Grants and residencies

Arts

Näyttämöteos Seireenien laulu

Application summary

Seireenien laulu on näyttämöteos, joka peilaa feminiinin paikkaa maailmassa utopioiden moninaisen olemisen mahdollisuutta. Se on outojen, merkillisten, feminiinisyyttä kaikuvien ruumiiden maisema ja maasto. Työn lähtökohtana ja refessinä toimii Helene Cixous’n Purkauksia-essee, joka puhuu naiseudesta ja feminiinin paikasta maailmassa sekä utopioi patriarkaalisen maailmankuvan murtumista/murtamista. Muita lähtökohtia työskentelylle ovat feminiinin ruumiillisuuden muistumat ja utopiat. Teos on inspiroitunut Seireeni-myyteistä sekä feminiinin historian kaiuista kurottautuen kohti tulevan feminiiniä. Työstämme feminiiniä ja äänellistä/laulavaa ruumiillisuutta, joka on nesteinen ja aaltoileva sekä luinen ja siivekäs. Työmme keskeisenä elementtinä on kuoromainen tilallistuva äänikudelma, jossa kuiskailevat, laulavat, nauravat, kirkuvat, huohottavat, hymisevät ja aaltoilevat ruumiit muodostavat soivan, värisevän, tuntuvan, tilallisen ja muuntuvan äänikentän. Ääni kulkee ruumiiden sisällä saaden alkunsa sen eri paikoista ja muistoista sekä liikkuu ruumiiden väleissä resonoiden eri materiaaleissa ja rakenteissa vyöryen ruumiiden ylitse ja lävitse. Työ purkaa patriarkaalisen sekä fallosentrisen rakenteen luomaa sosiaalista, kulttuurista ja ruumiillista paikkaa feminiinille. Se utopioi olemista ja maailmaa, jossa moninaisuus olisi mahdollista ja jossa erot olisivat muusta kuin toiseudesta tai vastakohtaisuudesta kumpuavia. Feminiini sysätään usein syrjään, sen ei anneta avautua ja tulla olevaksi. Naisten vaientamisen historia on yksi tärkeä motiivi työskentelyllemme. Feminiini ääni vaikenee ja miehinen puhe ottaa vallan, usein myös naisten suussa ja ruumiissa. Seireenien laulu tuo kuuluville feminiinin ääntä ja kaikua sekä tekee kriittistä interventiota utooppisuuden ja rakkaudellisen asenteen kautta. Teoksen ensiesitys on keväällä 2023 Helsingissä.

Työryhmällemme myönnettiin apuraha Seireenien laulu näyttämöteoksen toteutukseen. Kyseessä on feminiiniä äänellisyyttä, ruumiillisuutta ja tilaa esiintuova esityksellinen projekti, jossa yhdistellään äänityöskentelyä sekä ruumiillis-liikkeellistä ajattelua. Suunnitelmamme oli toteuttaa esitys vuonna 2023, mutta koska sopivan ja saavutettavan hintaisen esitystilan löytäminen oli haastavaa ja hidasta, projekti laajeni lopulta ajallisesti kahdelle vuodelle sekä haarautui useammaksi taiteelliseksi ulostuloksi.

Vuonna 2023 toteutimme Helsingissä Mustikkamaan ja Vanhankaupunginlahden rantakallioille levittäytyvän Seireenien kaiut rantakallioesityksen sekä Tekniikan museon pihapiirin maisemaan asettuvan Seireenien kaiut -esityksen, joka oli osana Drifts Helsinki -festivaalin ohjelmaa. Vuonna 2024 toteutimme Seireenien laulu luonnosesityksen osana Humina Open Stage -tapahtumaa sekä Seireenien laulu näyttämöteoksen Omapohja näyttämöllä Helsingissä. Näyttämöteoksen esitysperiodin jälkeen työryhmä toteutti lisäksi teoksen tematiikkaan uppoutuvan työpajan työprosessin harjoitteiden pohjalta osana Esitystaiteen seuran Keskeneräisen taiteen festivaalia.

Projektissa käsittelimme feminiiniä äänellisyyttä ja ruumiillisuutta, pyrkimyksenä tehdä tilaa usein vaiennetulle feminiinille. Työstimme prosessissa äänen, liikkeen, laulun ja ruumiin suhdetta sekä pohdimme feminiinin historioiden kaikuja ja sitä mitä tulevan feminiini voisi olla. Inspiroiduimme Seireenien lauluista sekä näiden olentojen ambivalentista ja muuntuvaisesta olemuksesta. Työryhmässä oli mukana koollekutsuja-koreografi Heli Keskikallio, tanssijat Johanna Karlberg, Ella-Noora Koikkalainen, Taru Koski ja Lotta Suomi, lavastaja Bea Tornberg, äänisuunnittelija Miki Brunou sekä valosuunnittelija Saana Volanen. Seireenien laulu näyttämöteoksessa äänikonsulttina esiintyjille toimi Tua Hakanpää. Esitystaiteen seura toimi projektin esitysten osatuottajana.

Back to Grants listing