Apurahat ja residenssipaikat Tiede Ihmisen ja käärmeen suhde Suomessa 1800-luvun lopusta 1900-luvun puoliväliin Päähakija Filosofian maisteri Jämsä Aino Myöntösumma 84000 € Tukimuoto Yleinen rahoitushaku Alat Historia Myöntövuosi 2025 Kesto Kolmivuotinen Jos olet hankkeen vastuuhenkilö, voit kirjautua sisään ja lisätä hankkeen tietoja. Kirjaudu sisään Jaa: Takaisin apurahalistaukseen Hakemuksen tiivistelmä Tutkin kulttuurihistorian väitöskirjassa ihmisen ja käärmeen suhdetta Suomessa 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin. Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ihmisten ja käärmeiden jakamasta menneisyydestä sekä nostaa oikeat, fyysiset käärmeet osaksi kotimaista historiantutkimusta, jossa ne ovat toistaiseksi jääneet katveeseen. Tieto voi auttaa rakentamaan nykypäivän käärmesuhdettamme kestävämmäksi. Tutkimukseni avaa myös, käärmeiden kautta, näkökulman suomalaisen yhteiskunnan orastavaan modernisaatioon. Käärmesuhdetta voi tulkita kaupungistumisen, maaseudun murroksen ja lääketieteen kehityksen kannalta. Vuosisadan vaihteen hierarkkisessa yhteiskunnassa käärmesuhde kosketti etenkin heitä, jotka tekivät töitä metsissä, niityillä ja pelloilla – maaseudun talollisia ja tilattomia työläisiä. Tutkimuksessani tarkastelen ihmisten ja käärmeiden kohtaamisia sekä käärmeisiin liittyvien käsitysten ja tiedon muotoutumista. Pyrin selvittämään, miksi ihmisen ja käärmeen suhde muotoutui sellaiseksi kuin se oli. Kulttuurihistoriallinen väitöstutkimukseni kytkeytyy eläinhistoriaan. Inspiroidun eläintutkimuksessa käytetystä toimijuuden käsitteestä. Käsitän käärmeet suhteen toisena osapuolena, fyysisinä ja tuntevina olentoina, jotka vaikuttivat suhteeseensa ihmiseen sekä vaikuttuivat siitä. Käytän alkuperäislähteenä Kansalliskirjaston digitoimaa lehtiaineistoa. Lisäksi analysoin kirkonkirjoja, joista jäljitän käärmeenpuremaan kuolleita sekä muinkin tavoin käärmeitä kohdanneita ihmisiä. Täydentävänä aineistona käytän aikalaiskirjallisuutta ja SKS:n arkiston perinneaineistoa. Käytän analyysissa lähilukua, minkä lisäksi erittelen aineistoa määrällisesti hahmottaakseni laajoja teemoja. Luen aineistoja suhteessa toisiinsa ja etsin vastustavasti lukien jälkiä syrjään jääneistä toimijoista. Pyrin löytämään aineistoista maaseudun huono-osaisia ja tilattomia sekä käärmeitä eli heitä, jotka ovat jääneet historiallisissa lähteissä usein toisten kuvaamiksi. Takaisin apurahalistaukseen