma ja työryhmä (Bio-inspired Materials and Robotics Group) 255 400 € Biotic design for stretchable, flexible, environmentally friendly, and biodegradable electronics

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
With the usage of electronic equipment on the rise, the amount of electronic waste generated each day is equally growing enormously around the globe and their disposal is a serious problem. At the same time, electronics, and especially flexible and biodegradable electronics are more and more being integrated for example into medical devices, fashion items, wellness trackers and other portable devices. Many natural plant leaves are stretchable and flexible because of their unique surface features. This project aims at fabrication of biodegradable, environmentally friendly stretchable and flexible electronic devices using unique features present in the plant leaves as an inspiration. The research will be conducted at Tampere University where, we will use nanofabrication techniques and biodegradable polymers along with principles from nature to create highly stretchable electronic skins, which leave no electronic waste and can be utilized in health monitoring systems and other household electronic items.

The project is a bold initiative as it is a high risk-high gain project and will connect environmental science to the society. It will promote equal prospects for well-being (application in healthcare), a participatory society for citizens (promoting the horticulture activities and in research), sustainable employment, sustainable society and local communities (by promoting new economic prospects by development of new products) and a carbon-neutral society.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Koivikko Anastasia, Yiannacou Kyriacos, Sharma Vipul

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

MA Shikoh Shiraiwa 80 000 € A doctoral research project, “Ideology of Heritage, Museum, Cultural Politics, and Construction of National Identity in Finland and Japan”

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Yosuke Kaifu, an anthropologist that specialises in human evolution, tells us that the migrations, intermarriages, and cultural hybridisations have been repeated throughout human history. Therefore, there is no ‘pure ethnicity’ or ‘pure culture’ existing (2016). As a curator and educator, this statement has become my pursuit of understanding human culture, ethnicity, and heritage- directing more on the fluidity and ambiguity of these elements while showing distinctions and uniqueness. Culture and heritage are ever-changing.

Historically, national museums have materialised an imagined superior ‘we’ society based on the nineteenth-century nation-state apparatus, which created ‘others’ as uncivilized groups. Museums have seemingly evolved to maintain their relevance to an ever-changing society. Nevertheless, the recent events of COVID-19 and Black Lives Matter have brought attention on global injustice and inequality in museums.

Using a theoretical and practical model, my doctoral project seeks to understand how museums can achieve cultural and social sustainability while highlighting cultural and social equality for all ethnicity, cultures, and other social minority groups. This is a multidisciplinary and comparative study between Finland and Japan that examines the relationship between practices and cultural politics within national museums. Simultaneously, I will investigate the relationship between the museum discourse and the role of academic disciplines in a historical context: preserving and reconstructing the West-centric preferences in modern-day museum practices as a global standard.

My aspiration is that this comparative study will shed light on a global pattern of how national museums negotiate power. There is a need for the decolonisation of museums and, to some extent, within academic disciplines. I will seek the future museum direction to support a sustainable society for all of us to co-exist.

Recent events of COVID-19 and Black Lives Matter shed additional light to the ongoing coloniality of power structure in a global context and how museums mirror the power. My research will examine the continuing Western hegemony of the academic disciplines that have been the backdrop of modern-day museum practices globally. Museums are standing at a crucial point fighting for their relevancy. I am pursuing “what it means to decolinise museums” before “decolinising the museums.”

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Toimittaja Anu Silfverberg ja työryhmä (Journalismin kisällit) 54 000 € Journalismin kisällit -hanke uransa alkuvaiheessa olevien toimittajien tukemiseksi ja kisällimäisen oppimisen kehittämiseksi alalla

Muu kulttuurityö
Hankkeessa mentoroidaan uransa alkuvaiheessa olevia toimittajia, joiden pääsy alalle tai pysyminen siellä on syystä tai toisesta vaakalaudalla.
Lisäksi kehitetään journalism kisällioppimisen mallia koko alan käyttöön.

Vuoden 2020 Suomessa nuorten suosimat ja tekemät digitaaliset mediat ovat ansaintamalliltaan sisältömarkkinointia, eivät riippumatonta journalismia. Haluamme kääntää kelkkaa, koska uskomme journalismiin ja riippumattoman tiedonvälityksen yhteiskunnalliseen tehtävään. Tiedämme päivittäisestä kokemuksesta, että toimittajiksi halutaan, ja haluamme vahvistaa tätä professiota.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Silfverberg Anu, Räty Reetta

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTM, tutkija Miska Simanainen 52 500 € Tutkimus perustulokokeilun vaikutuksista tuloihin, terveyteen ja hyvinvointiin

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tutkimuksessani pyrin selvittämään, miten Suomen perustulokokeilu vaikutti siihen valittujen henkilöiden työnteon kannustimiin, tuloihin, terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Perustulokokeilu oli ainutlaatuinen satunnaistettu kenttäkoe, jonka perusteella perustulon yhteiskunnallisista vaikutuksista voidaan saada poikkeuksellisen uskottava kuva.

Tutkimukseni laajentaa kokeilun virallisessa arvioinnissa saatuja tuloksia työllisyydestä, tuloista ja hyvinvoinnista. Lisäksi tutkimukseni pureutuu kokeilussa aiemmin tutkimattomiin muuttujiin, kuten köyhyyteen ja tulonjakoon, sosiaaliturvan alikäyttöön, terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttöön sekä psyykkiseen hyvinvointiin.

Tutkimukseni aineistot ovat pääasiassa rekisteriaineistoja, mutta psyykkisen hyvinvoinnin osalta hyödynnän myös kokeilun loppumetreillä tehtyä kyselytutkimusta. Tutkimusmenetelminä hyödynnän tilastollisia menetelmiä sekä mikrosimulointia.

Tutkimukseni koostuu neljästä eri osatutkimuksesta, jotka vastaavat seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten perustulokokeilu vaikutti eri väestöryhmien työnteon kannustimiin?
2. Miten perustulokokeilu vaikutti tuloköyhyyteen, tulonjakoon ja sosiaalitukien hakemiseen?
3. Miten perustulokokeilu vaikutti terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttöön?
4. Miten perustulokokeilu vaikutti psyykkiseen hyvinvointiin?

Tutkimustulosten valossa voidaan aiempaa luotettavammin arvioida, miten perustulon kaltainen säännöllisesti ja ilman ehtoja maksettava etuus voisi vaikuttaa eri etuuden saajien hyvinvointiin. Perustuloa koskevan tiedon lisääntyminen on erittäin tervetullutta, sillä perustulon kaltaiset mallit ovat saaneet yhä vankemman aseman sosiaaliturvan uudistamisesta koskevassa suomalaisessa ja kansainvälisessä julkisessa keskustelussa. Tutkimukseni tuottamaa tietoa voidaan käyttää sosiaaliturvan uudistamisessa niin Suomessa kuin muissa Suomen kaltaisissa maissa.

Tutkimuksesta syntyvät julkaisut ovat osa väitöskirjaa, jota teen Tukholman yliopistossa sosiologian laitoksella.

Säännöllisesti ja ilman ehtoja maksettavaa perustuloa pidetään edelleen varsin radikaalina sosiaalipoliittisena innovaationa, eikä sen käyttöön oton vaikutuksista ole juuri empiiristä näyttöä. Suomen perustulokokeilun (2017-2018) asetelmaa hyödyntävä tutkimukseni tuottaa kansalaisille ja päättäjille täysin uutta tietoa siitä, voitaisiinko perustulolla lisätä kansalaisten hyvinvointia jatkuvasti muuttuvassa ja äkillisten mullistusten maailmassa niin Suomessa kuin globaalistikin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Postdoctoral Researcher Laia Soto Bermant 192 800 € Truth, Fiction and Power: understanding conspiracy theories about COVID-19

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
This project will examine and document ethnographically the global spread of conspiracy theories about Covid-19. Specifically, I will be looking at how the circulation of theories about the origins of the disease is creating new kinds of relations and separations between locations across the globe.

Rather than question the truth-value of these theories, I am interested in understanding the perspective of those who believe in them and drawing that into the wider political context to see what happens to these ‘alternative’ histories as they move from one place to another.

Why do these stories catch on in some locations and not in others? Who are the people that support them and why do they find them persuasive? Why do some theories appear to spread so rapidly while others remain hidden in the darkest corners of the web? And what does this tell us about the way in which information spreads unevenly across the world? Finally, is there anything we can learn by studying conspiracy theories about how we interpret critical events, both subjectively and collectively as a society? These are some of the key questions I will address in this project.

Most research on Covid-19 at the moment is focused either on the global or on the local aspects of the pandemic – either how the whole world gripped by it, or how a particular country or cultural group is dealing with it. In contrast, my aim is to follow some particular conspiracies across the world to see where they land, and what happens to them when they do. Through this, I want to understand how the circulation of these kinds of ideas about the ‘real’ causes of Covid-19 can shed light on the contemporary circulation of ideas more generally, and how that reflects, informs or even contributes towards the creation of relations between places.

This is a bold initiative because it allows us to view globalisation from a completely different perspective.
Rather than looking at it as a process of expansion and homogenisation, this project allows us to understand how global events do not have a global meaning. Rather, knowledge and interpretations spread unevenly, creating a complex yet invisible landscape of connections and disconnections between different locations.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. Darin Stephanov 129 600 € Ruler Visibility, Public Space/Sphere, and Collective Identities in the Late Russian and Ottoman Empires – a Finnish-Bulgarian Comparison

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
This project tests the hypothesis that multiplying and escalating public ruler celebrations across the Romanov and Ottoman Empires in the nineteenth century not only forged strong vertical ties of subject loyalty to each respective emperor in the short run, but also, and more importantly, stimulated the rise of the horizontal ties of (macro) group consciousness and ethnonational belonging in the long run. In particular, it traces the public outreach efforts of each ruler aimed at those among his subjects who belonged to a different faith or denomination. In the Romanov case, the community of Lutheran Finns serves as the point of focus, whereas in the Ottoman case, the same role is taken up by the Orthodox Christian Bulgars. The basis for comparison lies not in any pre-existing connections between these two communities, but rather in the comparable contemporary sets of cultural stimuli originating from the Russian and Ottoman monarchs to which ordinary Finns and Bulgars, respectively, were exposed, leading, over time, to cycles of symbolic interaction between the ruler and the ruled.
First, the project proceeds on a periodic basis – by evaluating welcoming ceremonies and local cultural production inspired by imperial visits to the Grand Duchy of Finland (1812-1891) vs. their equivalent (sultanic) visits to the Bulgar-populated lands in Ottoman Rumelia (1837-1867). Second, it does so on an annual basis – by analyzing the popular involvement with the annual royal celebrations in the Grand Duchy and Rumelia. Third, where extant evidence allows it, the project studies the ‘ruler’-‘ruled’ symbolic connection on a weekly or daily basis – via texts of prayers, sermons, poems, and songs performed in schools and churches.
It employs elements of micro and macro history, subaltern studies and elite history. It engages sociological frameworks such as core-and-periphery and triadic-nexus analysis in novel and insightful ways – by applying techniques of close textual analysis.

This project advances the argument that the beginnings of the modern outlook among ordinary Finns and Bulgarians may also lie with mass-scale cultural policies of their imperial centers, not just the activities of nationally minded elites. Moreover, it reconstructs key historical episodes and brings to light entire chapters in the history of Finnish and Bulgarian group belonging, which have so far been excluded (ignored and/or forgotten) from mainstream narratives and historical textbooks.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry 60 000 € Stalinin vainojen muistot

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
SKS:n Stalinin vainojen muistot -hankkeessa tallennetaan vainojen uhrien historiaa ja heidän jälkeläistensä kokemuksia vainoista, jotka ovat nyky-Suomessa vähän tunnettu osa kansallista historiaa. Hanke toteutetaan vuosina 2021–2022.

Hankkeessa tallennetaan muistitietoa siitä, miten Stalinin vainoissa 1930–1950-luvuilla kuolleita tai kadonneita on muisteltu ja miten heidän vaiheitaan on yritetty selvittää. Arvioiden mukaan vainoissa kuoli tai katosi 8 000–25 000 suomalaista. Lukumäärä on samaa luokkaa kuin sisällissodan punaisten uhrien tai talvisodassa kaatuneiden määrä. Aihe on poliittisen arkaluontoisuutensa vuoksi ollut pitkälti vaiettu osa Suomen historiaa.

