Apurahat ja residenssipaikat

Tiede

Following Cellular Journeys: Biogenetic embodiment of morality and ethics in tissue donation

Hakemuksen tiivistelmä

Tämä tutkimus tarkastelee empiirisesti ihmiskudoksia tilanteissa, joissa kudosta otetaan pois ihmisyksilön ruumiista, käsitellään, muokataan ja säilytetään ja siirretään lopulta joko osaksi toisen ihmisyksilön ruumista, kudosta säilyttävää biopankkia tai dataksi muuttuen osaksi valtavia tietovarantoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on seurata näitä kudosten ihmisyksilöstä alkavia polkuja sen varrella välittyviä moraalisia ja eettisiä asetelmia, oletuksia, päätöksiä ja kysymyksiä analysoiden. Tarkoituksena on havainnoida ja kyseenalaistaan käytännöissä uusinnettavia ja tehtäviä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia normistoja, rajanvetoja ja oletuksia feministisen ja posthumanistisesti virittyneen etnografian keinoin. Tutkimuksessani olen kiinnostunut luovutettavien ihmiskudosten kantaman biogeneettisen materiaalin mukanaan kuljettamasta moraliteetista, joka tilanteisesti saa erilaisia eettisten käytäntöjen muotoja. Tarkastelun kohteena ovat Suomessa tehtävät kudosluovutukset, joista olen tarkemmin valinnut seuraavat kolme: 1) sukusoluluovutus hedelmöityshoitotarkoituksiin yksityisillä klinikoilla, 2) verenluovutus terveydenhuollon tarpeisiin Veripalvelun toiminnan yhteydessä, sekä 3) sarveiskalvoluovutus yliopistollisessa tai kunnallisessa sairaalassa. Tarkoituksena on tutkia jokapäiväisiä luovutuksen käytäntöjä, joissa ihmiskudoksen morallisuutta ja siihen kohdistuvaa eettistä päätöksentekoa tehdään ja tuotetaan. Lisäksi otan vertailevan näkökulman erilaisten ihmiskudosten luovutusprosessissa tapahtuviin eettisiin ja kudoksia moraalisiksi tehtäviin käytäntöihin. Tavoitteena on tuottaa uudenlaista ymmärrystä ihmiskehon ja sen osien (yhteen-)törmäyksistä (lääke-)tieteen ja teknologioiden kanssa. Tarkoituksenani on tällä tutkimukselle tuoda vahvasti posthumanistinen näkökulma akateemisiin keskusteluihin kehollisuudesta ja biogeneettisten materioiden luovuttamisesta, siirteistä, säilyttämisestä sekä käytäntöjen etiikasta.

Väitöskirjatutkimukseeni perustuvassa hankkeessa tarkastelin ihmiskudosten luovuttamisen eettisiä käytäntöjä suomalaisen kudosluovutuksen kontekstissa. Hankkeen keskiössä oli kysymys siitä, miten epä/eettisyyttä tuotetaan ja ylläpidetään osana kudoslaitosten arkea. Tutkimusasetelma oli kolmiosainen ja siinä tarkasteltiin kolmea eri kudosluovutuksen tyyppiä: munasolujen luovutusta yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla, verenluovutusta SPR Veripalvelussa sekä sarveiskalvojen luovutusta yliopistollisessa sairaalassa.

Metodologisesti hanke nojasi etnografiaan. Aineisto koostuu munasolujen luovuttajien syväluotaavista haastatteluista sekä kenttätyöstä Veripalvelussa ja yliopistollisen sairaalan silmäpankissa. Hankkeen keskeisenä teoreettis-metodologisena lähestymistapana oli journey-ajattelu, jossa kudosten matkoja niiden luovuttajilta vastaanottajille pyrittiin seuraamaan empiirisesti, erilaisia eettisiä keskusteluja ja valintoja matkojen varrella havainnoiden ja analysoiden.

Tutkimus osoitti, että eettisyys ei ole pelkkä lista säädöksiä, vaan jotain, mitä tehdään arjen käytännöissä – laboratorioissa, toimistoissa ja kliinisissä tilanteissa – suhteessa ihmisiin, kudoksiin ja teknologioihin. Tutkimus tuotti uutta tietoa kudostoiminnan moraalisista ja sosiaalisista kysymyksistä ja herätti keskustelua siitä, kenen halutaan luovuttavan kudoksia, millaisia suhteita luovutus rakentaa ja miten anonymiteetti tai tunnistettavuus vaikuttaa hoivaan.

Hankkeen tuloksia on esitelty artikkeleissa, konferensseissa ja ammattilaisten koulutuksissa, mikä on vahvistanut sen merkityksellisyyttä sekä akateemisessa että käytännön biolääketieteellisessä kontekstissa. Vaikka hanke jäi hieman kesken aikataulullisista syistä, on väitöskirja loppusuoralla ja se on tarkoitus jättää esitarkastukseen alkuvuodesta 2026. Tämä apurahakausi on ollut ratkaiseva askel matkalla kohti tutkijantyötä, joka jatkuu nyt uusissa maisemissa ja uusien kysymysten parissa.

Takaisin apurahalistaukseen