Grants and residencies

Research

Kulttuuristen merkitysten vaikutus asioimistulkkauksen laatuun maahanmuuttajapalveluissa

Application summary

Kulttuuria pidetään usein syynä maahanmuuttajien kotoutumisen epäonnistumiselle. Kulttuurin käsitteellä on kuitenkin monia merkityksiä, eikä aina ole selvää, mitä ”kulttuurilla” varsinaisesti tarkoitetaan. Maahanmuuttajien käsitys suomalaisesta yhteiskunnasta rakentuu pitkälti viranomaisprosesseissa, joissa ainakin oleskelun alkuvaiheessa yhteiskunnan arvoja ja periaatteita sanoittavat asioimistulkit. Kulttuuristen merkitysten välittäminen onkin silloin keskeistä tulkkauksessa, mutta muillakin tekijöillä on merkitystä. Tulkkaustilanteiden dynamiikkaan vaikuttaa esimerkiksi institutionaaliselle vuorovaikutukselle usein ominainen kulttuuristen ja kielellisten valta-asemien epäsuhtaisuus. Tulkkaustilanteen vuorovaikutuksessa rakentuvat merkitykset saattavat myös perustua vain näennäiselle yhteisymmärrykselle, jos sen osapuolten maailmankuvat eivät kohtaa. Taustalla voivat siis vaikuttaa osapuolten erilaiset taustakulttuurit, mutta myös erilainen käsitys siitä, mitä on laadukas tulkkaus. Tulkkauksen laadulla on yhteiskunnallista merkitystä, sillä huonolaatuinen tulkkaus vaarantaa tulkin asiakkaiden oikeusturvan ja haittaa kielellisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Vaikka kulttuurin katsotaan vaikuttavan asioimistulkkaustilanteeseen olennaisesti, ei sen vaikutusta tulkkauksen laatuun ole perusteellisesti tutkittu. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kulttuuri näyttäytyy tulkkaustilanteissa ja millä tavalla se vaikuttaa asioimistulkkauksen laatuun. Aineisto kerätään videoimalla asioimistulkkaustilanteita maahanmuuttajapalveluissa sekä haastattelemalla tulkkien kanssa toimivia virkailijoita ja tulkkeja. Haastattelut toteutetaan puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Tulkkaustilanteiden nauhoituksista ja litteraateista analysoidaan kielellistä ja kehollista vuorovaikutusta keskustelunanalyyttisillä työkaluilla.

Asioimistulkkien tehtävä on mahdollistaa viestintä suomalaisten viranomaisten ja näiden vieraskielisten asiakkaiden välillä. Tulkkaustilanteiden vuorovaikutus on kuitenkin usein kompleksista, sillä tulkattavat henkilöt tyypillisesti tulevat hyvin erilaisista taustakulttuureista. Väitöskirjahankkeessani olen tarkastellut kulttuurin käsitettä sekä tulkkien, niin sanottujen kulttuuritulkkien ja viranomaisten näkemyksiä kulttuurista asioimistulkkauksessa. Haastatteluaineistossani kulttuurista puhuessaan niin asioimistulkit kuin viranomaiset yhdistivät sen ennen kaikkea vieraskielisessä asiakkaassa havaitsemaansa erilaisuuteen. Tulkkaustilanteissa kulttuurin puolestaan katsottiin pääasiassa ilmenevän silloin, kun viranomaisen vieraskielinen asiakas ei ymmärrä viranomaisen käyttämää terminologiaa, koska hän ei tunne suomalaista yhteiskuntaa. Asioimistulkkien toimintaa ohjaavan ammattisäännöstön mukaan tulkkien tulee kuitenkin pidättäytyä oma-aloitteisista selityksistä. Haastatellut asioimistulkit usein kertoivatkin olevansa epävarmoja, pitäisikö heidän varmistaa, että tulkattavat henkilöt ymmärtävät toisiaan ja millä tavalla he voivat tämän tehdä. Peruskouluissa toimivien kulttuuritulkkien (heistä käytetään myös nimikkeitä oma-, kulttuuri- tai monikielinen ohjaaja) ja näiden kanssa työskentelevien opettajien ja kuraattoreiden haastatteluissa tuli ilmi, että kulttuuritulkkien tehtävä on kieltä välittäessään tasoittaa kulttuurieroja koulun työntekijöiden ja vieraskielisten perheiden välillä. Tätä suhteellisen uutta ammattiryhmää ei yleensä pidetä kielityöntekijöinä, mutta asioimistulkkeja laajemman toimijuutensa ansiosta kulttuuritulkkien on helpompi varmistaa, että osapuolet ymmärtävät toisiaan. Kulttuuritulkeille sallitun empatian ansiosta he voivat myös helpommin vaikuttaa vuorovaikutuksen onnistumiseen, kun taas asioimistulkeille tarkkuuden ja puolueettomuuden vaatimukset asettavat rajoituksia.

Back to Grants listing