Apifilia – Mehiläisten ystävyys -hankkeen viimeistely ja näytteillepano

Hakemuksen tiivistelmä

Apifilia on monivuotinen hanke, joka käynnistyi 2016 ja se on jatkunut vuosittain kesäaikaan pölytyskaudella. Kirjon hitaita muotokuvia tapaamistani mehiläisistä ja kimalaisista sekä niiden suosimista kasveista. Kokonaisuuteen on kuulunut kirjontaesityksiä, työpajoja, keskusteluja, mehiläisiin liittyvää kulttuurihistoriaa ja politiikkaa, seminaareja sekä residenssityöskentelyä. Projektin valituilla kirjontapaikoilla on oma kulttuuriekologinen merkityksensä, ja samalla ihminen lainaa muiden eliöiden elinympäristöjä esitystiloinaan. Pölyttäjät voi nähdä myös työtovereina, kanssaesiintyjinä sekä teoksen kokijoina: kirjottujen kukkien värit näyttävät houkuttelevan joitakin niistä. Hyönteiskato on paljon puhuttu ilmiö ja ympäristökriisin osakriisi tällä hetkellä, mikä on näkynyt projektini saamassa kiinnostuksessa. Apifilian paikka ja alateema ovat vaihtuneet vuosittain. Olen työskennellyt eri puolilla Helsinkiä, Roomassa, Prahassa, Savitaipaleella ja Turussa, muun muassa puutarhoissa, hautausmailla ja taideympäristöissä. Koneen säätiö on rahoittanut Apifiliaa aiemminkin: osana Melliferopolis-projektia vuonna 2016 kuukauden ajan sekä koronasulkuajan kotiresidenssissä vuonna 2021. Säätiön rahoituksen painopisteistä Apifilia edistää etenkin pitkäjänteisyyttä ja ympäristövastuullisuutta. Työskentelyni Apifilian parissa on kestänyt jo kahdeksan vuoden ajan. Vuodet ovat tuoneet uusia näkökulmia ja ideoita. Roomassa sain tutustua mm. kulttuurihistorian mehiläiseen ja monitieteiseen mehiläistutkimukseen (ylirajaisuus). Ympäristövastuullisuutta ovat olleet paitsi hankkeen aihepiiri, myös kierrätettyjen ja ekologisten materiaalien käyttö ja maata pitkin matkustaminen kansainvälisiin tapahtumiin. Vuonna 2025 viimeistelen hankkeeni ja koostan siitä näyttelyn. Myös livekirjontatapahtumat ovat mahdollisia.