Grants and residencies

Research

Älykaupunkiteknologian pitkän aikavälin ihmisoikeusriskit sekä kaupunkiympäristön valvonnan ja älykaupunki-innovaatioiden hyödyntämisen laillisuuden ja legitimiteetin turvaaminen

Application summary

Älykaupunkiteknologioiden kehittäminen on Suomessa parhaillaan hyvin vilkasta. Älykaupunkiteknologia perustuu usein datan keräämiseen ja hyödyntämiseen - ja siten valvontaan ja valvontaperusteiseen päätöksentekoon. Siksi optimistista odotuksista huolimatta, älykkäiden teknologioiden hyödyntäminen kaupunkiympäristössä nostaa esiin myös lukuisia kysymyksiä kaupunkilaisten oikeuksista, datan hallinnasta ja automatisoidusta päätöksenteosta yksityisten ja julkisten toimijoiden rajapinnassa. Älykaupunkiratkaisun eri komponenteilla saattaa olla hyvin erilaiset elinkaaret, infastruktuuri saattaa toimia kymmeniä osia, tietoteknisten ratkaisujen vanhetessa muutamassa vuodessa. Älykaupunki-infrastruktuurin pitkän aikavälin vaikutuksia kaupunkilaisten oikeuksiin, kaupungin suvereniteettiin tai turvallisuuteen ei ole tähän mennessä tutkittu, vaikka älykaupunkiteknologian toteuttajat saattavat vaikuttaa myös seuraavien sukupolvien kaupunkilaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen. Miten taataan nykykaupunkeihin pysyvästi asennettavan valvontateknologian laillisuus ja legitimiteetti? Entä miten suojata kaupunkilaisia tulevaisuuden riskeiltä joutua esimerkiksi poliittisen vainon, tai muun ihmisoikeusloukkauksen kohteeksi älykaupunkiteknologian ansiosta? On tunnistettava jo nyt, mitä oikeudellisia, hallinnollisia ja eettisiä kysymyksiä älykaupunkiteknologian pitkäaikaiseen soveltamiseen liittyy ja miten sen aiheuttamat riskit kaupunkilaisten ihmisoikeuksien toteutumiselle ovat ratkaistavissa.

This interdisciplinary research project examined the human and fundamental rights implications of smart city technologies, focusing on their legitimacy and the temporal dimension of their deployment. Based on the premise that smart city systems rely on extensive data collection and surveillance—often enhanced by AI—the project investigated how such technologies, while enabling more efficient and sustainable urban services, may also expose individuals to privacy violations, discrimination, or, in extreme cases, systemic control. The project employed a law, technology, and society perspective, interfacing fields such as science and technology studies, surveillance studies, and computer science.
Our key outcome is a special issue of Internet Policy Review, titled “Future-proofing the city – A human rights-based approach to governing algorithmic, biometric and smart city technologies.” This issue became one of the most widely read in the journal’s history. In addition, we published on fundamental rights impact assessments, the role of patents enabling algorithmic surveillance, the limitations of European AI and data protection law in postcolonial settings such as the megacity of Lagos and the normative foundations of intellectual property in the context of polycrisis and technology convergence. The project supported Emeline Banzuzi’s doctoral research on non-discrimination and data protection in the context of smart city policing, examining this topic through the lens of critical race theory.
It also resulted in two empirical studies focusing on Finland. We assessed smart city developers’ responses to the European Data Protection Regulation and their incentives to export technology to less regulated contexts with fewer protections for fundamental rights. In collaboration with computer scientists, the project also investigated public attitudes toward false positives in algorithmic surveillance of air travel, revealing a high tolerance for error-prone security systems.

Back to Grants listing