Kuljeksivat teinit: eriarvoisuuden tuottaminen ”amisnuoriin” liittyvässä kielenkäytössä ja laajemmin suomalaisessa yhteiskunnassa

Hakemuksen tiivistelmä

Kuljeksivat teinit -hanke nostaa julkiseen keskusteluun mekanismeja, joilla eriarvoisuutta tuotetaan "amisnuoriin" liittyvässä kielenkäytössä. Hankkeessa paljastetaan diskursiivista kehystämistä, joka luo vastakkainasettelua ja sivuutetuksi tulemisen kokemusta ammattiin opiskelevien keskuudessa. Nämä mekanismit vaikuttavat opintojen aikana ja niiden jälkeen eriarvoisuuden kokemuksen ja polarisaation lisääntymiseen yhteiskunnassa. Monitieteisen ja eksploratiivisen hankkeen keskiössä ovat ammattiin opiskelevat ja ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) mukava olevat nuoret kanssatutkijat ja heidän risteävät identiteettinsä. Olemme valinneet kanssatutkijuuden ja kuljeskelun metodeiksi ammattiin opiskelevien nuorten tutkimuksessa, sillä ne vapauttavat meidät tutkimukseen perinteisesti liitetyistä kliinisistä tilanteista (joita nuoret todennäköisesti vierastavat), ja rikkovat hierarkkista tutkimusasetelmaa. Toivomme, että metodit auttavat meitä rikkomaan myös oletusta tutkijasta sellaisena aikuisena, joka saapuu yläpositiosta käsin testaamaan nuoria.

Kuljeksivat Teinit - tutkimushanke (2021-2026, Tampereen yliopisto) yhdisti tieteen ja taiteen tavoitteenaan nostaa esiin ammattiin opiskelevien ja TUVA nuorten ääniä sekä purkaa esteitä heidän osallistumiselleen suomalaisessa yhteiskunnassa. Mukana oli 391 nuorta Länsi- Keski- ja Itä-Suomesta, jotka toimivat vapaaehtoisina ja anonyymeinä kanssatutkijoina. Tutkimus toteutettiin nuorten kanssa kulkemisen periaatteella ja sisälsi sekä laadullista tutkimusta että taidelähtöisiä menetelmiä, kuten draamaa, valokuvausta ja erityisesti sarjakuvantekoa. Työpajat nuorten omissa ympäristöissä loivat matalan kynnyksen osallistumiselle ja purkivat tutkija–tutkittava hierarkioita. Tulokset toivat esiin, että ammattiin opiskeleviin nuoriin kohdistuu kielellisiä ja rakenteellisia mekanismeja, jotka tuottavat eriarvoisuutta ja vahvistavat ulkopuolisuuden kokemuksia. Kun nuoret eivät koe tulevansa kuulluiksi perinteisissä yhteiskunnallisissa tiloissa, he siirtyvät digitaalisiin yhteisöihin, joissa he altistuvat disinformaatiolle, hybridivaikuttamiselle ja strategisille operaatioille, joiden tarkoituksena on heikentää resilienssiä ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Nuoret toimivat digitaalisissa tiloissa sekä vaikuttamisen kohteina että sen välittäjinä, usein tiedostamattaan. Taidelähtöiset menetelmät, erityisesti sarjakuvat, mahdollistivat nuorille toimijuuden ja kokemusten ilmaisemisen tavoilla, joihin perinteinen tutkimus ei aina yllä. Kirjan sanoittivat nuoret. Hanke osoitti, että nuorten kriittinen medialukutaito ja vaikuttamisen mekanismien tunnistaminen ovat keskeisiä demokraattisen resilienssin ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Samalla se toi esiin, että nuorten osallisuuden esteet rakentuvat jo peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa. Näin ahvistui ymmärrystä siitä, että nuorten äänten kuuleminen on sekä kulttuurinen, pedagoginen että turvallisuuspoliittinen kysymys, ja että tieteen ja taiteen yhdistäminen tarjoaa tehokkaita keinoja heidän toimijuutensa tukemise.