Apurahat ja residenssipaikat Tiede Saamelaismiesten henkinen hyvinvointi Päähakija Sosiaalityöntekijä Willadsen Robert Myöntösumma 66800 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka Myöntövuosi 2025 Kesto Nelivuotinen Yhteystiedot Robert Willadsen rochwi@utu.fi Jos olet hankkeen vastuuhenkilö, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Tutkimukseni tarkastelee Suomessa asuvien saamelaismiesten henkistä hyvinvointia kulttuurisessa kontekstissa. Tavoitteena on tuottaa tietoa saamelaisten hyvinvoinnista ja kehittää keinoja sen parantamiseen. Tutkimus nojaa alkuperäiskansojen itse määrittelemiin hyvinvoinnin käsitteisiin sekä dekolonisoivaan tutkimusotteeseen, joka huomioi kolonialismin vaikutukset ja alkuperäiskansojen tietämisen tavat. Taustalla on saamelaismiesten itsemurhien ehkäisyä koskeva strategia osana kansallista mielenterveysstrategiaa 2020–2030 (Saamelaisten kansallinen osaamiskeskus & Saamelaisneuvosto 2017; Vorma ym. 2020). Henkistä hyvinvointia jäsennetään saamelaisten kertomusten ja elämäntavan erityispiirteiden kautta. Valtaväestön mittarit, kuten koulutus tai toimeentulo, eivät välttämättä sovellu alkuperäiskansoille, joiden hyvinvointiin vaikuttavat erityisesti kieli, identiteetti, kulttuuri, yhteisöllisyys, perinteinen tietämys, elinkeinot sekä yhteys luontoon (Heikkilä ym. 2013). Kolonialistiset traumat, kuten äidinkielen menetys ja identiteettiongelmat, ovat heikentäneet henkistä hyvinvointia ja lisänneet riippuvuus- ja mielenterveysongelmia. Saamelaismiesten itsemurhakuolleisuus on huomattavasti korkeampi kuin valtaväestön, mutta tutkimusta on vähän, sillä etnistä taustaa ei tilastoida Pohjoismaissa (Soininen & Pukkala 2008; Saamelaisneuvosto 2017). Tutkimustehtävänä on selvittää, mitä merkityksiä saamelaismiehet antavat henkiselle hyvinvoinnilleen. Menetelminä ovat kirjallisuuskatsaus, kirjoituspyyntö ja autoetnografinen lähestymistapa. Tulokset tuottavat monitieteisesti merkittävää tietoa. Ne vahvistavat saamelaisyhteisön toimijuutta, tukevat kulttuurisensitiivisten palveluiden kehittämistä ja edistävät mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Psykologian ja kansanterveystieteen näkökulmasta tutkimus syventää ymmärrystä kulttuurisidonnaisista hyvinvoinnin tekijöistä sekä vahvistaa oikeustieteen näkökulmasta alkuperäiskansojen oikeuksien huomioimista palvelujärjestelmissä. Takaisin apurahalistaukseen