Suomennoshanke: Arkhimedeen valikoituja kirjoituksia

Hakemuksen tiivistelmä

Historian tunnetuimman insinöörin Arkhimedes Syrakusalaisen (287–212 eaa.) nimi on tuttu siitä, että hän tarinan mukaan huusi ”Heureka!” keksiessään keinon kappaleiden ominaispainon laskemiseen. Tarinaa kertoo roomalainen Vitruvius arkkitehtuuria käsittelevän teoksensa kirjassa IX. Vitruviuksen kertomuksen mukaan Syrakusan hallitsija Hieron II halusi tietää, oliko hänen toimeksiannostaan valmistettu kruunu puhdasta kultaa vai oliko seassa jotain muuta metallia, kuten hopeaa. Arkhimedeen piti ratkaista ongelma kruunua sulattamatta. Kylvyssä Arkhimedes olisi Vitruviuksen mukaan keksinyt, että veteen upotettu kappale syrjäyttää tilavuutensa verran vettä, mitä tietoa hän saattoi soveltaa kruunun ominaispainoa selvitettäessä. Arkhimedeen kirjoittamat teokset ovat pysyvästi ajankohtaisia ja on suorastaan ihme, ettei niitä ole koskaan aikaisemmin käännetty suomeksi. Teosten ajankohtaisuudesta kertoo jo se, että kaikki Arkhimedeen keksinnöt ovat nykyäänkin käytössä jonkinlaisina sovelluksina. Arkhimedeen tulokset geometriassa ovat pysyviä, minkä osoittaa esim. se, ettei ympyrän mittaamiseksi ole keksitty parempaa ratkaisua kuin Arkhimedeen määrittelemän piin likiarvon käyttö vakiokertoimena. Arkhimedeen teoksista suomennetaan apurahajakson aikana viisi kirjoitusta: Ympyrän mittaaminen, Kelluvat kappaleet I ja II, Hiekanlaskija sekä Härkäongelma. Suomennokset varustetaan selityksin ja Arkhimedeen historiallista merkitystä valottavalla johdannolla. Työn suorittaa viisihenkinen antiikin kirjallisuuden ja tieteen kääntämiseen ja tutkimiseen erikoistunut työryhmä.