Uskonnon, tieteen ja kokemuksellisuuden kohtaamiset Suomessa 1700-1800-luvuilla

Hakemuksen tiivistelmä

Ihminen toimii alati muuttuvassa merkitysten verkossa, johon hän pyydystää näkemäänsä, kuulemaansa, lukemaansa – tai yleisemmin – kokemuksiaan maailmasta. Millaisia merkitysten verkkoja rakennettiin 1700–1800-lukujen Suomessa ja millaisia kokemuksia, oppeja ja tietoja niiden haluttiin pyydystävän? Tässä tieteen-, aatteiden-, uskonnon-, sosiaali-, ja kokemushistorian rajat ylittävässä hankkeessa tutkitaan, kuinka rakentuva tieteellinen maailmankuva muokkasi ’oikeaoppista’ uskonnollisuutta. Tätä kehitystä peilataan tutkimalla toisaalta, miten oikeaoppisen uskon määrittelemät ’harhaoppiset’ ja ’poikkeavat’ uskonnollisuuden piirteet (kuten herätysliikkeet ja hurmoksellisuus) muokkasivat tieteellisten diskurssien määritelmiä ’poikkeavasta’ tai ’epäterveestä’ ajattelusta ja käyttäytymisestä. Näistä kahdesta tulokulmasta käsin hanke hahmottelee ’kokemuksellisuutta’ tiedon- ja merkityksenhistorian kategoriana tieteen, uskonnon ja eletyn kokemuksen risteymien historiallisessa tutkimuksessa. Tutkimuksen lähtöhypoteesina on, että niin oikeaoppisen uskonnollisuuden kuin tieteellisen ajattelunkin näkökulmasta yksilön kokemukset ja niiden vaikutus hänen käsityksiinsä hengellisestä, sosiaalisesta sekä materiaalisesta todellisuudesta nähtiin keskeisenä ongelmana ja jopa uhkana ylhäältä käsin määritellylle ’oikealle’ maailmankuvalle sekä yhteiskuntajärjestykselle. Ilmiön tutkimiseksi hyödynnetään laajaa aineistopohjaa, joka ulottuu tuomiokirjoista ja Turun tuomiokapitulin pöytäkirjoista yhteiskunnallisten, tieteellisten ja hengellisten ajattelijoiden ja oppineiden julkaisemiin kirjoituksiin. Lähteitä analysoidaan mikrohistorian, mnemohistoriallisen analyysin ja esoterismin tutkimuksesta nousevan ’hylätyn tiedon’ käsitteen avulla. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten uskonto, tiede ja kokemuksellisuus rakensivat sekä erillisinä että toisiinsa kietoutuneina osatekijöinä uuden ajan ja modernin ajan taitteessa niin eliitin kuin ’rahvaan’ maailmankuvaa ja merkitysverkostoja.