Lohdullisia illuusioita vai elämää muuttavia oivalluksia? Mystisen kokemuksen merkitys psykedeeliavusteisessa terapiassa

Application summary

Psykedeeliavusteinen terapia on ollut tavanomaisia hoitoja tehokkaampi esim. vakavan masennuksen, post-traumaattisen stressihäiriön, addiktion sekä kuolemaan liittyvän ahdistuksen hoidossa. Hoitovaste riippuu psykedeelin tuottamasta niin kutsutusta mystisestä kokemuksesta, esimerkiksi kokemuksesta kosmisesta tietoisuudesta. Psykedeeliavusteista terapiaa onkin kritisoitu, koska mystiset oivallukset eivät näytä olevan yhteensopiva luonnontieteellisen maailmankuvan ja naturalismin kanssa. On kuitenkin epäselvää, mitä naturalismi tarkoittaa ja mitä psykedeelien tuottamat mystiset kokemukset ovat. Tämä projekti vastaa kysymykseen, ovatko psykedeelien tuottamat mystiset oivallukset ristiriidassa naturalismin ja tieteellisen maailmankuvan kanssa. Käsittelemme lisäksi, mitä tästä seuraa psykedeeliavusteiselle terapialle käytännössä. Tutkimuksen menetelminä on filosofinen analyysi yhdistettynä laadulliseen ja määrälliseen tutkimukseen. Kokeellisessa osiossa rekrytoimme sekä psykedeelien käyttäjiä että verrokkeja (N=200/ryhmä). Aiemmista tutkimuksista poiketen käytämme ensisijaisesti avoimia kysymyksiä, koska ne ohjaavat vastauksia mahdollisimman vähän. Keskeinen filosofinen käsite projektissa on naturalismi, jonka mukaan tiede on ensisijainen tiedonlähde koskien maailmaa. Problematisoimme tämän ajatuksen perustuen mielenfilosofiaan: Myös tietoisuus on osa maailmaa, ja tietomme siitä ei rajoitu havaintoihin ja tieteeseen. Perustuen uuskantilaiseen filosofiaan esitämme, että todellisuus itsessään havaintojen takana on tuntematon ja siitä voi olla useita keskenään yhteensopivia kuvia. Näin ollen myös mystiset oivallukset voivat olla tieteellisen maailmankuvan kanssa yhteensopivia. Projekti antaa äänen ihmisille itselleen, joiden elämään psykedeelinen kokemus on vaikuttanut, ja tarkastelee voisiko heidän oivalluksensa olla yhteensopivia naturalismin kanssa. Projekti toteutetaan filosofien ja psykologien yhteistyönä ja kerättyä materiaalia hyödyntää useampi tutkimusryhmä.