Mitä kulkee lintujen matkassa? Höyhenpuvussa kulkeutuvien sieni- ja jäkälälajien selvitys molekulaarisella lajintunnistuksella

Hakemuksen tiivistelmä

Tässä väitöskirjatyössä tutkitaan lintujen roolia sienten ja jäkälien levittäjinä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että eläimillä – erityisesti linnuilla – voi olla merkittävä rooli sienten ja jäkälien kulkeutumisessa uusille kasvupaikoille. Tutkin tätä lajiryhmien välistä vuorovaikutusta ottamalla rengastettavista linnuista itiöpyyhkäisynäytteitä, joista voidaan tunnistaa höyhenpeitteeseen tarttuneita sieni- ja jäkälälajeja. Lajit tunnistetaan edistyksellisten molekulaaristen lajintunnistusmenetelmien avulla eristämällä, sekvensoimalla ja analysoimalla lintunäytteistä sieni-DNA:ta. Tutkimuksen tuloksena syntyy uutta tietoa sieni- ja jäkälälajien leviämisbiologiasta ja niiden levinneisyysalueiden rakentumisesta, joka on tärkeää taustatietoa tutkimukseen perustuvissa luonnonsuojelupäätöksissä. Lisäksi tutkimus tuottaa uutta tietoa lintujen elintavoista ja käyttäytymisestä. Tutkimus valottaa vielä tuntemattomien lajien välisten vuorovaikutusten merkitystä ekosysteemien toiminnalle sekä korostaa vuorovaikutusten suojeluarvoa.

Tämän apurahamyönnön avulla sain valmiiksi väitöskirjatyöni “Bird-mediated dispersal of fungi: using environmental DNA and microscopy to explore bird-fungal interactions” (Helsingin yliopisto). Väitöskirjatyön tiivistelmä löytyy täältä: http://hdl.handle.net/10138/595308. Väitöskirjassa tutkittiin lintujen höyheniin ja jalkoihin tarttuneita sieni-itiöitä ja niiden biologiaa ympäristö-DNA-menetelmin.

Aineisto kerättiin Hangon lintuasemalla kevät- ja syysmuuton aikana rengastajien avustuksella. Rengastusverkkoon lentäneistä linnuista otettiin itiöpyyhkäisynäytteitä, joiden sisältämien sieni-itiöiden DNA eristettin ja sekvensoitiin laboratoriossa. Näytteenotossa keskityttiin ensisijaisesti pitkänmatkan muuttolintuihin sekä hippiäisiin ja punarintoihin.

Kaikista tutkituista lintulajeista löytyi monimuotoinen sienilajisto tarttuneena höyheniin ja jalkoihin. Esimerkiksi hippiäisistä ja punarinnoista löytyi mm. metsiemme helttasieniä, kääpiä ja muita lahottajasieniä, kasvien sienitauteja, jäkäliä, hiivoja ja homesieniä. Eri lintulajien mukana kulkeutuva sienilajisto eroaa toisistaan merkittävästi: esimerkiksi hippiäisten sienilajistossa korostui havumetsien sienet, punarinnoilla taas sekametsien ja maaperän sienilajisto.

Tutkimuksessa todistettiin, että pitkän matkan muuttolinnut tuovat keväällä mukanaan sieni-itiöitä etelästä muuttomatkansa varrelta. Suurin osa tästä sienilajistosta on peräisin oletettavasti Baltian maista tai keskisestä Euroopasta; trooppisia talvehtimisalueille yksiselitteisesti sijoitettavia sienilajeja ei löytynyt. Tämä viittaa siihen, että lintujen höyheniin tarttuvien sienien koostumus vaihtuu varsin nopeasti lintujen muuttomatkan aikana. Muuttolintujen mukana Suomeen saapuu myös kasvitautisieniä. Esimerkiksi omenapuiden sienitauti omenanhärmä Podosphaera leucotricha on yleinen keväällä meille saapuvissa hernekertuissa. Ilmastonmuutoksen edetessä tämä sienilaji voi aiheuttaa ongelmia kotimaiselle omenantuotannolle.