Monet SKS:an yhteydessä olleet ovat iäkkäitä henkilöitä ja toivovat haastatelluksi tulemista. Haastatteluissa tallennetaan tietoa uhreista sekä heidän jälkeläistensä kokemuksista. Lisäksi vastaanotetaan alkuperäisaineistoja, kuten päiväkirjoja, kirjeitä ja valokuvia. Aineistot arkistoidaan SKS:n arkistoon. Ne järjestetään ja kuvaillaan niin, että ne on mahdollista saattaa käytettäväksi.

SKS:n hanke tekee yhteistyötä Kansallisarkiston Suomalaisten vaiheet Venäjällä vuoden 1917 suuren vallankumouksen jälkeen -hankkeen kanssa. Hankkeissa on yhtäläisyyksiä, vaikka näkökulma on eri: KA:n hanke selvittää suomalaisia Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964 ja rakentaa laajaa tietokantaa, kun taas SKS keskittyy muistitietoon ja perheissä kulkeneeseen kokemukseen. Hankkeiden samanaikaisuus tukee kumpaakin ja korostaa pitkään vaietun aiheen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä.

Hankkeen myötä Stalinin vainojen muistojen aineistot tallennetaan osaksi suomalaista kulttuuriperintöä. Aineisto muodostaa kiinnostavan tutkimusaineiston monen tieteenalan käyttöön. Aineiston säilytyksestä ja asiakaspalvelusta huolehtii SKS. SKS:n arkisto on avoin kaikille, joten aineistot ovat esimerkiksi tutkimuksen, sukututkijoiden, toimittajien ja muiden kiinnostuneiden saavutettavissa.

Stalinin vainoissa kuoli tai katosi saman verran suomalaisia kuin sisällissodassa punaisia tai talvisodassa suomalaisia. Poliittisesti arkaluontoisena se on ollut Suomessa pitkälti vaiettu aihe. Hanke tekee salattuja kokemuksia ja henkilökohtaisia muistoja näkyväksi ja tallentaa vähän tunnettua lähimenneisyyttä osaksi kansallista kulttuuriperintöä. On viime hetki haastatella uhrien ikääntyviä jälkeläisiä ja tuoda uusia näkökulmia traumaattisten historiallisten tapahtumien käsittelyyn.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, tutkija Jaakko Taipale 116 100 € Miten sovitetaan yhteen lääketieteen etiikkaa ja etuusoikeudellista järkeilyä? Vakuutuslääkärit, kliininen lääketiede ja asiantuntijatietoon perustuva institutionaalinen päätöksenteko

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Vakuutuslääkärit ovat poikkeuksellisessa asemassa verrattuna muuhun lääkärikuntaan, sillä asiantuntija-ala saa osakseen huomattavan määrän kielteistä julkisuutta. Vakuutuslääkärien toiminta on aiheuttanut kiistelyä myös lääkärikunnan sisällä. Asiantuntijakunnan kiistanalaisesta julkisesta profiilista huolimatta vakuutuslääkärien työtä ei ole tutkittu yhteiskuntatieteellisesti, eikä toiminnan yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta ole arvioitu lääkärikunnan ulkopuolisesta positiosta käsin.

Tämä tutkimus yhdistää kaksi eri tutkimuskontekstia, ja kysyy: 1) miten vakuutuslääkärit yhdistävät lääketieteen etiikan ja vakuuttamiselle keskeisen etuusoikeudellisen ajattelun, ja 2) miten ja miksi vakuutuslääkärit osallistuvat Käypä hoito -työryhmien toimintaan, ja minkälainen vaikutus vakuutuslääketieteellä on kliinisten hoitosuositusten muotoon?

Traumaattinen aivovamma yhdistää molempia tutkimuskonteksteja empiirisenä teemana, joka esimerkkitapauksena havainnollistaa vakuutuslääkärien työkenttää. Tältä osin tutkimus perustaa tutkijan aiemman väitöskirjan sisältöihin, ja laajentaa aivovamman temaattista tarkastelua oikeudellisesta kontekstista ammatilliseen ja kliiniseen kontekstiin. Tutkimus analysoi kvalitatiivisesti monipuolista dokumentti- ja haastatteluaineistoa, joka kerätään tutkimusprojektin kuluessa.

Tutkimuksen tavoitteena on tehdä läpinäkyväksi yhteiskunnallisia vallan ja hallinnan mekanismeja ja prosesseja: tältä pohjalta projekti avaa vakuuttamisen periaatteiden, vakuutuslääkärijärjestelmän ja kliinisen lääketieteen yhteyksiä. Sosiaali- ja yksityisvakuuttaminen ovat keskeinen tapa tuottaa sosioekonomista turvallisuutta ja yhteiskunnallista vakautta, mutta niiden puitteissa vaikuttavien asiantuntijatietojen ja institutionaalisen päätöksenteon suhdetta ei ole selvitetty riittävän yksityiskohtaisesti aiemmassa tutkimuksessa.

Työn rohkea avaus liittyy vakuuttamisen isoihin taloudellisiin intresseihin ja yhteiskunnallisiin arvokysymyksiin. Vakuutuslääkärit ovat kovasti kritisoitu ammattikunta, joka kuitenkin käyttää merkittävää päätösvaltaa erilaisissa päätöksenteon konteksteissa. Kun tutkimuskohde on kiistelty ja kritisoitu, on neutraalin ja kuvailevan tutkimusotteen ylläpitäminen tärkeä mutta haastava tehtävä, jossa vaarana on ajautuminen osaksi tutkittavia ristiriitoja.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Apulaisprofessori Miikka Tallavaara ja työryhmä 270 000 € Omalaatuisuuden esihistoria - Ihmisen ekolokero ja sen muutos pleistoseenikaudella 1.5–0.012 miljoona vuotta sitten

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Maapallolla eli useita ihmislajeja vielä 200 000 vuotta sitten. Huolimatta tästä menneestä ihmislajien kirjosta, oma lajimme on ainut elossa oleva hominini. Lisäksi meistä on muodostunut koko planeettaa dominoiva laji. Yksi tieteen tärkeimmistä kysymyksistä onkin selvittää, miten tähän tilanteeseen on tultu. On esitetty, että lajimme kyky muodostaa nopeasti tehokkaita sopeutumia paikallisiin olosuhteisiin olisi tarjonnut selkeän kilpailuedun muihin nähden ja siivittänyt maailmanvalloitustamme. Tämän näkemyksen mukaan varhaisemmat ihmislajit kykenivät selviytymään huomattavasti suppeammassa joukossa elinympäristöjä. Toisaalta on myös esitetty, että jo varhain ihmiset kykenivät sopeutumaan varsin erilaisiin ympäristöihin ja että joustavuus luonnehtisi ihmissuvun edustajia jo varhaiselta pleistoseenikaudelta lähtien. Tämä johtaakin kysymykseen sopeutumiskyvyn alkuperästä ja ihmisen ekolokeron laajuudesta: Onko sopeutuvuudessa ja laajassa ekolokerossa kyse jostain nykyihmiselle ominaisesta piirteestä, joka tekee juuri meistä omalaatuisen lajin muiden lajien joukossa vai ulottuuko tämä omalaatuisuus myös varhaisimpiin ihmissuvun edustajiin asti? Tapahtuuko ekolokeron laajeneminen harppauksena vai onko kyse vähittäisestä kehityskulusta? Hankkeemme yhdistää arkeologiaa, luonnonmaantiedettä ja ilmastomallinnusta ja selvittää, miten ihmisen ilmastollinen ekolokero on muuttunut pleistoseenikauden aikana. Hyödynnämme ja jatkojalostamme ainutlaatuista pleistoseenikauden kattavaa ilmastomalliaineistoa (tavoite 1), kokoamme laajan tietokannan ihmisfossiilien ja arkeologisten kulttuurien löytöpaikoista (tavoite 2) ja nämä yhdistämällä määritämme ihmisen ilmastollisen ekolokeron ja tarkastelemme sen muutosta läpi pleistoseenikauden (tavoite 3). Lisäksi tarkastelemme sitä, missä vaiheessa ihminen alkaa erottua muista nisäkkäistä ekolokeron koon perusteella (tavoite 4). Monitieteinen hankkeemme lisää näin ymmärrystä ihmislajien evoluutiosta ja suhteesta muihin lajeihin.

Hankkeemme on uusi, rohkea avaus, sillä se yhdistää arkeologian, luonnonmaantieteen ja ilmastomallinnuksen lähestymistapoja ja menetelmiä uudella innovatiivisella tavalla. Aidosti monitieteinen lähestymistapamme avaa uusia näkökulmia siihen, miten oma lajimme on ottanut paikkansa maapallon elonkehällä. Tutkimuksessa yhdistyvätkin luovalla ja luontevalla tavalla Koneen Säätiön painopistealat ihmistieteellinen ja ympäristöntutkimus.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Armstrong Edward, N. N.
Muut työryhmän jäsenet: Tallavaara Miikka, Luoto Miska

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dr. des. Lena Tambs 108 000 € Interpersonal Relationships in Early Ptolemaic Egypt: A Network Analytical Study of the Zenon Archive (263-229 BCE)

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
The purpose of the proposed project is to test social and economic theories on empirical data retrieved from a very large body of ancient documents through employment of formal Social Network Analysis (SNA). The 1846 ancient texts derive from the largest archive to have survived from ancient Egypt and hold unparalleled potential for studying interpersonal relationships and social structures in the ancient past on empirical grounds.

In order to unlock this potential, I will extract and record a very large number of social and economic relations from the ancient material in a bottom-up approach, and analysing the dataset in the form of social networks. As such, I will use conceptual and computational SNA methods to address the overarching question of how, in a period of intense cultural exchange, macro- and micro-history can be united by retrieving individual agency from written sources. Doing so on a large scale will allow me to draw statistically supported conclusions about aspects of daily life and the structural dynamics of human interactions in 3rd century BCE Egypt that usually are inaccessible to the ancient historian.

I I will join the Centre of Excellence in Ancient Near Eastern Empires (ANEE), University of Helsinki, and intend to complete the proposed research, prepare a monograph for publication and present aspects of the work at international conferences and in peer-reviewed articles in top-tier journals over a three-year period.

Adopting and adapting formal methods of Social Network Analysis to study prosopographical, attribute and relational data revealed by the Zenon Archive as social network models is a bold initiative, because it breaks disciplinary boundaries and bridges Humanities and Social Sciences. Moreover, the archive’s size and complexity pose significant methodological challenges. By means of applying SNA to the task, the project sets out on an ambitions quest to study the sources collectively.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkimusavustaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Ronja Tammi 126 000 € Following Cellular Journeys: Biogenetic embodiment of morality and ethics in tissue donation

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tämä tutkimus tarkastelee empiirisesti ihmiskudoksia tilanteissa, joissa kudosta otetaan pois ihmisyksilön ruumiista, käsitellään, muokataan ja säilytetään ja siirretään lopulta joko osaksi toisen ihmisyksilön ruumista, kudosta säilyttävää biopankkia tai dataksi muuttuen osaksi valtavia tietovarantoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on seurata näitä kudosten ihmisyksilöstä alkavia polkuja sen varrella välittyviä moraalisia ja eettisiä asetelmia, oletuksia, päätöksiä ja kysymyksiä analysoiden. Tarkoituksena on havainnoida ja kyseenalaistaan käytännöissä uusinnettavia ja tehtäviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia normistoja, rajanvetoja ja oletuksia feministisen ja posthumanistisesti virittyneen etnografian keinoin.

Tutkimuksessani olen kiinnostunut luovutettavien ihmiskudosten kantaman biogeneettisen materiaalin mukanaan kuljettamasta moraliteetista, joka tilanteisesti saa erilaisia eettisten käytäntöjen muotoja. Tarkastelun kohteena ovat Suomessa tehtävät kudosluovutukset, joista olen tarkemmin valinnut seuraavat kolme: 1) sukusoluluovutus hedelmöityshoitotarkoituksiin yksityisillä klinikoilla, 2) verenluovutus terveydenhuollon tarpeisiin Veripalvelun toiminnan yhteydessä, sekä 3) sarveiskalvoluovutus yliopistollisessa tai kunnallisessa sairaalassa.

