Talvehtimiskäyttäytymisen vaihtelevuus ja lajienväliset vuorovaikutukset muuttuvassa ilmastossa

Hakemuksen tiivistelmä

Populaation sisäisen fenotyyppisen vaihtelun purkaminen ympäristöllisiin ja periytyviin geneettisiin tekijöihin on keskeinen osa evoluutiobiologista tutkimusta. Vaihtelun eri komponenttien selvittäminen on myös käytännöllistä, sillä niiden avulla voidaan ennustaa populaation sopeutumiskykyä muuttuvien valintapaineiden alla. Ihmisen aiheuttaman ympäristönmuutoksen edetessä populaatioiden sopeutumiskyvyn tarkastelusta onkin tullut keskeinen osa myös luonnonsuojelubiologista tutkimusta. Yllättäen kuitenkin erään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen selkeästi liittyvän piirteen kohdalla populaation sisäinen vaihtelu on jäänyt vähälle huomiolle: diapaussin ajoittamista tutkitaan miltei poikkeuksetta vertailemalla eri leveyspiireillä sijaitsevia populaatioita keskenään. Taustalla on oletus siitä, että vuodenaikaisvaihtelun stabiilius karsii populaation sisäistä vaihtelua. Ilmastonmuutoksen edetessä vuodenaikaisvaihtelujen ennustettavuuden odotetaan kuitenkin heikkenevän, mikä voi ylläpitää populaation sisäistä vaihtelua diapaussin ajoittamisessa. Diapaussiin voi kohdistua valintapaineita myös lajienvälisistä vuorovaikutuksista, mikä voi osaltaan myös vaikuttaa populaation sisäiseen vaihteluun. Tässä tutkimuksessa selvitän ympäristöllisen ja periytyvän geneettisen muuntelun rooleja täpläverkkoperhosen diapaussin ajoittamisessa havaittuun populaation sisäiseen vaihteluun. Lisäksi tarkastelen ympäristöolojen ja loispistiäislajin eri diapaussistrategioihin kohdistamia valintapaineita.

Hankkeessa tarkasteltiin useiden kokeiden avulla ympäristöllisen ja perinnöllisen vaihtelun suhteellisia rooleja talvehtimiskäyttäytymisen populaation sisällä havaittavassa vaihtelussa käyttäen täpläverkkoperhosen Ahvenanmaan populaatiota esimerkkisysteeminä. Hanke suoritettiin Helsingin yliopiston ja Tukholman yliopiston yhteistyöhankkeena vuosien 1.9.2019-31.7.2021 aikana. Hankkeen keskeisimmät kokeet kyettiin toteuttamaan COVID-19 pandemian aiheuttamista haasteista huolimatta, joskin joitain kokeita jouduttiin supistamaan tai korvaamaan toisilla kokeilla. Hankkeen keskeisiä löydöksiä on mm. se, että luonnonsysteemeissä kuten täpläverkkoperhosen Ahvenanmaan populaatiossa voi esiintyä merkittävää periytyvää vaihtelua useiden elinkierron vaiheiden ajoittumisessa ja kehitykseen liittyvissä fysiologisissa prosesseissa. Toisaalta hankkeen tulokset myös korostavat sitä riskiä, minkä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt luonnonpopulaatioille aiheuttavat.