Suomea toisena kielenä käyttävien opettajien kieli-ideologiat ja kielipoliittinen toimijuus perusopetuksessa

Hakemuksen tiivistelmä

Yksikielisyyden ideologia ohjaa perusopetusta, jossa opettajilta vaaditaan erinomaista kielitaitoa ja opettajakunta on kieli- ja kulttuuritaustaltaan homogeenistä. Samalla kouluissa on kasvava määrä maahanmuuttaneita oppilaita ja tarve kehittää kielitietoista opetusta. Opettajilla on auktoriteettiasemansa takia kielipoliittista toimijuutta vahvistaa ja kyseenalaistaa kieli-ideologioita, jotka ovat vakiintuneita ja jaettuja kieliin tai niiden käyttäjiin liittyviä asenteita tai uskomuksia. Millaista on työskennellä luokan- tai aineenopettajana tällaisessa kontekstissa, jos on oppinut suomea toisena tai vieraana kielenä? Neljästä artikkelista ja yhteenvedosta koostuvassa väitöstutkimuksessani tarkastelen, millaisia kieli-ideologioita suomea toisena kielenä käyttävät opettajat kierrättävät ja tuottavat, miten ne heijastuvat opettajien pedagogisiin käytänteisiin ja millaista kielipoliittista toimijuutta heillä on kielitietoisen opetuksen kehittämisessä sekä kieliin ja opettajuuteen liittyvien normien uudistamisessa. Tutkimukseni tuottaa merkittävää tietoa vähän tutkituista maahanmuuttotaustaisista opettajista ja tarjoaa tuoreita näkökulmia opettajantyön kielellisyyteen kielitaitovaatimusten, opettajien monikielisyyden ja kielenoppijataustan sekä kielitietoisuuden risteyksessä. Laadullinen, sosiolingvistinen tutkimukseni on teoreettisesti ja metodologisesti moninainen. Haastattelen opettajia, koulujen muuta henkilökuntaa sekä sellaisia koulumaailman ulkopuolisia henkilöitä, joiden asenteita yhteiskunnan monikielisyyteen ei ole ollut helppo tavoittaa kyselytutkimuksissa. Lisäksi havainnoin opetustilanteita lingvistisen kouluetnografian puitteissa. Analysoin kieli-ideologioita ja kielipoliittista toimijuutta sosiokulttuurisessa viitekehyksessä hyödyntäen kriittistä diskurssianalyysia ja narratiivisia menetelmiä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää koulutusjärjestelmän kehittämiseen kulttuurisesti kestävämpään ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempaan suuntaan.