Tarkoituksena on tutkia jokapäiväisiä luovutuksen käytäntöjä, joissa ihmiskudoksen morallisuutta ja siihen kohdistuvaa eettistä päätöksentekoa tehdään ja tuotetaan. Lisäksi otan vertailevan näkökulman erilaisten ihmiskudosten luovutusprosessissa tapahtuviin eettisiin ja kudoksia moraalisiksi tehtäviin käytäntöihin. Tavoitteena on tuottaa uudenlaista ymmärrystä ihmiskehon ja sen osien (yhteen-)törmäyksistä (lääke-)tieteen ja teknologioiden kanssa. Tarkoituksenani on tällä tutkimukselle tuoda vahvasti posthumanistinen näkökulma akateemisiin keskusteluihin kehollisuudesta ja biogeneettisten materioiden luovuttamisesta, siirteistä, säilyttämisestä sekä käytäntöjen etiikasta.

Tutkimushanke pyrkii räväkästi ja luovasti tuottamaan uutta ymmärrystä ihmiskehoista ja sen osista yhdistelemällä kenties ennennäkemättömällä tavalla posthumanistista feminismiä, tieteen- ja teknologiantutkimusta sekä queeria kuolemantutkimusta (Queer Death Studies). Pyrkimyksenä on ravistella aiempaa keskustelua ihmiskehojen rajoista, niiden rikkoutumisesta sekä biologisen materian moraliteetista sekä uudistaa bioeettistä keskustelua jatkuvasti kehittyvän biogeneettisen tietämyksen aikakautena.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Kaisa Tervonen 27 500 € Sienten monimuotoisuus perinnebiotoopeilla

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Väitöskirjassani tutkin metsälaitumien ja niittyjen sienilajistoa Keski-Suomessa. Kaikki Suomessa esiintyvät perinnebiotoopit on luokiteltu uhanalaisiksi luontotyypeiksi ja lisäksi niillä on toiseksi eniten uhanalaisia lajeja Suomessa. Niityillä tehdyissä sienitutkimuksissa on havaittu niiton kasvattavan lajirunsautta niittämättömiin alueisiin verrattuna. Laidunnuksen puolestaan on todettu tarjoavan niittyjä laajemman elinympäristöjen kirjon lajeille, jolloin lajirunsaus voisi nousta korkeammaksi. Kuitenkin perinnebiotoppien sienilajistosta tiedetään varsin vähän. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää kuinka metsälaitumien laidunnus, historia ja laitumen ympäristötekijät vaikuttavat mykorritsa- ja lahottajasienten lajimääriin ja yhteisöihin. Lisäksi selvitän kuinka laidunnus ja niitto vaikuttavat lahottajasienten lajimääriin ja yhteisöihin niityillä, sekä voiko tienvarret toimia niittyjen korvaavina elinympäristöinä lahottajasienille. Haluan myös selvittää, voiko putkilokasvit toimia sienilajiston indikaattoreina metsälaitumilla. Keräsimme sieniaineiston Keski-Suomessa sijaitsevilta 36 metsälaitumelta, joista puolet oli tutkimushetkellä laidunnuksessa ja puolet laiduntamatta. Lisäksi keräsimme sieniaineistoa tien pientareilta, laidunnetuilta niityiltä ja niitetyiltä niityiltä yhteensä 36 kohteelta. Kohteilta on kerätty sieninäytteitä, jotka määritän mikroskoopilla. Tämän jälkeen analysoin aineiston ja julkaisen tulokset tieteellisissä julkaisusarjoissa. Raportoin tuloksista myös ympäristöhallintoon.

Perinnebiotoopit ovat luonnonsuojelun kuuma peruna, koska niitä ei aina pidetä alkuperäisluontona. Samalla sienten suojelukysymyksistä tiedetään hyvin vähän. Aiemmat tutkimukset Suomessa perinnebiotoopeilla ovatkin keskittyneet kasveihin. Tässä tutkimusajassa, jossa tutkimus keskittyy yhä enemmän nopeasti valmistuviin menetelmällisiin tutkimuksiin, on rohkeaa tehdä lajistotutkimusta vaikeasta lajiryhmästä elinympäristössä, jossa niiden esiintymiseen vaikuttavista tekijöistä tiedetään vähän.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT, dosentti Jouni Tilli 91 400 € Parlamentaarinen rasismi Suomessa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Tutkimushankkeeni tavoite on selvittää, minkälaista suomalainen parlamentaarinen rasismi on ja miten se on muuttunut vuosien 1907–2020 välisenä aikana. Ensinnä tarkastelen hankkeessani rasismia rodullistamisena eli sitä, miten yhteiskunnallisia eroja ja epätasa-arvoa aiheuttavia seikkoja on kytketty (väitettyihin) biologisiin, kulttuurisiin tai vastaaviin tekijöihin, joita taas on liitetty negatiivisesti eri ihmisryhmiin. Toiseksi tutkin, minkälaisten teemojen sekä poliittisten, taloudellisten ja sosiaalipoliittisten lakihankkeiden tai politiikkatoimien yhteydessä rodullistamista on käytetty.

Lähestyn tavoitettani kolmesta tulokulmasta. 1) Diskursiiviset rakenteet. Millä tavoilla ”muita” ja ”meitä” on eroteltu rotuihin tai vastaaviin ryhmiin? Miten sosiaalisia, poliittisia tai taloudellisia ongelmia ja ratkaisuja niihin on rodullistettu? 2) Kontekstit. Minkälaisiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin, lakiesityksiin, vaatimuksiin, ideologisiin ja taloudellisiin jännitteisiin yllä mainitut diskursiiviset rakenteet ovat liittyneet? Missä yhteydessä ja miten niitä on kritisoitu? 3) Muutokset ja jatkumot. Miten parlamentaarisen rasismin muodot ovat muuttuneet liittyen esimerkiksi etnisyyteen, biologiaan, kieleen tai uskontoon? Minkälaisia jatkumoita on havaittavissa? Miten poliittisten suhteiden vaihtelut ja sodat tai muut kriisit ovat vaikuttaneet?

Projektini toinen tavoite on esitellä suomalaiseen poliittiseen kulttuuriin parlamentaarisen rasismin käsite. Viittaan sillä toimintaan, jossa parlamentaarisen puheen avulla tuotetaan ja ylläpidetään rodullistamiseen nojaava erojen järjestelmä tai järjestelmiä, joilla oikeutetaan valtiotason päätöksiä esimerkiksi oikeuksista, velvollisuuksista tai taloudellisista resursseista.

Tutkimukseni on rohkea avaus, koska siinä pureudutaan yhteen suomalaisen yhteiskunnan kipupisteeseen, rasismiin, poliittisen järjestelmämme pyhätössä. Perinteisesti tasa-arvostaan ylpeässä maassa ei ole ollut helppo katsoa toisin erästä demokratiamme kulmakivistä: miltä Suomen eduskunta näyttää rasismin perspektiivistä yli 100 vuoden aikana? Lisäksi tuon politiikan tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun uuden käsitteen, parlamentaarinen rasismi.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaisa Tiusanen 10 000 € Minuus, kuuluminen ja kulttuuriset merkitykset ruuan mediateksteissä

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Väitöskirja käsittelee ruuan merkityksellistämisen tapoja mediassa. Ruoka toimii kulttuurisena merkkinä, jonka avulla paikannumme osaksi tiettyä elämäntapaa ja luomme eroa toisiin ryhmiin ja kulttuurisiin arvoihin. Väitöskirjassa selvitän, minkälaisia erottautumisen strategioita, merkityskamppailuita ja kulttuuristen arvojen ristiriitoja ruokaan kietoutuu median teksteissä.

Median diskurssit muovaavat käsityksiämme siitä, minkälaiset ruuan käytännöt ja maut ovat kulttuurissamme oikeanlaisia tai hyviä. Ruoka-aiheiden kyllästämässä maailmassa ruokatekstien kautta on mahdollista tarkastella yhteiskunnan suuria kysymyksiä.

Artikkeliväitöskirja jakaantuu ruokakulttuurin mediatekstien analyysissa kahteen teemaan, joissa tutkin (a) journalismin legitiimin maun ja yhteiskuntaluokan diskursseja sekä (b) sosiaalisen median multimodaalisiin terveysruokasisältöihin kiinnittyviä merkityksiä.

Artikkelissa ’Ihannoitu ja henkiin herätetty menneisyys: Autenttisuus ja nostalgia sanomalehden luomu- ja lähiruokateksteissä’ käsittelen lehtitekstien autenttisuuteen, maaseutunostalgiaan ja keskiluokkaiseen moraaliin nojaavia puhetapoja, joissa eettinen kulutus linkittyy korkeaan kulttuuriseen pääomaan (Media & Viestintä 2018). Toisessa artikkelissa ’Ruokakulttuuria keskiluokan armosta: Yhteiskuntaluokkaan kytkeytyvät diskurssit Helsingin Sanomien luomu- ja lähiruokateksteissä’ selvitän journalismin näkökulmia ruokakulttuurin distinktioihin, sosiaaliseen epätasa-arvoon ja ruuan politiikkoihin (Kulttuurintutkimus 2020). Artikkelissa ‘Fulfilling the self through food in wellness blogs: Governing the healthy subject’ (arvioinnissa) tutkin wellness-ruokablogien minäteknologioita, joiden kautta blogien ’ideaali minä’ luodaan. Viimeisessä artikkelissa ‘Biohacking the female body: Breaking up with diet culture’ (tekeillä) tutkin uusliberaaleista merkityksistä pullistelevia terveysdiskursseja, jossa sekä ’kehonormatiivisuus’, kehopositiivisuus että ’kehoneuroottisuus’ ovat jatkuvasti läsnä.

Työni rohkeus näkyy sen yhteiskuntakriittisessä otteessa: selvitän niitä ideologisia mekanismeja, jotka määrittävät, miksi kytkemme itsemme ruuan kautta tiettyihin yhteisöihin ja miksi tarvitsemme ruuan tarinoita oman minuutemme muodostamiseen. Ruoka on poliittista – pullollaan vallan ja etuoikeuksien kytköksiä ja merkityksiä. Keskityn työssäni sekä normatiivisiin ruokatarinoihin että hegemonian ja sen ulkopuolelle jäävän reuna-alueen liitoskohdissa esiintyviin diskursiivisiin säröihin.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Professor Frank Trentmann ja työryhmä 9 800 € “Lockdown Diary”: Everyday Life under Covid-19: a visual-cultural and academic exploration of 5 countries during the pandemic

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ
This visual-cultural and academic project explores everyday life during Covid-19 through a comparative analysis of diaries from 5 countries. It will reveal how people have made sense of their lives during the pandemic by drawing on different cultural scripts of everyday life. The project connects the academic study of the quotidian with a film that will bring the diaries to life for public audiences. The film will make viewers reflect on their own responses in light of other people’s experiences. The project will illuminate everyday life as a culturally formed active resource for people at a time of crisis.

The global pandemic has prompted a global collection of diaries. There are 450 initiatives by museums, literary societies and communities. These “diaries” are a unique global archive of people’s lives, feelings and stories. They call for a bold reconsideration of everyday life. Conventionally, everyday life has been treated as the realm of mundane routines and continuity in opposition to the drama, change and uncertainty of public life. “Lockdown”, however, put “normal” daily life in question.

The project will conduct a comparative analysis of diaries, paying attention to age, gender, household size, technology and other critical factors and study them for central themes. The applicants have already identified rich collections in Finland, Sweden, Italy, California and are now investigating available data in Africa and Latin America.

The output will be a 45 minute long film in which actors in a Zoom-like setting will act out short passages from the selected diaries. The film will be organised around themes to illustrate parallels and differences between societies. It will be aimed at theatres, public spaces, digital media, and museums, accompanied by a publication that will put the diaries in context, discuss main themes and relate them to the literature on everyday life.

This is the first study and film of a unique global phenomenon: the diaries written during lockdown across the globe (currently 450 initiatives). These “diaries” are a unique global archive of people’s lives, feelings and stories. Conventionally, “normal” everyday life has been treated as the realm of mundane routines in opposition to the drama, and uncertainty of public life. The pandemic calls for a bold reconsideration of everyday life.

