Sanojen liike ja tiedon paikat – oppineet kirjalliset yhteisöt 1800-luvun alussa

Monimediaalisessa maailmassamme painotuotteiden merkitys on vähentynyt ja erityisesti nuorison lukuhalu kateissa. Kahdensadan vuoden takaisessa Suomessa lukutaito ei kuulunut kaikille ja kirjallisen tiedon saavuttamiseksi oli nähtävä vaivaa. Toisaalta kirjallisuus oli ihmisiä voimakkaasti liikuttava voima. Sanojen liike -hanke tarkastelee 1800-luvun alun Suomen varhaisia kirjallisia keskuksia – Porvoota, Turkua ja Viipuria – painotuotteiden ja niiden vaikutusten kautta. Tutkimuskohteina ovat paitsi kokoelmat, myös aikakauden arkinen kokemusmaailma kuten painotuotteiden hankinta ja kuljetus, lukemisen konventiot ja kirjaharrastusten pohjalta syntyneet yhteisöt ja verkostot. Aiempi kirjahistoriallinen tutkimus on Suomessa keskittynyt erilaisten kirjallisten instituutioiden kehityksen tarkasteluun. Hankkeessamme keskiössä eivät ole instituutiot vaan painotuotteiden kulttuurinen merkitys ja se tapa, jolla painettu sana oli läsnä lukevien aikalaisten elämässä. Hankkeen tutkimusryhmä koostuu viidestä kokeneesta tutkijasta, joiden asiantuntemuksen yhdistäminen tarkoittaa hankkeessa muun muassa yhteisjulkaisemista. Puhtaan tieteellisen toiminnan lisäksi keskeinen osa hankkeen toteutusta on projektin alussa järjestettävä vanhaa kävelyreittiä seuraava kirjavaellus sekä sen loppuvaiheessa Turkuun toteutettava tarinallinen pop up -kirjakauppa.

Sanojen liike ja tiedon paikat -projektin tavoitteena oli tuottaa uudenlainen tulkinta 1800-luvun alun Suomen kirjakulttuurista tarkastelemalla 1) painotuotteiden liikettä ja kokoamista, 2) niiden ympärille muodostuneita yhteisöjä sekä 3) painotuotteiden konkreettista merkitystä käyttäjilleen. Hanke keskittyi erityisesti aiemmassa kirjahistoriallisessa tutkimuksessa vähälle huomiolle jääneisiin aineistoihin ja toimijoihin, kuten ylioppilaiden lukuharrastuksiin, itäsuomalaisiin kirjanomistajiin sekä varhaisiin saksankielisiin lehtiin.

Hanke työskenteli pitkään poikkeuksellisissa olosuhteissa pandemia-aikana, jolloin monet vakiintuneet akateemisen toiminnan muodot olivat toteutettavissa vain osittain. Vaihtoehtoisia toimintatapoja kehittäen hanke kykeni työskentelemään läpi poikkeusajan. Hankkeen tulokset on julkaistu ensi sijassa vertaisarvioituina artikkeleina. Tämän lisäksi tutkimusryhmän jäsenet ovat kirjoittaneet yhteismonografian, joka julkaistaan vuoden 2024 alussa. Näissä julkaisuissa hankkeen tutkijat tarkastelevat 1800-luvun alun kirjakulttuuria muun muassa materiaalisuuden, liikkuvuuden ja tilallisuuden näkökulmista. Hankkeessa kirjat on nähty toimijoina, joilla on kyky liikuttaa ja aktivoida ihmisiä ja tuoda heitä yhteen.

Tieteellisten julkaisujen ja seminaarien lisäksi tärkeä osa hankkeen toteutusta ovat olleet erilaiset laajemmalle yleisölle suuntautuneet tapahtumat, joiden avulla hankkeen tutkimusryhmä on pyrkinyt ajattelemaan myös omaa toimintaansa uudella tavalla. Kesällä 2022 hanke toteutti kirjavaelluksen, jonka tarkoituksena oli paitsi dokumentoida kävellen hankkeen erään tutkimuskohteen 1800-luvun alussa tekemää vaellusta, myös pohtia tutkimuskohteena olleen aikakauden liikkumisen ehtoja ja kehollista kokemusta. Syksyllä 2022 hanke toteutti yhdessä Turun museokeskuksen sekä Tehdas Teatterin kanssa pop up -kirjakaupan. ”Minun kirjapuotini” -esitys perustui hankkeessa tehtyyn tutkimukseen. Esitys oli yleisölle ilmainen mutta edellytti etukäteisvarausta.