Taiteen kuolinsiivous – hanke marginaalissa toimineiden kuvataiteilijoiden tuotannon säilyttämisestä, kartoittamisesta ja esiintuomisesta

Hakemuksen tiivistelmä

Taiteen kuolinsiivous -hanke avaa portit tuntemattomaan arkistoon, nykytaiteen historian harmaalle alueelle ja tuo esiin institutionaalisen kartoituksen ulkopuolelle jääneiden tai jättäytyneiden, mutta aikalaisilleen tärkeiden kuvataiteentekijöiden tuotantoa. Taiteen kuolinsiivous pyrkii säilyttämään ikääntyvien kuvataiteilijoiden elämäntyön ainutkertaista tietotaitoa, joka häviää peruuttamattomasti heidän kuollessaan. Yhteistyössä kuvataiteilijoiden, museoalan toimijoiden ja instituutioiden kanssa hanke kehittää käytänteitä, toimia ja kulttuuria ikääntyvien taiteilijoiden taiteellisen tuotannon teoskokonaisuuksien säilyttämiseen, luettelointiin, tutkimukseen, konservointiin ja esiintuomiseen. Hankkeessa edistetään ikääntyvien kuvataiteilijoiden tuotannon vaalimisen ja näkyväksi tekemisen praksista yhdessä heidän kanssaan, ennen kuin heidän omaamansa teoksia koskeva uniikki hiljainen tieto katoaa. Hanke tekee uraauurtavaa työtä valottaessaan katveessa olleiden kuvantekijöiden tuotantoa. Monesti myös taideteokset ja teoskokonaisuudet tuhoutuvat tai häviävät tekijän kuollessa. Kun kuvataiteilijan tuotannon säilyttäminen aloitetaan hänen ollessaan elossa hänen tai hänen läheistensä kanssa, ja säilytettävien teosten valinta, katalogisointi ja dokumentointi tehdään yhteistyössä hänen/heidän kanssaan, avautuu uusia tapoja tarkastella marginaalissa toimineiden kuvataiteilijoiden tuotantoa sekä luoda uusia väyliä teosten säilyttämiseen. Hanke toteutetaan taistelevan tutkimuksen periaatteella, osallistamalla taiteentekijöitä. Näin hankkeen sisältö muodostuu yhdessä osallistujien kanssa tekemisestä ja ajattelemisesta. Koska toimivia käytänteitä kaanonin ulkopuolisen teostuotannon säilyttämiseksi ei vielä ole, hanke pyrkii löytämään yhteistyötahoja, joiden kanssa niitä voi alkaa luoda. Projekti tuottaa artikkeleita ja esseitä, taidenäyttelyitä ja kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, seminaareja sekä mahdollisesti myös dokumenttiohjelmia aiheesta.