Työryhmän jäsenet
Muut työryhmän jäsenet: Gronow Jukka

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Researcher, PhD student Priyanka Trivedi 30 000 € To study bioactivity of waxes from wild berry species (Vaccinium sp) and finalize doctoral dissertation on "Composition, bioactivity and effect of environmental factors on cuticular wax of bilberry"

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Wild berries are one of the most important natural resource found in Finnish forests. Currently, only 3% of the wax used in industrial production is originated from living plants while 97% is derived from fossil based source such as oil. Fruit cuticular waxes present a potential source of bioactive wax which can be recovered from fruit waste of industries. In scandinavia, berries are an interesting candidate for wax production. Out of the total 50 species of wild berries found, 37 are edible. Berry press cakes, industrial leftovers of bilberry and lingonberry juice industry can be utilized to extract bioactive wax.

We have extracted wax from berry press cakes of bilberry and lingonberry press cakes and studied its composition. Based on composition of wax and our preliminary study, berry wax should show potential antimicrobial, antioxidant and UV blocking activity and cytotoxicity due to the presence of bioactive compounds in wax. Therefore the aim of this funding was to study the bioactivity of bilberry cuticular wax.

Methods:

Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) and lingonberry (Vaccinium vitis-idaea L.) press cakes were used to extract wax using SFE. Antimicrobial activity will be studied using antimicrobial disc diffusion assay and MIC (minimum inhibitory concentration) will be determined. Antioxidant activity will be studied using DPPH assay, Folin & Ciocalteu assay and ORAC (Oxygen Radical Absorbance Capacity) assay. UV-A and UV-B blocking activity of the waxes will be studied using spectrophotometer-based in vitro assay and substrate (Transpore tape) based assay. Cytotoxicity will be studied using IncuCyte® Cytotoxicity assay using fibroblasts and melanoma cell lines.

This is a bold opening since the results obtained from this study will contribute to enhancing circular bioeconomy by exploring side streams from the berry-based industry to extract waxes. Based on the results, berry waxes could find potential applications in cosmetics and biomedical applications. The research includes interdisciplinary work merging the knowledge of plant physiology and food chemistry to find novel solutions to

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Arts Ryo Umeda 90 000 € Väitöskirjatyöhön "Alustayritysten ja julkisen sektorin alustaekosysteemit – toimintalogiikat, mahdollisuudet ja haasteet"

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Väitöskirjatyössäni tutkin alustatalouden toimintalogiikan soveltuvuutta julkiselle sektorille sekä jäsennän kriittisesti näiden tulevaisuuden alustaekosysteemien mahdollisuuksia ja haasteita. Yksityisellä sektorilla alustatalouden ratkaisut ovat osoittautuneet 2010-luvun menestystarinoiksi, kuuluisimpina esimerkkeinään Google ja Facebook. Sen sijaan julkisen sektorin puolelta alustasovelluksista ei toimivia esimerkkejä käytännössä ole lukuun ottamatta analogisten palveluiden digitointihankkeita.

Tutkimuksessani tarkastelen poikkeuksellista ja suosittua alustatalouden tapausta Japanista: vuodesta 2008 lähtien käytössä ollutta furusato noozei -kotiseutulahjoitusjärjestelmää. Se yhdistää erityisellä tavalla yksityisen sektorin alustayritykset, kunnat ja niissä toimivat paikalliset yritykset, lahjoituksia tekevät kansalaiset sekä valtion ohjaus- ja verovähennysjärjestelmät. Analysoin julkisella sektorilla toimivaa kotiseutulahjoitusjärjestelmää alustatalouden ja alustaekosysteemien näkökulmista.

Tutkimusmateriaalini koostuvat laadullisista haastattelu- ja havainnointiaineistoista. Aineistot olen kerännyt lahjoitusjärjestelmän keskeisiltä toimijoilta eli japanilaisilta alustayrityksiltä, kunnilta, paikallisilta yrityksiltä ja lahjoituksia tekeviltä kansalaisilta. Aineistot kerättiin vuoden 2020 vaihteessa toteutetulla Japanin kenttätyömatkalla. Analyysissä sovellan laadullisen tutkimuksen menetelmiä, keskeisimpinä tapaustutkimus-, kehys- ja narratiivianalyysimenetelmät.

Kolmessa artikkelissani käsittelen eri toimijoiden näkökulmia alustatalouden, julkisen sektorin ja lahjoitusjärjestelmän yhteyksistä. Tarkastelen myös kotiseutulahjoitusjärjestelmän ongelmia, haasteita ja ristiriitoja, joiden ratkaiseminen on keskeistä hahmoteltaessa tulevaisuuden alustasovelluksia. Tutkimustulokseni ovat hyödynnettävissä alustatalouden ratkaisujen kehittämisessä yleisesti julkisella sektorilla ja erityisesti uusien aluekehittämisjärjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Tutkimani tapaus tarjoaa rohkean esimerkin siitä, millaisin periaattein julkinen sektori voisi hyödyntää alustaekosysteemeitä. Tutkimukseni esittää myös resurssitehokkaan toimintatavan, josta hyötyvät lähes kaikki alustaekosysteemin toimijat. Tutkimustulokseni laajentavat alustaekosysteemien empiirisen tutkimuksen julkisen sektorin hallinnassa oleviin järjestelmiin ja tuottaa tieteelliselle yhteisölle teoreettisen kuvauksen tällaisen alustaekosysteemin toimintaperiaatteista.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

PhD Didem Unal Abaday 54 000 € Transnational Contexts and Digital Muslim Feminisms in Times of Right-Wing Populism

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
This project scrutinizes conditions, forms and possibilities of Muslim feminist digital activism within increasingly diverse and complex feminist counter-publics in contemporary Finland and Turkey. Using interviews, digital media and other visual/textual data, it aims to provide comprehensive insights into how Muslim feminists’ interventions into the power asymmetries in feminist counter-publics and their transnational feminist awareness can play a critical role in reconfiguring the feminist political agenda and confronting reactionary populisms. Focusing on a Muslim majority and Muslim minority context, the project shall expose transnational flows of Muslim feminist activist practices beyond the rigidities of methodological nationalism and center-periphery or “First World-Third World” imaginaries. Positioning local Muslim feminisms within the global matrix of feminist resistance, the project shall demonstrate that the efficacy of intersectional feminist responses to reactionary forces in contemporary tumultuous times highly depends on how feminist subjects navigate tensions of inclusivity, difference, and pluralism in feminist politics of defiance. Focusing on the digital as an analytical means to study the enactment of feminist positions in loose networks beyond the rigidities of collective identity, it explores repertoires of contention, coalition building across difference, changed modes of communication and new configurations of Muslim feminist activism across national borders that can substantively and self-reflexively engage with issues of difference, politics of location and power asymmetries among feminisms. Within this frame, the project aims to contribute to a nuanced understanding of Muslim feminists’ digital narratives on multiple and overlapping oppressions across national frontiers as regenerative sources for intersectional and inclusive collective feminist politics in the context of rising right-wing populisms.

The question as to how politics of intersectionality and religious belonging are incorporated into dialogue or dismissed from it in feminist coalition-building and frame alignment against the current gender backlash, is rarely studied in the current scholarship. Noting this vacuum, this project provides a nuanced understanding of digital Muslim feminisms in Finland and Turkey with a focus on the conditions and possibilities of intersectional feminist activism in contemporary tumultuous times.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, Akatemiatutkija Katja Uusihakala ja työryhmä 433 000 € Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö. Vertaileva tutkimus lasten pakkosiirtoja, maastamuuttoa ja lastenhoitojärjestelmiä koskevista sovintoprosesseista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tämä vertaileva tutkimus tarkastelee postkoloniaalista anteeksipyyntöä poliittisena ja moraalisena tekona, joka pyrkii uudelleenmäärittelemään ja hyvittämään aikaisemmin vaiennettua menneisyyttä ja historiallisia vääryyksiä. Tapaustutkimukset keskittyvät koloniaalisiin lastenhoitojärjestelmiin ja pakkosiirtoihin, jotka toteutettiin lasten pelastuksen, sivistyksen ja ”paremman tulevaisuuden” nimissä. Etnografisen, monipaikkaisen kenttätyön avulla tutkimuksessa tarkastellaan sovintoprosesseja, jotka koskevat brittilasten maastamuuttoa Britanniasta Australiaan ja Zimbabween, alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten adoptointeja ja pakkosiirtoja asuntolakouluihin Kanadassa, sekä aboriginaalilasten pakkosijoituksia Australiassa. Tutkimustapauksissa lastenhoitojärjestelmä kytkeytyi erottamattomasti kansallisiin assimilaatiostrategioihin sekä pyrkimyksiin vahvistaa koloniaalista järjestystä. Projekti tarkastelee onnistuvatko sovintoprosessit tuottamaan ”postkoloniaalista kansalaisuutta” laajentamalla historiankirjoituksen tapoja ja antamalla äänen aiemmin vaiennetuille, sekä sitä miten anteeksipyydetyt ja heidän jälkeläisensä itse arvioivat sovinnonteon merkityksiä elämässään. Tavoitteena on arvioida postkoloniaalista anteeksipyyntöä kriittisesti kiinnittämällä huomiota sen osittaisuuteen – tapoihin hiljentää joitain ääniä ja sivuuttaa tiettyjä historioita; analysoida sovintoprosessien temporaalista monitulkintaisuutta ja sukupolvienvälisiä vaikutuksia; sekä tutkia ”lasten parhaaseen” liittyvien poliittisten diskurssien, emootioiden ja käytäntöjen muutosta.

Projekti tarkastelee koloniaalisen historian jälkiä länsimaisissa hyvinvointivaltioissa vertailemalla lastenhoitojärjestelmien uhreja koskevia anteeksipyyntöjä. Se arvioi kriittisesti sovinnonteon ylisukupolvisia merkityksiä sekä hyvinvointipolitiikan valjastamista marginalisoitujen ryhmien kontrolliin ”lasten parhaan” nimissä. Aihe valottaa vaietun historian käsittelyä myös Suomessa: esimerkkeinä saamelaisten ja valtion välinen sovinnonteko ja keskustelu lasten kaltoinkohtelusta laitoksissa.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Uusihakala Katja, Rask Hanna, N. N.
Muut työryhmän jäsenet: Rask Hanna, N.N. N.N.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Valtiotieteen kandidaatti, toimittaja Teemu Vaarakallio 7 500 € "Viimeinen siirto – suomalainen ympäristöliike nyt" on Kustantamo S&S:n keväällä 2021 julkaistava kollektiivikirja siitä, miten biosyyfisesti välttämätön mutta poliittisesti mahdoton tehdään

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
"Viimeinen siirto" on kollektiivikirja viimeisestä suomalaisesta ympäristöliikkeestä. Kirjassa periksiantamattomat ilmastoaktiiviset kansalaiset esittelevät ja perustelevat yhdeksän tärkeintä toiminnan muotoa 20-luvun ympäristökriisissä sekä dokumentoivat aktivismia, ajattelua ja ristiriitoja tulevien kansanliikkeiden käyttöön.

Vaikka ulkopuolisen silmissä ympäristöliike onnistuu toisinaan esiintymään yhtenäisenä rintamana, löytyy sen sisältä kiinnostava kirjo tilanneanalyysiä, toimitatapojen monimuotoisuutta sekä muutosfilosofista teoriaa. Ajoittain nämä erot johtavat myös syvään epäluottamukseen ja konfliktiin kentän eri toimijoiden välillä, vaikka tavoite olisikin isoimmassa kuvassa yhteisen tulevaisuuden suuruinen.

Kirja suomalaisista ruohonjuuritason ympäristöliikkeistä tarjoaa hitaamman alustan fraktioiden väliseen dialogiin ja kasvattaa empatiakyvykkyytä erilaisen tien valinneiden välillä. Päämääränä ei ole konsensuksen löytäminen, vaan erilaisten tulokulmien esittely ja ymmärtäminen.

Kirjoittajat analysoivat esseissään oman liikkeensä muutosfilosofiaa, tilannekuvaa ja organisoitumisen muotoa. Esseistit ovat niin ilmastoliikkeestä tuttuja toimijoita jo vuosikymmenten takaa kuin myös uuden, suunnan antaneen nuoren sukupolven edustajia. Tämän sukupolvien välisen vuoropuhelun kautta tavoitteena on luoda dyynamisia uusia avauksia eteenpäin katsovalle, voitokkaalle ympäristöliikkeelle.

