Viimeinen joulu -lyhytelokuvan käsikirjoitus ja valmistelu

Joulun lähestyessä, Suomessa oleva irakilainen maahanmuuttaja Ahmed, 29, valmistautuu joulujuhlaan iloisella tuulella. Hän yrittää ottaa yhteyttä äitiinsä tarkistaakseen perheen tilanteen, mutta jää vastaus saamatta. Myöhemmin häneen otetaan yhteyttä ja hänelle kerrotaan, että koko perhe on saanut koronavirustartunnan. Tämän suuren ja hämmentävän tapahtuman seurauksena Ahmedin muistot perheensä kanssa alkavat pyöriä mielessä. Hän suunnittelee matkustavansa takaisin kotimaahansa, mutta hänen yrityksensä epäonnistuu, eikä hän voi tehdä mitään perheensä hyväksi. Ahmed viettää jouluyön ystäviensä kanssa ahdistuneena ja jännittyneenä eikä voi ilmaista tunteitaan muille. Juhlan aikana hän lukee Facebookista postauksen isänsä kuolemasta. Hän lähtee hiljaa ja kärsii yksin tämän uutisen takia. Pystyykö Ahmed selviämään shokista? Muuttuuko hänen elämänsä? Minkälaisia kokemuksia menetyksistä seuraa? Miksi Ahmed huolehtii kasvista, kun hän tuntee itsensä avuttomaksi? Joulu on erittäin symbolinen tapahtuma, joka kokoaa perheenjäseniä yhdessä. Mutta mitä jos jouluna menettää yhden heistä? Miten joulu vaikuttaa maahanmuuttajiin, jotka eivät ole tottuneet jouluun kotimaassaan? Viimeinen joulu -lyhytelokuvan käsikirjoitus perustuu todelliseen henkilökohtaiseen tapahtumaan, joka tapahtui minulle talvella 2020. Menetin opettajani ja sankarini: isäni. En voinut tehdä mitään, ja koska olen maahanmuuttaja, joka pakenee menneisyyttä, en voinut mennä hyvästelemään häntä. Elokuva on kunnianosoitus miehelle, joka uhrasi paljon kasvattaakseen meitä. Minulle kirjailijana suurin haaste on paljastaa yleisölle kaikki ne tunteet ja olosuhteet, jotka olen kokenut. Työni on ainoa tapa ilmaista tunteitani.