Grants and residencies

Research

Viljelty liha eläinten jälkeisessä biotaloudessa – ihmisten ja tuotantoeläinten muuttuvat suhteet (Cultured meat in post-animal bioeconomy – changing relationships between humans and farmed animals)

Application summary

Hankkeessa tarkastellaan ihmisten ja tuotantoeläinten muuttuvia suhteita, kun tulevaisuuden ruokajärjestelmien innovaatiot muuttavat globaalisti ruoan tuotantoa. Kiinnostuksen kohteena on eläintenjälkeinen biotalous, jossa solumaatalouden tuotteiden (mm. viljelty liha) suosio johtaa radikaaleihin muutoksiin ruoantuotantojärjestelmissä. Toteutuessaan eläintenjälkeinen biotalous muuttaa perustavanlaatuisilla tavoilla ihmisten ja tuotantoeläinten välisiä suhteita. Tutkimuskysymykset liittyvät ruoantuotannon muuttuviin muotoihin, tuotantoeläinten muuttuviin tehtäviin ja niiden yhteiskunnallisiin merkityksiin yksilön, ryhmien, organisaatioiden ja ruokajärjestelmien tasoilla sekä näistä tekijöistä johtuviin muutoksiin ihmisten ja tuotantoeläinten suhteissa. Hankkeessa yhdistetään luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkimusotteita sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Näistä keskeisimmät ovat kirjallisuustarkastelut, teknologian ja tulevaisuuden visioiden arvioinnit, skenaariot, ympäristövaikutusten mallintaminen sekä asiantuntija- ja kuluttajahaastattelut. Tulokset selventävät, kuinka solumaatalouden teknologisiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät lupaukset muuttavat ihmisten ja tuotantoeläinten suhteita, millainen asema tuotantoeläimille osoitetaan ja miten niihin liitetyt merkitykset muuttuvat eläintenjälkeisessä biotaloudessa: kuinka ihmisten ja tuotantoeläinten suhteet jäsentyvät uudenlaiseen toimintalogiikkaan perustuvissa tulevaisuuden ruokajärjestelmissä.

Viljelty liha eläinten jälkeisessä biotaloudessa -hankkeessa (2019–2024) tutkittiin uudenlaisiin teknologisiin ruoantuotantoinnovaatioihin perustuvia ratkaisuja yhdistämällä maatalous- ympäristö- ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Modernit ruokajärjestelmät ovat korostuneen haavoittuvia monikriisien aikakaudella. Lisäksi nykymuotoisen ruoantuotannon ulkoisvaikutukset ovat kestämättömät. Ruoantuotannon kielteisiä ilmasto-, vesistö-, maaperä- ja monimuotoisuusvaikutuksia on syytä vähentää reilusti vuoteen 2050 mennessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Intensiivisen kotieläintuotannon haasteiden osaratkaisuksi on hahmoteltu tuotantoeläinten jälkeisen biotalouden erityistä sektoria: solumaataloudella tarkoitetaan ruoan valmistamista soluviljelytekniikoilla bioreaktoreissa, joissa hyödynnetään tehokkaita, ympäristökestäviä ja materiaalikierroiltaan suljettuja teollisia prosesseja. Hankkeessa tutkittiin soluista tehtyjen ja solujen tekemien tulevaisuuden ruokatuotteiden ympäristövaikutuksia sekä keskeisten sidosryhmien solumaatalousnäkemyksiä. Hankkeen lähtökohtana olivat transitio- ja transformaatioteoriat, joita hyödyntämällä hahmoteltiin ruokajärjestelmän kestäviä muutos- tai siirtymäpolkuja. Kerättyjä tutkimusaineistoja hyödynnettiin ympäristölaskennassa ja tuotetasoisissa elinkaariarvioinneissa sekä sidosryhmien näkemysten analyyseissa. Elinkaariarvioinnit liittyivät muun muassa mikrobi- ja kananmunanvalkuaisen proteiinien valmistamisen ympäristövaikutusten laskemiseen. Laadullisissa analyyseissa tutkittiin suomalaisten ja saksalaisten poliittisten toimijoiden näkemyksiä ja solumaatalouteen perustuvan ruokajärjestelmän oikeudenmukaisuutta. Tulokset raportoitiin yli 20 tutkimusjulkaisussa ja reilussa 60 seminaariosallistumisessa. Tulokset osoittavat solumaatalouden tuotteiden olevan lupaavia kestävyyden näkökulmasta. Tutkitut sidosryhmät suhtautuvat varovaisen myönteisesti, mutta myös epäilevästi uutuustuotteisiin ja niiden mahdollisuuksiin.

Back to Grants listing