Kirja on suunnattu paitsi liikkeissä mukana olevalle laajalle yhteisölle, myös ympäristöhuolestuneille suomalaisten enemmistölle. Uusille lukijoille liikkeen sisäisen monimuotoisuuden kuvaaminen voi osoittaa vaikuttamisen ja osallistumisen lukuisat vaihtoehdot ja innostaa mukaan itselle sopivimpaan toimintaan.

Vaikka kirja tapahtuu ympäristökriisissä, se ei ole kirja ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta, saati sen aiheuttamista ekologisista muutoksista. Kirja käynnistää uuden keskustelun niistä yhteiskuntafilosofisista vaihtoehdoista, joita ilmastokriisin pysäyttämiseksi ei ole vielä kokeiltu. Kirja ei pelkää kyseenalaistaa annettuja totuuksia valtiomuodosta, talouskasvun välttämättömyydestä tai kuluttajanvapaudesta, vaan se haastaa aktiivisesti lukijaansa unelmoimaan toisenlaisen mahdollisen maailman.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT, Professori Kirsi Vainio-Korhonen ja työryhmä (Lasten ja nuorten köyhyyskokemukset) 436 300 € Lasten ja nuorten kokemukset köyhyydestä ja huono-osaisuudesta kriisien jälkeisessä Suomessa 1800-luvulta nykypäivään

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Monitieteinen historian ja sosiaalityön tutkimusta yhdistävä hanke tuottaa uutta tietoa yhteiskunnallisten kriisien seurauksista köyhien ja huono-osaisten lasten ja nuorten elämään pitkällä aikaperspektiivillä. Hanke tarjoaa tietoa yhtäältä siitä, miten arjen köyhyyskokemukset eroavat aikakaudesta ja kriisistä toiseen ja toisaalta siitä, mikä lapsena ja nuorena koetussa köyhyydessä on samaa riippumatta aikakaudesta ja yhteiskunnallisista olosuhteista. Taloudellisten kriisien on todettu vaikuttavan erityisen kielteisesti niihin perheisiin, joiden tilanne on ollut vaikea jo ennen kriisiä. Esimerkiksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on uusimman Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2020 -raportin mukaan heikentänyt lasten hyvinvointia etenkin vähävaraisissa suomalaisperheissä. Lasten näkökulmat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen ovat tärkeitä ja tutkimisen arvoisia sekä sinällään että niiden aikuisuuteen ulottuvien seurausten takia. Haluamme korostaa hankkeessa uudenlaista, köyhien lasten omia kokemuksia ja omaa toimijuutta kunnioittavaa näkemisen ja katsomisen tapaa. Hankkeessa tutkitaan lasten ja nuorten kokemuksia erilaisten yhteiskunnallis-taloudellisten kriisien jälkeen 1800-luvun koleraepidemioista ja nälänhädistä 1990-luvun talouslamaan ja nykyhetken koronapandemiaan. Hankkeen aihe on siis hyvin ajankohtainen ja tarve tutkia ilmiötä sekä edustavin määrällisin että erilaisin laadullisin aineistoin on suuri.

Historiantutkijat ja sosiaalitieteilijät yhdistävät hankkeessa voimansa Suomen oloissa poikkeuksellisella tavalla pitkän aikavälin tutkimukseen, jossa tarkastellaan köyhyyden ja huono-osaisuuden kertomattomia kokemuksia 1800-luvulta nykypäivään. Laaja ja monipuolinen tutkimustieto suomalaisten lasten ja nuorten köyhyyden ja huono-osaisuuden kokemuksista tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden teoretisoida lapsinäkökulmasta koetun köyhyyden seurauksia ja selviytymiskeinoja monimenetelmällisesti.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Artukka Topi, Toikka Enna, Viljamaa Noora, Toikka Enna, Isola Anna-Maria, Syväniemi Maria
Muut työryhmän jäsenet: Kallio Johanna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian maisteri Maria Valkama 30 000 € Väitöskirja dialektisesta negatiivisuudesta Friedrich Hölderlinin runoudessa ja korjailtu käännöskokoelma Hölderlinin runoista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Friedrich Hölderliniä (1770–1843) on kutsuttu ”filosofien runoilijaksi” – osin siksi, että hän on inspiroinut montaa ajattelijaa. Hänen merkityksensä myös modernin runouden edelläkävijänä on laajasti tunnustettu, mutta suomeksi hänen tuotannostaan ei ole kirjoitettu ainuttakaan laajaa tutkimusta.

Hölderlinin opiskelutoveri, ystävä ja kanssa-ajattelija G. W. F. Hegel, taas nähdään yhtenä länsimaisen historian vaikealukuisimmista filosofeista. Hölderlinin ja Hegelin tekstit ovat vaativia eri tavoin ja eri syistä. Heidän ajatuskuluissaan voi perustellusti nähdä samankaltaisuuksia, yhteyksiä ja samanaikaisia tärkeitä käänteitä. Lukemalla näitä kahta vaikeaksi kutsuttua ajattelijaa rinnakkain voi hahmottaa paremmin heidän keskeisten ajatustensa, erityisesti dialektisen negatiivisuuden, merkitystä ja kantamaa.

Väitöskirjatutkimukseni käsittelee dialektista negatiivisuutta Hölderlinin runoudessa. Negatiivisuus ei merkitse Hölderlinillä romanttista synkistelyä vaan uutta luovaa välttämättömyyttä. Tässä ensimmäisessä suomenkielisessä Hölderin-tutkimuksessa pyrin tarjoamaan käsityksen Hölderlinin runouden teemoista erityisesti dialektisen ajattelun kannalta. Käytän Hegelin ”Hengen fenomenologiaa” ja Logiikan tieteen rakenteita valaisemaan Hölderlinin runojen ajatusulottuvuuksia ja paikoitellen hämäriä kuvia. Pyrin osoittamaan, miten Hölderlinin runous heijastaa logiikan ”varjomaailman” dialektista liikettä esteettisesti vaikuttavassa hahmossa. Koetan samalla viitata Hegelin teoksiin tavalla, joka on täsmällinen eikä tingi ajatusten merkityshorisontin ja monitahoisuuden kuvaamisessa, mutta avautuu muillekin kuin erikoistuneille tutkijoille.

Samalla aion työstää valmiiksi korjaillun ja eri editioiden avulla täydennetyn version 2012 ilmestyneestä, nimimerkillä Johan L. Pii kääntämästäni Teokset-kirjasta, joka sisältää valtaosan Hölderlinin runoista.

Luen Hölderlinin runoja filosofian rakentein mutta runokeskeisesti: en etsi yhteisiä käsitteitä vaan ajatusrakenteellisia yhtäläisyyksiä. Tämä on kokeileva, tunnusteleva tapa tulkita runon ja filosofisen tekstin ajatusten muotoa. Työni ovat suomenkielisen Hölderlin-tutkimuksen avauksia. Ymmärrys aiheesta on lähtökohtaisesti epätäydellinen ja sellaiseksi luennassani myös jää, mutta kokemus Hölderlinin ja Hegelin yhteisistä dialektisista ajatusrakenteista avaa tulkintahorisonttia.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Emma Vatka 132 600 € Muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen ja sukusiitosheikkouden ehkäisy luonnonpopulaatioissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Luonnonpopulaatioiden sopeutuminen muuttuviin ympäristöolosuhteisiin voi tapahtua ilmiasun joustavuuden tai evoluution kautta. Evolutiivinen muutos edellyttää, että ominaisuus on perinnöllisesti muunteleva ja siihen kohdistuu valintaa. Ympäristöolosuhteet voivat vaikuttaa paitsi luonnonvalintaan, myös periytyvän muuntelun ilmenemiseen. Monet luonnonpopulaatiot ovat reagoineet ilmaston lämpenemiseen: esimerkiksi hömötiainen (Poecile montanus) ja talitiainen (Parus major) ovat aikaistaneet pesintäänsä Pohjois-Suomessa. On kuitenkin yhä epäselvää, onko havaittu muutos ilmiasun joustavuutta vai evoluutiota.

Sukusiitosta tapahtuu ajoittain luonnossa. Sen haitallisia vaikutuksia kutsutaan sukusiitosheikkoudeksi. Tähänastinen tutkimus on keskittynyt lähisukulaisten pariutumisen välttämiseen johtaviin mekanismeihin. Esitän uudenlaisen näkökulman sukusiitosheikkouden välttämisen tarkasteluun.

Hankkeen tavoitteena on vastata viiteen tutkimuskysymykseen:
1) Miten ympäristöolosuhteiden muutos vaikuttaa perinnöllisen muuntelun ilmenemiseen?
2) Miten ympäristöolosuhteiden muutos vaikuttaa ominaisuuksiin kohdistuvaan luonnonvalintaan?
3) Onko havaittu ilmiasun muutos ilmiasun joustavuutta vai mikroevoluutiota?
4) Miten sukusiitosheikkous ilmenee luonnonpopulaatioissa?
5) Voiko neutraaleihin ominaisuuksiin perustuva parinvalinta estää sukusiitosheikkoutta?
Yhtenä tavoitteena on pitkäaikaistutkimuksen jatkaminen Oulussa.

Hyödynnän harvinaisia pitkäaikaisaineistoja yksilöllisesti merkityistä linnuista. Kehitämme uuden tilastollisen työkalun, jolla tarkastella perinnöllisen muuntelun määrän muuttumista ympäristötekijän myötä. Käytän yleistettyjä lineaarisia sekamalleja, animal model -metodologiaa ja teoreettista simulaatiomallintamista.

Hanke tulee tuottamaan 4–5 tieteellistä artikkelia, jotka julkaistaan arvostetuissa kansainvälisissä sarjoissa. Tuotettavat aineistot tallennetaan SPI-Birds -aineistokantaan.

Hankkeella on potentiaalia tuottaa harvinaislaatuisia tuloksia evolutiivisen muutoksen todentamiseksi. Tulokset auttavat ymmärtämään luonnon tapaa ja kykyä sopeutua muutoksiin. Hankkeen puitteissa mm. kehitetään monialaisesti uutta tilastollista analyysimenetelmää. Tuon julki uudenlaisen tavan tarkastella sukusiitosheikkouden välttämistä. Hanke pohjautuu vuosikymmenten aikana tuotettuihin arvokkaisiin pitkäaikaisaineistoihin ja mahdollistaa niiden keruun jatkamisen.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Dosentti, Akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti ja työryhmä 284 000 € Minun maaseutuni. Ylisukupolvisuus, paikka ja sukupuoli suomalaisten maaseutusuhteen rakentajina

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Minun maaseutuni -tutkimushanke kiinnittää huomion maaseutuun liitettyjen kokemusten, muistojen ja merkitysten moninaisuuteen. Hanke tuottaa kokemushistoriallista tietoa suomalaisten maaseutusuhteen muutoksista 1990–2020-luvuilla. Tutkimus monipuolistaa asumisen ja muuttoliikkeiden tutkimuksessa vakiintunutta monipaikkaisuuden käsitettä huomioimalla paikkaan kuulumisen ylisukupolviset, sulkupuolittuneet ja materiaaliset ulottuvuudet. Tutkimuksessa selvitetään, mikä merkitys paikkojen historiallisilla kerrostumilla ja niihin liittyvillä aistimuistoilla on paikkaan kiinnittymiselle eri sukupolvien elämässä. Samalla tutkimuskohteeksi asettuvat muistitietotutkimuksen aineistot, tutkimusmenetelmät ja niiden kehittäminen. Tutkimme, avaavatko erilaiset aineistot (yksilöhaastattelut, ryhmämuotoisissa ja toiminnallisissa työpajoissa tuotettu muistitieto, valokuvat ja kirjoitetut muistot) erilaisia näkökulmia kokemuksen tutkimukseen, sekä sitä, miten erilaisia aineistoja voidaan menetelmällisesti yhdistää. Monitieteinen hanke yhdistää perinteentutkimuksen ja historian lähestymistavat innovatiivisesti sosiologiseen ja uusmaterialistiseen tutkimukseen. Tämän päivän maaseutuun liittyviä kokemuksia, tunteita, tarinoita ja arjen elämää tallentaessaan hanke tukee ainutlaatuisella tavalla maaseudun nykydokumentointia. Toiminnallisissa työpajoissa osallistamme eri ikäisiä, niin maalla kuin kaupungissa asuvia pohtimaan suhdettaan muuttuvaan maaseutuun sekä kertomaan itse historiaansa. Hankkeessa laaditaan sekä tutkimusjulkaisuja että tuotetaan yhteistyössä Maatalousmuseo Saran kanssa henkilökohtaisia kokemuksia esiin tuova näyttely ”Minun maaseutuni”. Näyttely toimii keskeisenä välineenä hankkeen tuottaman tutkimustiedon jalkauttamisessa.

