Apurahat ja residenssipaikat

Tiede ja taide

Epäsuora filosofia vastarinnan muotona: yksilöllisen toiminnan vahvistaminen ”totuuden jälkeisenä” aikana

Hakemuksen tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana on kysymys siitä, mitä filosofia ja kuvataide voivat tarjota ”totuuden jälkeiseksi” kutsutulle ajalle, jota luonnehtivat eri kansanryhmien ajautuminen omiin puolustusasemiinsa ja mediatodellisuuksiinsa sekä yksilöllisen toimijuuden haurastuminen. Hanke tutkii aikamme eksistentiaalis-psykologista syvätasoa kysyen, miten uskominen, huijatuksi tulemisen tunne, itsepetos, uhriutuminen, paranoia, uskottelu ja suoranainen valehteleminen kietoutuvat toisiinsa. Hypoteesimme mukaan ajallemme tyypillinen uskomisen ja uskottelemisen dynamiikka haurastuttaa yksilöiden toimijuutta, koska se rakentaa heille helppoja ”mieltä olemisen” kaavoja ja johtaa muodostamaan vastakkainasetteluihin perustuvia identiteettejä. Hankkeen toisena tehtävänä onkin löytää keinoja vastustaa mainittua uskomisen ja uskottelemisen dynamiikkaa ja vahvistaa yksilöllistä toimijuutta. Hanke kehittää epäsuoraa filosofiaa, joka ei esitä lopullisia perusteluja tietyn näkemyksen puolesta vaan auttaa lukijaa ajattelemaan kriittisesti – ennen kaikkea itsekriittisesti. Keinoinaan esimerkiksi dialogimuotoinen kirjoittaminen, narratiivit, sarjakuvat ja illuusioperinteen innoittama kuvataiteellinen ilmaisu työryhmän jäsenet problematisoivat tutkittavien ilmiöiden eri puolet ja johdattavat lukijan ja katsojan ajattelemaan niitä itse. Viime kädessä tavoitteena on tehdä tiedollisen epävarmuuden tila ymmärrettäväksi ja hyväksyttäväksi positioksi – hedelmällisemmäksi kuin pakonomainen kannanottaminen.

HARMAA-työryhmä on järjestänyt tieteellisiä ja taiteellisia tapahtumia ja julkaissut tieteellisiä ja populaareja artikkeleja, kirjoja ja blogia (harmaa.org/fi). Ryhmä on kehittänyt kokeellisia filosofian ja kuvataiteen yhteisilmaisun tapoja ja työskennellyt yhteistyössä muiden tutkijoiden, kirjailijoiden, kuvataitelijoiden ja sarjakuvapiirtäjien kanssa. Ryhmä on kirjoittanut yhdessä artikkeleja ja tehnyt yhteistaideteoksia.

Jaakko Vuori väitteli 29.5.2023 Jyväskylän yliopistossa otsikolla Melancholic Experiences: A Genetic-Phenomenological Study of the Typus Melancolicus (2023). Irina Poleschuk sai filosofian dosentin arvo Jyväskylän yliopistosta syksyllä 2022. Kuvataitelija Pauliina Mäkelä on saanut töistään useampia kunniamainintoja, viimeisimmäksi kansainvälisen Association of Illustrators -yhdistyksen kilpailusarjan ”Professional Book Covers” voiton. Työryhmän johtaja Erika Ruonakoski aloitti kansainvälisen Simone de Beauvoir -seuran puheenjohtajana alkuvuodesta 2023. Martta Heikkilän, Irina Poleshchukin ja Erika Ruonakosken toimittama teos Analysing Darkness and Light: Dystopias and Beyond (2023). Pauliina Mäkelä piti elokuussa 2023 näyttelyn otsikolla In-Between Shadows yhdessä Kate Stonen kanssa Tampereella Mältinrannan taidekeskuksessa.

Syksyllä 2022 ryhmä kutsui vieraakseen valkovenäläisen filosofin Olga Shparagan, joka esiintyi järjestämissämme tapahtumissa Belarus in Focus ja A Sense of ”We”. Muita järjestämiämme tapahtumia ovat olleet Kokeellinen ajattelu joulukuussa 2021, Beauvoir and Post-Truth -konferenssi elokuussa 2023 ja taidetapahtuma Conjuring Tricks syksyllä 2022.

Epäsuoran filosofian teemaosio julkaistiin niin & näin -lehdessä 2/2023. Lehdessä julkaistiin muun muassa lukuisia Pauliina Mäkelän kuvia, ryhmän kokeellisia yhteisteoksia, Irina Poleshchukin artikkeli ”Huolehtiva ajattelu”, Aurora Ala-Hakulan haastattelu, jossa haastattelijana oli Jaakko Vuori, Pauliina Mäkelän haastattelu sekä Erika Ruonakosken OA-artikkeli ”Epäsuoran filosofian mahdollisuudet” sekä hänen kokeellinen tekstinsä ”Katso kaaosta”. Muita kirjoittajia epäsuoran filosofian teemaosiossa olivat Päivi Mehtonen, Ville Hämäläinen, Essi Varis ja Harri Mäcklin.

Takaisin apurahalistaukseen