Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Kohti syvempää luontoyhteyttä – teoreettinen viitekehys uudenlaiselle, varhaiskasvatuksessa ja peruskouluissa sovellettavalle kestävyys- ja ilmastonudgemenetelmälle

Hakemuksen tiivistelmä

Väitöstyön tavoitteena on koota yhteen useiden tieteenalojen (kuten filosofia, psykologia, neurotiede, taloustiede, kognitiotiede) tutkimustuloksia ja teorioita käyttäen filosofista tutkimusmetodia, “laajaa harkinnan tasapainoa”. Kootun pohjalta ehdotetaan luontoyhteyden syventämiseen perustuvaa uudenlaista nudgemenetelmää ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen tueksi. Tarkoituksena on pyrkiä ratkomaan kohtaanto-ongelmaa, joka syntyy siitä, että pelkkä tiedon jakaminen ei näyttäisi aina riittävän kestävyyskasvatuksen siirtymiseen todellisen arjen valintoihin ja tekoihin. Taloustieteen nudgeteoriaa soveltamalla tähän esitetään ratkaisua, jossa seikkaperäinen teoreettinen viitekehys käytännön sovellusehdotuksineen käsittelee niin lasten ja nuorten luontoyhteyden syventämisen hyötyjä kuin sen mahdollistamisen keinoja. Psykologisten tutkimusten mukaan syvä, kokemuksellinen luontoyhteys näyttäisi korreloivan positiivisesti niin ympäristöystävällisten päätösten ja tekojen, prososiaalisuuden ja myötätunnon, onnellisuuden, hyvinvoinnin kuin fyysisen ja psyykkisen terveydenkin kanssa. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten luontoyhteyden vahvistaminen onnistuu tiedon välittämistä paremmin säännöllisen, kokemuksellisen ja affektiivisen luontokontaktin avulla. Näitä näkökohtia painotti aikanaan myös Jean-Jacques Rousseau, jonka filosofiseen järjestelmään työ teoreettisesti perustuu. Luontoyhteysnudget pyrkivät luomaan lasten ja nuorten kasvatusarkeen säännöllisiä tilanteita, joissa luontoyhteyden syvenemiselle on mahdollisuus. Yhteiskunnan arvojen mukainen kasvatus tarvitsee tiedonvälittämisen tueksi työkaluja, joilla opittua onnistuttaisiin paremmin siirtämään myös käytännön päätöksiin ja toimintaan. Luontoyhteyden syveneminen voisi tukea paitsi ilmasto- ja kestävyyskasvatusta, myös lasten ja nuorten omaa hyvinvointia ja prososiaalista käyttäytymistä.

Luontoaltistuksen ja luontoyhteyden moninaisia positiivisia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, prososiaalisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen on tutkittu laajalti. Luontoaltistuksen, luontoyhteyden ja stressin välistä suhdetta on tutkittu paljon, mutta varhaiskasvatuskontekstissa niukasti, vaikka yleisesti tiedetään näiden olevan vahvasti liitoksissa toisiinsa. Väitöskirjassani tutkitaan, minkälaiset varhaiskasvatuksen kasvatusympäristöt ja -käytänteet (ns. kasvatusarkkitehtuurit) vaikuttavat lasten luontoyhteyden vahvistumiseen ja päivähoitopäivien aikaiseen stressiin. Väitöskirjani on monitieteinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät filosofinen teoreettinen tutkimus ja psykologinen empiirinen tutkimus.
Teoreettisessa osassa on luotu systeemiajatteluun perustuvaa hypoteesia selittämään luontoyhteyskokemustamme ja sen merkitystä tuomalla Jean-Jacques Rousseaun luontoyhteysajattelua nykytieteen kielelle. Hypoteesissa stressireaktiolla on keskeinen asema. Hypoteesin ja käyttäytymistieteellisen aiemman tutkimuksen pohjalta on puolestaan luotu teoreettinen viitekehys kasvatusarkkitehtuureihin perustuvalle lähestymistavalle, jonka keskeinen ajatus on käyttäytymistieteessä hyvin tutkittu ilmiö, ympäristötekijöiden vaikutus meihin ja käyttäytymiseemme. Viitekehys tarjoaa välineitä ottaa näitä tekijöitä tietoisemmin huomioon luontoyhteyskasvatuksessa.
Kenttätutkimuksessa toteutettiin teoriaan ja aiemmasta tutkimuksesta tehtyyn katsaukseen perustuen observaatioihin ja haastatteluihin perustuva kattava raportointi varhaiskasvatusryhmien luontoyhteyttä vahvistaviin kasvatusympäristöihin ja -käytänteisiin sekä mitattiin niiden vaikutusta (1) lasten luontoyhteyteen (itsearvioilla ja vanhempien arvioilla) ja (2) stressiin (syljen kortisolista). Lisäksi kussakin ryhmässä toteutettiin luontoretki, tarkoituksena verrata luontoretkipäivän kortisolitasoja tavalliseen päiväkotipäivään. Myös retkillä observoitiin kasvatusarkkitehtuureja niiden mahdollisen vaikutuksen selvittämiseksi.

Takaisin apurahalistaukseen