Tutkimus avaa tuoreen katseen suomalaiseen maaseutuun, ohi julkisuutta hallinneen kurjistumiskeskustelun. Maaseudulle annettujen merkitysten moniulotteisuus on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa huomiotta. Hanke on rohkea avaus, koska suomalaisten maaseutusuhdetta ei ole aiemmin tutkittu uusmaterialistisista ja kokemushistoriallisista lähtökohdista, vaikka esim. luontoon liittyvät aistikokemukset ja ylisukupolvista muistia kantavat paikat ovat keskeisiä maaseutusuhdetta rakentavia tekijöitä.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Vanha-Similä Maria, Pöysä Ville
Muut työryhmän jäsenet: Louekari Sami

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctor in Archaeology (PhD) Ekaterini Velentza 108 000 € Re-imagining the use of traditional watercraft in the Aegean Sea for a sustainable environment and economy

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
This project envisages the use of traditional Aegean watercraft as a step towards a more sustainable environment and economy. The main research questions are: why did the use of traditional watercraft fade in the Aegean region, what was the impact of this disappearance on the local society, economy and environment, what would be required for the potential re-introduction of traditional boats in the Aegean Sea and what would be the socio-economic and environmental benefits of that action?
The project will firstly document the changes in the use of traditional watercraft in the Aegean Sea, in Greece, and particularly the shift from wooden non-fuel boats to polluting motor-boats as it occurred during the 20th and 21st centuries. Secondly, the research will determine the socio-political circumstances that led to this transition, as well as the impact that this change in watercraft had on the local economies, the coastal communities and the marine environment of the Aegean Sea. Finally, the project will assess the possibility of a successful re-introduction of traditional watercraft. The social impact, the reaction of the local communities to such re-establishment, as well as the positive outcomes for the creation of sustainable local economies that preserve the natural marine environment will be issues of major importance.
This project combines concepts from the fields of maritime history and archaeology, maritime ethnography and anthropology, as well as environment sustainability and marine conservation. This interdisciplinary research in the re-introduction of traditional watercraft in the Aegean will present a case of modern adoption of past lifestyles in the pursuit of sustainable environment and economies due to the current climate emergency. The scope of the project will highlight the role of humanities and archaeology in the crisis and global challenges humanity is facing at present. Recording and learning about the past can help to build a better future.

The interdisciplinary perspectives of this research make the proposed project a bold and state-of-the-art initiative. Its originality lies in the fact that it examines issues of environmental and economic sustainability from the scopes of maritime history, archaeology and ethnography. This unique approach will make the methodology and results of the project applicable elsewhere in the world beyond the case of the Aegean Sea.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Doctoral student Brenda Victoria Vértiz Márquez 108 300 € Care spaces in times of crisis: Designing urban public spaces of play in the Global South

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
The current health crisis has re-exposed one of the most important contradictions of contemporary capitalist urbanization: as cities expand and become more powerful than ever, they also grow more unequal and less caring for all. In the midst of this pandemic, while the privilege urban elites are generally able to pay for and access to the care, shelter or leisure they need to sustain their daily lives, for the most deprived populations of growing metropolises, especially in the global South, this is becoming more difficult or outright impossible. The rising of urban inequality is indicative of today’s crisis of care and social reproduction—a crisis highly gendered and racialized, in which people’s capacities for sustaining and replenish their lives are stretching to the breaking point. This research focuses on open public spaces for play, which are often overlooked but are crucially important for everyday’s life, specially for children—particularly in Mexico City’s growing periphery, where these spaces are experiencing a considerable shrinkage and deracination. Its aim is to investigate how open public spaces for play might be expanded and reinvented against current restrictions and the acute crisis of care and social reproduction. The research will be developed as an inquiry process in which theory and practice will be in constant dialogue. A theoretical framework will be constructed around the fields of Design, Urban studies, and Feminist Social Reproduction theory. The practice-based part will build on imaginative and participatory design methods to develop spatial interventions that will be employed as playful devices, in order to inquire the concerns and horizons regarding play as care. Through a highly interdisciplinary approach, the research will challenge the established idea that, in times of uncertainty, play spaces do not represent an alternative to the regimes of everyday inequality, particularly in the growing megacities of the global South.

This research reminds us that, in the midst of crisis, beyond ‘productive’ spaces associated with care and social reproduction, ‘unproductive’ ones—in which more creative and imaginative activities unfold, like play spaces—can and do represent an alternative to the dominant regimes of precariousness in contemporary capitalist cities. By using a practice-based approach centered around Feminist Social Reproduction theory, we can rethink play spaces as vital spaces of care.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

University Lecturer Svetlana Vetchinnikova 40 000 € Language at the individual level: a radical usage-based approach

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Usage-based and constructionist approaches to language see grammar as an inventory of constructions, or complex form-meaning pairings, learned from the input, that is, as a ‘construct-i-con’. This view clearly implies the possibility of variation in individual construct-i-cons. Indeed, when, according to the usage-based view individually variable domain-general cognitive processes are iteratively applied to increasingly diverse linguistic input, we can expect substantial differences between individual versions of the language. To what extent do different individuals infer different regularities from the inputs they receive?

It seems reasonable to hypothesise that an individual grammar can be qualitatively different from a communal one since inferring grammar at the communal level involves averaging. An average across lexical constructions (or lexical items) is a schematic construction. What is the level of specificity/schematicity at which individual language users operate? (RQ1) Along which linguistic dimensions do individual languages vary? (RQ2) And finally, to what extent do different individuals rely on different structural, lexical and acoustic cues in language processing? (RQ3)

In this project, the relationship between language at the individual level and at the level of the society is modelled using complexity theory and operationalised using a combination of individual and communal corpora drawn from the same discursive situation ensuring comparability. The corpora are examined with the methods of register variation, authorship identification from forensic linguistics and statistical measures employed in collostructional analysis and analysis of constructional change. In addition, RQ3 employs experimental data tapping into chunk boundary perception in online speech comprehension which is collected in the project CLUMP. In this data, individual variation is studied using multiple regression and (G)LMM modelling as well as bootstrapped correlation analyses.

The language of an individual has seldom, if ever, been the primary focus of research. Despite the advent of the usage-based paradigm, which sees language as emergent from usage, and variationist sociolinguistics, which pays heed to the diversity of human experience, we are still mostly interested in the ‘average man’. This project shifts attention from groups to individuals drawing on usage-based, constructionist and complexity theories as well as cognitive, corpus and forensic linguistics.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Tutkijatohtori Veli Virmajoki 129 000 € Tieteen tulevaisuuksien ennakoinnin viitekehys

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Nelivuotinen
Tieteenfilosofia, tieteenhistoria ja tieteentutkimus yleisesti ovat onnistuneet tekemään tieteellisen toiminnan luonnetta ja kehitystä ymmärrettäväksi. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, miten tieteen mahdollisia tulevaisuuksia voidaan tämän tiedon pohjalta arvioida. Tieteen tulevaisuuksien arviointiin liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet ovat vailla systemaattista kartoitusta. Tämä on vakava puute, sillä tieteen tulevaisuuksien kartoitus on välttämätöntä niin tieteen sisällä kuin sen ulkopuolellakin, kun arvioidaan, mihin suuntaan tiedettä voidaan ja kannattaa kehittää ja miten tiede tulee vuorovaikuttamaan yhteiskunnan, teknologian ja kulttuurin kanssa.

Projektissa muotoilen viitekehyksen tieteen tulevaisuuksien arvioimiseen. Viitekehyksen peruslähtökohtana on, että tieteen tulevaisuuksien arviointi on hedelmällistä ja mahdollista vain silloin, kun otamme huomioon sekä erilaisten tulevaisuuksien saavutettavuuden että niiden toivottavuuden. Lisäksi tuon tutkimuksessa esiin erityisongelmia, joita tieteen tulevaisuuksien arviointiin liittyy, ja esitän tapoja käsitellä näitä ongelmia.

Tieteenfilosofian tulokset ovat rikkaita tieteen tulevaisuuksien kartoittamisen näkökulmasta. Jalostan tieteenfilosofian tuloksia niin sisällöllisiksi kuin metodologisiksi työkaluiksi tieteen ja muiden tulevaisuuksien ennakointiin. Teen tämän työskentelemällä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa, mikä mahdollistaa konkreettisen yhteistyön alojen välillä.

Yhtenäinen viitekehys, jonka muotoilen, tekee tieteen tulevaisuuden arviointiin liittyvistä ongelmista näkyviä,
hallittavia ja työstettäviä. Esitän myös, miten tällaisen viitekehyksen avulla voidaan vahvistaa tulevaisuudentutkimuksen skenaario-työskentelyn lähtökohtia ja täten tuoda tiedettä koskevia teorioita ja käytännön arviointityötä lähemmäs toisiaan.

Projektissa muotoillaan ensimmäistä kertaa viitekehys tieteen tulevaisuuksien arviointiin ja kartoitetaan
systemaattisesti näihin arvioihin liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia. Täten tutkimus myös kyseenalaistaa
näkemyksen, jonka mukaan tieteen ja innovaatioiden tulevaisuuksien arviointi on periaatteellisella tasolla
mahdotonta. Lisäksi tutkimus paljastaa tulevaisuudentutkimuksen ja tieteenfilosofian yhteistyön hedelmällisyyden.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

FT Susanna Virtanen ja työryhmä 140 600 € Mansin kielen alkeisoppikirjan toimitustyö ja julkaisu

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Kansainvälinen työryhmämme toimittaa ja julkaisee modernin pedagogiikan mukaisen mansin kielen alkeisoppikirjan. Hanke on tutkimusperusteinen. Mansi on Länsi-Siperiassa puhuttu suomen etäinen sukukieli, jolla on tällä hetkellä noin 1000 puhujaa. Kieli on vakavasti uhanalainen, mutta paikallisin voimin ylläpidetään suppeaa mansinkielistä mediaa ja kulttuuritoimintaa. Mansia opetetaan paikallisissa kouluissa lapsille äidinkielenä tai vieraana kielenä, mutta sitä ei käytetä opetuskielenä. Paikallisessa Jugran yliopistossa Hanti-Mansijskissa mansin kielen tutkimus ja opetus on käytännössä ajettu alas, joten ulkomaisten tutkijoiden apu ja resurssit ovat välttämättömiä oppikirjahankkeen toteuttamiseksi. Kunnollisen oppikirjan puute on pitkään ollut este mansin nykykielen tasokkaalle opetukselle länsimaisissa yliopistoissa. Työryhmäämme kuuluu yksi suomalainen ja yksi unkarilainen alan postdoc-tutkija sekä mansia äidinkielenään puhuva kieliaktivisti ja toimittaja, jolla on myös mansin kielen opettajan koulutus. Kaikilla ryhmän jäsenillä on pedagoginen koulutus ja kokemusta kielten opettamisesta. Hankkeessa hyödynnetään työryhmän omaa tuoretta tutkimuksellista tietoa, pedagogista ammattitaitoa sekä natiiviasiantuntijan äidinkielen taitoa. Työ suoritetaan Helsingin yliopistossa ja Hanti-Mansijsikissa. Oppikirja julkaistaan Suomalais-Ugrilaisen Seuran "Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opiskelua varten – Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen" -sarjassa. Kirjan apukieleksi tulee englanti, ja sen avulla voi saavuttaa Eurooppalaisen viitekehyksen mukaisen suullisen ja kirjallisen kielitaitotason B1. Oppikirjasta tulee funktionaalis-deskriptiivinen: käytännön kielitaitoon tähtäävä mutta kuitenkin kielen rakenteet tarkasti kuvaava. Kirjan oheismateriaaliksi tuotetaan verkkosivusto, jolle ladataan mm. äänimateriaaleja.

