Yleistajuinen tietokirja 1600-luvulta peräisin olevasta Hahtiperän hylystä, sen arkeologisesta tutkimuksesta ja konservointiprosessista

Application summary

Teoksessa perehdytään Hahtiperän hylyn – 1600-luvun lotjan– biografiaan. Hylky löytyi Oulun keskustasta elokuussa 2019. Osallistuin itse hylyn arkeologisiin kaivauksiin Museoviraston tutkimusavustajana. Kuvailen teoksessa yleistajuisen, narratiivisen tietotekstin sekä laajan ja laadukkaan kuvituksen kautta lukijalle, millaista tietoa vanhasta hylystä saadaan arkeologisin ja poikkitieteellisin tutkimusmetodein. Osa hylkyä on tällä hetkellä konservoitavana Museoviraston toimitiloissa Vantaalla. Avaan teoksessa asiantuntijahaastattelujen kautta tutkimus- ja konservointiprosessia: Mikä siinä maksaa ja miksi se kestää niin kauan? Millaisia vaiheita konservoinnissa on? Miten vuosilustokronologian kautta voidaan selvittää arkeologisen esineen ikä? Miten tiedetään se, että 300 vuotta vanhan aluksen tilkitsemiseen on käytetty jouhia, pikeä ja lampisirppisammalta? Mitä hylky kertoo meriarkeologille tai perinnelaivarakentajalle? Hyödynnän hylyn tarinassa narratiivisia ja spekulatiivisia elementtejä: Millainen oli hylyn toiminta-ajan Oulu? Millainen oli sen elinkaari ja millaisessa yhteiskunnassa se toimi? Hahtiperän hylky on niin kutsuttu mykkä objekti: siitä ei löydy mainintoja historiankirjoissa eikä kaivauksissa löytynyt hylkyä ajoittavia esineitä. Olen aiemmin pohtinut hylyn elinkaarta fiktion keinoin Oulun kirjailijaseuran ja Oulun kaupungin yhteisessä twiittitaideteoksessa. Täydennän hylyn narratiivista biografiaa esimerkiksi kuvataiteen, kaunokirjallisuuden ja Sara Wacklinin "Sata muistelmaa Pohjanmaalta"- teoksen representaatioiden kautta. Hylky on aloitteestani päätynyt osaksi immersiivistä taideteosta. konservoinnista ylijääneet osat saivat tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunulan HYLKY-teoksen objektiivisen naispääosan. Voisiko tervantuoksuisia hylyn osia käyttää myös esimerkiksi muistirairaiden kuntoutuksessa? Kirjan tuotto menee hylyn konservointikulujen kattamiseen.

Olen Koneen Säätiön apurahakaudella haastatellut ja kuvannut kymmenen asiantuntijaa, litteroinut ja editoinut haastattelut. Osa haastatteluista on toteutettu Helingissä, jossa olen vieraillut Museoviraston kokoelma - ja konservointikeskuksessa seuraamassa Hahtiperän hylyn konservoitiprosessia. Olen tehnyt taustatutkimusta merenkulun historiasta sekä lotjatyyppisten alusten rakentamisesta, käytöstä ja yhteydestä Itämeren yhteiskunnallisiin ja ekonomisiin muutoksiin ja rakenteisiin.Olen ollut projektin tiimoilta yhteydessä myös ruotsalaisiin ja saksalaisiin tutkijoihin.