Grants and residencies

Research

Institutions, echo chambers and political polarization: a longitudinal study of climate policy networks in four countries

Application summary

Tutkimus käsittelee poliittista polarisaatiota ja kaikukammio-ilmiötä, jossa samanmieliset tahot kommunikoivat keskenään tiheissä ja sulkeutuneissa verkostoissa. Tutkimus esittää, että kaikukammiot eivät itsessään välttämättä ole ongelma, mutta polarisaatio lisääntyy, mikäli uusia uskomuksia omaksutaan sosiaalisesti ”vääristyneesti” siten, että valmiiksi samanmieliset kontaktit toimivat uusien uskomusten lähteinä (biased assimilation). Tutkimus analysoi sitä, vaikuttavatko poliittiset instituutiot siihen, missä määrin saman- ja eri mieliset poliittiset toimijat omaksuvat toisiltaan uusia uskomuksia koskien ilmastonmuutosta. Tutkimusasetelma vertailee keskenään ilmastonmuutoksen politiikkaverkostoja Suomessa, Ruotsissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Maat eroavat toisistaan sekä polarisaation määrän että edustamiensa poliittisten instituutioiden suhteen. Oletus on, että korporatistisissa maissa kuten Suomessa ja Ruotsissa esiintyy polarisaatiota vähemmän kuin pluralistisissa maissa (Yhdysvallat, Japani), koska korporatistiset instituutiot tuovat eri näkemyksiä omaavia tahoja yhteen ja näin vähentävät kommunikaatiota samanmielisten kesken. Aineisto koostuu kussakin maassa kahteen otteeseen kerättävistä politiikkaverkostokyselystä ja analyysissa hyödynnetään uusimpia kvantitatiivisia verkostometodeja. Aineisto mahdollistaa sekä maiden välisen että ajallisen vertailun ja on täten ainutlaatuista politiikkaverkostoanalyysin kentällä.

Tutkimus käsitteli poliittista polarisaatiota ja kaikukammioilmiötä, jossa samanmieliset tahot kommunikoivat keskenään tiheissä ja sulkeutuneissa verkostoissa. Tutkimus paneutui polarisaatioon keräämällä aineistoa politiikkatoimijoiden (mm. ministeriöt, kansalaisjärjestöt) välisistä verkostoista ja sosiaalisesta mediasta erityisesti ilmastonmuutospolitiikkaan liittyen. Tutkimus selvitti sitä, vaikuttavatko poliittiset instituutiot siihen, missä määrin samanmielisyys sanelee sitä, keiden kanssa politiikkatoimijat tekevät yhteistyötä. Ainutlaatuista kansainvälistä vertailuaineistoa analysoimalla selvisi, että samanmielisyys – yksi polarisoituneiden verkostojen rakennuspalikoista – selittää politiikkatoimijoiden välistä yhteistyötä erityisesti enemmistödemokraattisissa massa (majoritarian democracy), lisäten poliittisen polarisaation riskiä.

Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että politiikkatoimijat voivat myös muuttaa ilmastonmuutosta koskevia uskomuksiaan. Näin tapahtuu etenkin niin sanotun monimutkaisen sosiaalisen tartunnan kautta eli silloin, kun toimija on yhteydessä useampaan kuin yhteen sellaiseen henkilöön, jonka uskomukset eroavat toimijan omista uskomuksista. Tutkimuksessa analysoitiin myös sosiaalisen median aineistoa ja havaittiin, että ilmastonmuutosta koskeva polarisaatio on vahvasti yhteydessä maahanmuuttoon liittyvän polarisaatioon: samat sosiaalisen median käyttäjät löytyvät toisilleen vastakkaisista kuplista kumpaankin aiheeseen liittyen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi suomalaisten kokemaa ulkoista uhkaa ja tutkimuksessa havaittiin, että ulkoinen uhka vähensi ilmastonmuutokseen ja maahanmuuttoon liittyvien keskustelujen polarisaatiota sosiaalisessa mediassa, mutta vain rajallisesti. Motivoitu päättely eli ihmisten taipumus tulkita tapahtumia oman maailmankuvansa ja poliittisten tavoitteidensa mukaisesti nimittäin esti polarisaation kunnollisen vähenemisen.

Back to Grants listing