Alkeisoppikirja mahdollistaa nuorten kielitieteilijöiden perehtymisen mansin kieleen. Kirja soveltuu myös harrastelijoille. Näin kirja edustaa mansin kieltä sekä tutkimuskohteena että elävänä sivistyskielenä. Hankkeessa yhdistyvät suomalainen pedagogiikka, unkarilainen kenttätyökokemus ja mansin kielen äidinkielinen osaaminen. Tuloksena syntyy modernit vaatimukset täyttävä englanninkielinen teos multimedia-aineistoineen. Teos nostaa mansin kielen statusta puhuma-alueilla ja ulkomailla.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Horváth Csilla, Virtanen Susanna, Merova Tamara

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

VTT, sosiologian dosentti Mikko J. Virtanen ja työryhmä 129 000 € Kuinka ilmasto hyvitetään – Miten ilmastonmuutosta kelvollistetaan kuluttajapalveluksi ja miten palvelullistamista oikeutetaan?

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kaksivuotinen
Ilmastonmuutoksen torjuminen on nykyisen elämänmuotomme kohtalonkysymys. Toivo peruuttamattoman kehityksen pysäyttämisestä on asetettu ensisijaisesti kansainväliseen poliittiseen päätöksentekoon. Poliittinen järjestelmä on kuitenkin osoittautunut hitaaksi ja tehottomaksi reagoimaan ongelmaan. Myös sen kyky saada ihmisiä toimimaan yhdessä ja yhteisvastuullisesti ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kyseenalaistettu. Kollektiivisen vastuun ajatus on alkanut purkautumaan yksilöllistetyiksi vastuiksi: ilmastonmuutoksen pysäyttämisvastuu on yhä enemmän kullakin yksilöllä osana hänen jokapäiväistä elämäänsä. Pureudumme hankkeessamme tämän ajattelutavan keskeisimpään ilmentymään, vapaaehtoisiin päästöhyvitysmarkkinoihin. Kuluttajille ja yrityksille suunnataan palveluita, joiden kautta voi hyvittää aiheutettuja hiilipäästöjä rahalla. Henkilökohtaisesti lasketun hiilijalanjäljen ja siihen sovitetun hyvitysmaksun ajatellaan tekevän ilmastonmuutoksesta konkreettisen ja ymmärrettävän. Samalla yksilökohtainen laskentatapa ja henkilökohtainen hyvitys muokkaavat käsitystämme yhteisestä vastuusta ja tarpeestamme muuttaa elintapojamme. Tutkimme hankkeessamme niitä materiaalisia, tiedollisia sekä moraalisia prosesseja, joilla ilmastonmuutosta muokataan päästöhyvitysmaksuiksi. Käännämme palvelutuotannon taustan esille ja jäljitämme ne moninaiset järjestelyt, jotka tekevät hyvityspalvelut mahdollisiksi. Pureudumme erityisesti paljastuviin ilmastotiedon kelvollistamisen ja oikeuttamisen tapoihin: tutkimme, millaisen ja millä tavoin muodostetun tiedon varassa hyvityksillä käydään kauppaa sekä miten kuluttajat ja hyvityksiä myyvät yritykset oikeuttavat toimintaansa. Nostamme esiin paitsi hyvityspalvelutuotannon piilottamat tiedolliset ristiriidat, myös ilmastonmuutoksen hidastamisen poliittisen ja markkinavetoisen oikeuttamisen tyylit. Hyvitysjärjestelyt ovat vakiintumassa Suomeen vauhdilla, ja tutkimuksemme tarjoaa ilmiöön näkökulman, joka on puuttunut yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Ennen kuin hiilipäästöjen palvelumuotoinen hyvittäminen vakiintuu keskeiseksi keinoksi hillitä ilmastonmuutosta, on ymmärrettävä, millaiseen tietoon ja oikeutukseen hyvitysten oletetut hyödyt perustuvat. Käännämme yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen keinoin esiin epävarmuudet, jotka painetaan kompensaatiokaupassa taka-alalle. Haastamme rohkeasti keskusteluun siitä, tuottaako ilmastonmuutoksen palvelullistaminen myytäväksi ja ostettavaksi riittäviä muutoksia yritysten ja kuluttajien toimintaan.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lehtimäki Tomi, Reinekoski Tapio
Muut työryhmän jäsenet: Virtanen Mikko J.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

dosentti, professori Emma Vitikainen ja työryhmä 280 200 € Eläinten tunteet näkyviksi -tutkimushanke

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen | Hankkeen teemat liittyvät Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaan
Hankkeessa tutkimme kokeneiden tutkijoiden voimin, mitkä seikat vaikuttavat ihmisten kykyyn ymmärtää eläinten tunnetiloja, ja kehitämme menetelmää, jolla saadaan objektiivista tietoa eläinten tunnetiloista. Hanke yhdistää antropologiaa ja eläinten hyvinvointitutkimusta. Aiheemme on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä tahattomasti aiheutuva kipu ja pelko ovat yleisiä monissa eläinten käytön muodoissa, mm. maataloudessa ja jopa lemmikeillä, koska nämä tuntemukset jäävät helposti huomaamatta. Eläinten ilmeet ja eleet ovat usein hienovaraisia ja erilaisia kuin meidän. Eri ihmisten kyvyssä havaita eläinten tunnetiloja on suuria eroja, mutta vasta vähän on tutkittu sitä, mistä erot johtuvat. Käyttämätöntä potentiaalia on myös uusien menetelmien kehittämisessä, joilla tunnetiloja voi tuoda näkyviksi. Yksi lupaavimmista mahdollisuuksista perustuu siihen, että osa tunnekokemuksista vaikuttaa pään pintaverenkiertoon, jota voi seurata lämpökameralla. Kyseessä on uusi ala, jolla myös yksi työryhmämme jäsenistä on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta. Täässä hankkeessa tutkimme otosta eri kulttuuritaustaisista ja ikäisistä ihmisistä Korkeasaaren eläintarhan yleisössä. Koehenkilöille näytetään videoita erilaisista eläimistä: apinoista, kissaeläimistä ja sorkkaeläimistä. Testaamme, mitä ilmeitä ja eleitä he huomaavat, ja mitä he uskovat niiden kertovan eläinten tunnetiloista. Haastattelulla kartoitetaan koehenkilöiden aiempien eläinkokemusten laatua, arvomaailmaa, kulttuuritaustaa jne., ja tutkitaan niiden vaikutusta heidän havainto- ja tulkintakykyynsä. Vertailukohtana käytetään kokeneiden tutkijoiden analyysiä samoista videoista. Eläinten videoinnin yhteydessä kerätään samanaikaisesti lämpökuva-aineistoa, josta tutkitaan, mitkä lämpötilajakaumien muutokset korreloivat videoanalyysillä todennettujen tunnetilojen kanssa. Projekti tuottaa väitöskirjan ja sen tuloksilla on merkittävästi annettavaa uusien menetelmien kehittämiselle eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen ja siitä viestimiseen

Kun ihminen näkee eläimen, mistä riippuu, ymmärtääkö hän, mitä se tuntee? Emme tiedä vastausta tähän, vaikka ihmisten eläinsuhdetta kuten arvottamista on tutkittu melko paljon. Yhdiställä rohkeasti ympäristöantropologian menetelmiä tiukan kvantitatiiviseen tutkimukseen valaisemme tätä tärkeää kysymystä uudella tavalla. Lisäksi hankkeessa tehdään eläinten hyvinvointitutkimuksen alalla uraauurtavaa tutkimustyötä: tuomme kuvantamismenetelmillä eläinten tunteita näkyviin, toiseuden ymmärtämiseksi.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Vitikainen Emma, Telkänranta Helena, Väitöskirjatyöntekijä NN, Koski Sonja
Muut työryhmän jäsenet: Pynnönen-Oudman Kirsi

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Master of Sciences Franziska Wolff 92 000 € Sphagnum Mosses as Ecosystem Engineers in transitional Mires: A Drone-based Analysis

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
The state of peatlands, or mires, concerns us all, as they cover nearly 30 percent of Finland’s land area and provide several ecosystem services to humankind. The role and usage of peatlands are highly debated topics in today’s society. Although peatlands appear to be in a state of equilibrium, most of them have been exposed to severe disturbances by either land use or climate change, with natural fluctuations occurring as well. The resulting ecosystem shifts or transitions among peatland types can lead to significant carbon dioxide release and a decline of biodiversity. Therefore, it is crucial to recognize transitions and changes in order to adapt land use management and restoration measures.

My PhD project is highly interdisciplinary, involving a broad team and bridging the fields of geography, ecology and remote sensing. It seeks to detect transitions of peatland ecosystems with help of archived aerial images and a variety of modern, high-resolution drone imagery complimented by field data. My hypothesis is that transitions can be detected on drone images by identifying vegetation patterns and hydrological features. The key element in my research are Sphagnum mosses, which are ecosystem engineers distributed along the hummock-hollow gradient. Ergo, Sphagnum mosses can be used as an indicator for change detection. My PhD project further aims to develop reliable methods for detailed peatland vegetation classification and mapping on species level, and lastly to model on a multidimensional level vegetation distribution and hydrological flow networks.

Detecting transitions can show dynamic processes within mires and point out important carbon sinks, thus increasing our understanding of mires and the ecological interactions therein. The developed methods will be of high importance in land use planning and management, as well as for peatland restoration and evaluating ecosystem services. The research outputs will be broadly transferable - nationally and globally.

My research project investigates the overlap and boundaries of three scientific fields, which requires broad background knowledge. Sphagnum mosses, whose species distinction is very difficult, will be used as a basis for state-of-the-art research and experimenting with new methods. The work connects to an interdisciplinary team and collaboration, which also means merging contradicting opinions from different perspectives; the perfect challenge for a landscape scientist.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

HuK, kirjailija, taidepedagogi Katariina Vuori 36 000 € Yleistajuinen tietokirja 1600-luvulta peräisin olevasta Hahtiperän hylystä, sen arkeologisesta tutkimuksesta ja konservointiprosessista

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ
Teoksessa perehdytään Hahtiperän hylyn – 1600-luvun lotjan– biografiaan. Hylky löytyi Oulun keskustasta elokuussa 2019. Osallistuin itse hylyn arkeologisiin kaivauksiin Museoviraston tutkimusavustajana. Kuvailen teoksessa yleistajuisen, narratiivisen tietotekstin sekä laajan ja laadukkaan kuvituksen kautta lukijalle, millaista tietoa vanhasta hylystä saadaan arkeologisin ja poikkitieteellisin tutkimusmetodein. Osa hylkyä on tällä hetkellä konservoitavana Museoviraston toimitiloissa Vantaalla. Avaan teoksessa asiantuntijahaastattelujen kautta tutkimus- ja konservointiprosessia: Mikä siinä maksaa ja miksi se kestää niin kauan? Millaisia vaiheita konservoinnissa on? Miten vuosilustokronologian kautta voidaan selvittää arkeologisen esineen ikä? Miten tiedetään se, että 300 vuotta vanhan aluksen tilkitsemiseen on käytetty jouhia, pikeä ja lampisirppisammalta? Mitä hylky kertoo meriarkeologille tai perinnelaivarakentajalle?
Hyödynnän hylyn tarinassa narratiivisia ja spekulatiivisia elementtejä: Millainen oli hylyn toiminta-ajan Oulu? Millainen oli sen elinkaari ja millaisessa yhteiskunnassa se toimi? Hahtiperän hylky on niin kutsuttu mykkä objekti: siitä ei löydy mainintoja historiankirjoissa eikä kaivauksissa löytynyt hylkyä ajoittavia esineitä. Olen aiemmin pohtinut hylyn elinkaarta fiktion keinoin Oulun kirjailijaseuran ja Oulun kaupungin yhteisessä twiittitaideteoksessa. Täydennän hylyn narratiivista biografiaa esimerkiksi kuvataiteen, kaunokirjallisuuden ja Sara Wacklinin "Sata muistelmaa Pohjanmaalta"- teoksen representaatioiden kautta.
Hylky on aloitteestani päätynyt osaksi immersiivistä taideteosta. konservoinnista ylijääneet osat saivat tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunulan HYLKY-teoksen objektiivisen naispääosan. Voisiko tervantuoksuisia hylyn osia käyttää myös esimerkiksi muistirairaiden kuntoutuksessa? Kirjan tuotto menee hylyn konservointikulujen kattamiseen.

Tieteestä, myös arkeologiasta, tarvitaan nykyistä enemmän yleistajuisia julkaisuja. Hahtiperän hylky ei ole Vrouw Marian kaltainen "aarrelaiva", vaan alemman portaan työjuhta. Myös tällaisia tarinoita tarvitaan kulttuuriperintökeskusteluun. Lotja-/proomutyyppisten hylkyjen tutkimus on niin meillä kuin maailmallakin jäänyt "aarrelaivojen" ja historiallisesti merkittävien hylkyjen varjoon. Jo nyt hylky on tarjonnut tutkijoille uutta tietoa, ja uudenlaista yhteistyötä osana performanssitaidetta.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

YTT Valtteri Vähä-Savo 163 200 € Moderni inkvisitio? - arvioinnin teknologiat, todistamisen käytännöt ja asiantuntija-auktoriteetti yksilöiden sisäisen totuuden arvioinnissa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tutkimus tarkastelee tilanteita, joissa julkisen vallan edustajat pyrkivät arvioimaan yksilön sisäistä totuutta, mutta arvioitavaa henkilöä ei pidetä asiassa täysin luotettavana informanttina. Arvioinnin kohteena ovat usko ja vakaumukset, vaikka samalla edellytetään modernien eettisten periaatteiden noudattamista. Analyysi kohdentuu näiden "modernien inkvisitioiden" yhteydessä hyödynnettäviin arvioinnin teknologioihin, todistamisen käytäntöihin ja asiantuntijavallan muotoihin. Tutkimus saattaa yhteen kolme teoreettista lähestymistapaa: (1) arvioinnin tutkimuksen, (2) episteemisen epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden tutkimuksen sekä (3) episteemisen hallinnan analytiikan. Kukin lähestymistapa on keskittynyt tiedon, arvojen ja vallan monimutkaisten yhteenkietoutumien analysointiin. Lähestymistapoja yhdistämällä on mahdollista pureutua yhtäältä siihen, millaisia episteemisiä välineitä arvioitsijat käyttävät ja millaisia kulttuurisia arvonantoja nämä välineet kantavat mukanaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, missä määrin arvioitavat yksilöt voivat vaikuttaa arvioinnin kriteereihin. Näihin kysymyksiin vastataan kolmen tapaustutkimuksen kautta: (1) uskonnolliseen kääntymykseen vetoavien turvapaikanhakijoiden vakaumuksen arviointi, (2) seksuaaliseen suuntautumiseen vetoavien turvapaikanhakijoiden seksuaalisuuden arviointi ja (3) sukupuolenkorjausleikkaukseen pyrkivien transhenkilöiden arviointiprosessi. Aineisto koostuu (a) arviointiprosesseja koskevista virallisista suosituksista ja lomakkeista, (b) arviointihaastatteluiden audio- ja videotallenteista, (c) arvioitsijoiden ja arvioitavien tutkimushaastatteluista sekä (d) arviointeja koskevista julkisista kannanotoista. Tutkimus yhdistää diskurssianalyyttisia menetelmiä. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi maahanmuuttopolitiikkaan ja translain uudistusta koskevaan keskusteluun. Asiantuntijuusarvioita avaavat tulokset edistävät arvioinnin kohteina olevien yksilöiden oikeusturvaa.

Uskon, seksuaalisuuden ja sukupuolen kokemukset ovat ehkä elämän intiimeimpiä alueita. Tutkimus tarkastelee niiden tunnustamista ja arviointia asymmetrisessa valtasuhteessa, jossa arviointia harjoittaa julkisen vallan edustaja. Tutkimuksessa rakennettava teoreettinen kehikko avaa tilaa rohkeille käsitteellisille innovaatioille ja monitieteiselle yhteistyölle.

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Hanna Ylöstalo ja työryhmä 274 800 € Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa

Tieteellinen tutkimus / siihen pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tietopohjaisuudesta on tullut politiikan leimallisimpia ihanteita 2000-luvulla Suomessa ja kansainvälisesti. Tasa-arvoa taloustietoon, feminismiä finanssipolitiikkaan – feministisen tiedon ja politiikan jännitteet strategisessa valtiossa -hanke puolustaa tutkitun tiedon merkitystä politiikassa, mutta kiinnittää huomiota tiedon, politiikan ja demokratian jännitteisiin suhteisiin. Politiikassa on kyse arvoista ja ideologioista, ja tietäminen – mistä tiedetään, mitä tiedetään, kuka tietää ja miten tiedon perusteella päätetään toimia – kytkeytyy poliittisiin valtakamppailuihin. Siksi kysymme: miten tiedon ja asiantuntijuuden merkityksen korostuminen politiikassa muuttaa poliittisen vaikuttamisen ehtoja ja mahdollisuuksia?

Hanke ottaa kohteekseen ajankohtaisen poliittisten kamppailujen alueen: talouspolitiikan ja taloutta koskevan tiedon ja niiden feministisen kritiikin. Feministit ovat kehittäneet tiedon ja asiantuntijuuden avulla keinoja purkaa talouspolitiikan ja taloutta koskevan tiedon valtaa. Feminististä politiikkaa tutkimalla hankkeemme tuo näkyväksi vaihtoehtoja vallitsevalle talousajattelulle. Samalla se katsoo feminististä politiikkaa kriittisesti ja pohtii, miten asiantuntijavetoisuus sysää kansalaisyhteiskunnan toimijoita sivuun vaikuttamisen areenoilta. Yhdistämme teorian ja toiminnan etsimällä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa demokraattisempia toisin tietämisen ja vaikuttamisen tapoja.

Poliittisen talouden, sukupuolentutkimuksen ja tiedonsosiologian näkökulmia yhdistelevä hanke tutkii aihettaan etnografisin menetelmin, neljän toisiinsa limittyvän työpaketin avulla. Tutkimme tietopohjaista vaikuttamisen strategiaa, sukupuolitietoista budjetointia (1), tietopohjaisten feminististen strategioiden ylikansallista liikkumista (2) ja feminististä politiikkaa keskeisellä demokratian areenalla, julkisuudessa (3). Lisäksi kokeilemme kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa uudenlaisia poliittisen vaikuttamisen tapoja (4).

Hanke tuo feministisen politiikan avulla esiin vaihtoehtoja vallitsevalle talousajattelulle ja -politiikalle. Samalla se tarkastelee kriittisesti tietoon perustuvaa feminististä politiikkaa, jossa osallistuminen vaatii erikoistunutta asiantuntijuutta. Pyrimme yhdessä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa muokkaamaan tietoa ja taloutta korostavaa poliittista kulttuuria kokeilemalla uudenlaisia vaikuttamisen muotoja.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Lamberg Emma, Kinnunen Heini, Perheentupa Inna, Ylöstalo Hanna

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Assistant professor Indrė Žliobaitė ja työryhmä 231 000 € Comparing evolutionary processes in nature and society

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
The world is changing at unprecedented rates. Financial crises, epidemics, climate disasters and military conflicts rise suddenly and change common ways of living. We can no longer hope to learn how the world is, by the time we learn, the world has changed. We need to focus on process-level understanding of how the world is changing. To what extent can we anticipate the future? What drives new financial, health, climate crises? How can we cope? How should we cope?

The notion of evolution extends far beyond biological species. Languages change, music or fashion tastes continuously evolve, civilizations emerge, prosper and go extinct, economies rise and decline, financial or societal crises come and go. A big question of scientific and public curiosity is: to what extent evolutionary and adaptation processes are alike across different domains? Do the same mechanisms operate across different time scales from financial crises spanning hours to mass extinctions spanning thousands of years? Do species, economies, languages, cultures age in the same way, and could their decline ever be predictable?

These questions have societal implications for the long run. What policies should and can be adopted for the long run? How to prevent and manage crises? How to balance resources? This project will aim at an interdisciplinary dialogue to integrate what we already know from individual disciplines and lay theoretical and empirical foundations for ways forward.

The proposal is to operationalize these questions with an interdisciplinary working group and investigate them in data-driven ways via case studies from selected domains (economics, history, languages, music, microbial ecology, evolutionary palaeontology and computer science). The project will hire two postdoctoral researchers who will link the participating groups. A synthesis workshop with international participants back to back with an art-science collaboration event will take place mid-way of the project.

A controversial question of public interest at the heart of this project is whether evolutionary processes in nature and society are predictable. We will bring together knowledge about change processes from different disciplines to answer in what circumstances it may be predictable. To what extent the society can anticipate the future remains controversial. We aim to crystallize a process-level understanding of how society can (and should?) think about the changing world.

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: N N, N N, Aura Raulo
Muut työryhmän jäsenet: Lahti Leo, Peltoniemi Mirva, Nurmio Silva, Laaksonen Antti, Kröger Björn

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti

Filosofian tohtori Tiina Äikäs ja työryhmä 343 600 € Tehtaiden piiput kulttuuriperintönä ja identiteetin rakentajina - tieteellis-taiteellinen hanke teollisesta kulttuuriperinnöstä

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Kolmivuotinen
Tässä tutkimuksessa tarkastelemme tehtaiden piippujen elinkaarta osana nykypäivän kulttuuriperintöä. Teollisuuskohteiden jäädessä rakennemuutosten takia autioiksi, tehtaiden piiput nähdään usein
turvallisuusriskinä, mikä on johtanut monien piippujen purkamiseen. Tehdasyhteisöjen kukoistaessa piiput ovat kuitenkin olleet yhteisön konkreettisia maamerkkejä ja symboleja elinvoimalle ja vakaudelle. Tutkimushankkeessa tarkastelemme tehtaiden piippujen elinkaarta uudesta näkökulmasta: osana nykypäivän kulttuuriperintöä sekä resurssina paikalliselle identiteetille. Piippukohteita hyödyntäen osallistumme kulttuuriperintökeskusteluun neljästä eri lähtökohdasta: 1) osallistavuus: tarjoamme paikkakuntalaisille mahdollisuuden osallistua tiedontuottamiseen interaktiivisen karttasovelluksen avulla, 2) yhteisöllisyys: tarkastelemme ensisijassa paikallisten ihmisten muistoja ja merkityksenantoja, 3) aineeton/aineellinen: tuomme paikkoihin liittyvien tarinoiden ja muistojen kautta yhteen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön ja 4) taiteellinen tulkinta: paikat ja tarinat saavat uuden tulkinnan taiteen keinoin, mikä puolestaan synnyttää uusia näkökulmia teolliseen kulttuuriperintöön. Kolmivuotinen tieteellis-taiteellinen hanke sisältää kenttätöitä neljällä vanhalla tehdaspaikkakunnalla, poikkitieteellistä tutkimustyötä, interaktiivisen karttasovelluksen kehittämisen sekä taideprojektin, jossa haastattelumateriaalista työstetään ääniteoksia ja teksti-installaatio. Taide auttaa niin paikallisia kuin tutkijoitakin näkemään piiput uudella tavalla, jossa yhdistyvät tunteet, aistit ja muistot, ja edistää keskustelua kulttuuriperinnöstä. Tuloksista kootaan artikkeleita, näyttely, joka kiertää kohdepaikkakunnilla yhteistyössä paikallisten museoiden kanssa sekä tietokirja.

Projektissa tarkastelemme ristiriitaista kulttuuriperintöä eli piippukohteita, joissa taloudelliset edut, esteettiset arvot ja turvallisuusnäkökulmat kohtaavat paikallisidentiteetistä ja -historiasta kumpuavat arvot. Kansalaistieteen, haastatteluiden ja taiteen avulla laajennamme kulttuuriperinnön määritelmää. Hankkeessa muistitietoaineistoa käytetään sekä poikkitieteellisen tutkimuksen että taiteen lähtökohtana. Taide antaa uuden näkökulman kulttuuriperinnöstä käytyyn teoreettiseen tarkasteluun

Työryhmän jäsenet
Kuukausiapurahan saajat: Äikäs Tiina, Nurmi Suvi, Juola Marjo, Ryynänen Anne
Muut työryhmän jäsenet: Koskinen-Koivisto Eerika, Tokola Teemu

Jaa Twitter | Facebook | Sähköposti