Grants and residencies

Research and art

Vesi vanhin voitehista – mitä ihmettä? Vesiin liittyvien kansankertomusten sekä viisauksien uudelleentulkinnat ihmisen luonto- ja vesisuhteen sekä vesiensuojelun voimaksi

Application summary

"Vesi vanhin voitehista" sanon, mutta en ymmärrä enää lausumaani. Kaipaan syvempää ymmärrystä ja voimaa pystyäkseni kohtaamaan kätteni jäljet ympäristössäni, kantamaan vastuuni ja elämään viisaammin. Puhtaat vesistöt ovat osa suomalaista sielunmaisemaa. Niiden tärkeyttä kuvastavat lukuisat veteen liittyvät, sukupolvelta toiselle siirtyneet laulut, tarinat, uskomukset ja sanonnat. Mitä esi-isiemme vesiviisauksia yhä lausumme toisillemme päivittäin? Miten nämä viisaudet voisivat auttaa meitä vahvistamaan vesisuhdettamme ja parantamaan vesiluonnon tilaa, jota luontokato ja ilmastonmuutos uhkaavat? Vesiviisaus-hankkeessa keräämme, tutkimme ja tulkitsemme vesistöihin liittyvää kansanperinnettä. Tuomme ikiaikaista vesiviisautta nykyaikaan tavoitteenamme aktivoida ihmisen sisäistä vastuullisuutta omasta elinympäristöstään. Hanke hakee juurevaa voimaa esi-isiemme luontosuhteesta tämän päivän vesiluonnon hyväksi. Eri-ikäiset ja kulttuuritaustaiset taiteilijat luovat uusia sanoituksia ja tulkintoja hankkeessa kerättävistä vesiviisauksista. Luonnontieteilijät ja kulttuurintutkijat tutkivat perimätiedon merkitystä nykytieteen valossa. Syntyneet laulut, taideteokset ja uusi tieto tuodaan videoina, tapahtumina, kirjana ja artikkeleina jokaisen suomalaisen saataville, koskettamaan ja kuljettamaan kohti maailmanlaajuista tavoitetta merten ja sisävesien suojelemiseksi. Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston, Jyväskylän yliopiston Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkimusohjelman, kolmen luonnontieteiden emeritusprofessorin sekä suomalaisten muusikoiden ja kuvataiteilijan kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Turun yliopisto, Suotrendi-hanke, Aktivistimummot, Lionsit ja Mäntän musiikkijuhlat.

Tiedettä ja taidetta yhdistäneessä, Suomen vesistösäätiön koordinoimassa kolmevuotisessa hankkeessa kerättiin, tutkittiin ja tulkittiin vesiin liittyvää suullista perinnettä, muistitietoa ja uskomuksia. Kansanperinnettä tutkittiin luonnontieteiden ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista ja tuotiin nykyaikaan musiikin, kuvataiteen, valokuvien ja lyhytelokuvien avulla.
Hankkeen tarkoituksena oli vaalia ja elävöittää perimätietoa, kytkeä sukupolvien ketjuja toisiinsa, herättää tunteita ja havahduttaa ihminen näkemään veden arvo, oma vastuu ja vesiensuojelun tärkeys. Sanontojen luonnontieteellisillä selityksillä haluttiin ylläpitää ihmisen luonnonlukutaitoa ja kannustaa tutkimaan omaa suhdetta luonnon vesiekosysteemeihin. Hankkeen pitkän aikavälin tavoite on parantaa Suomen vesien tilaa, jotta vesiluonto säilyisi rikkaana myös tuleville sukupolville.
Hankkeessa tuotettiin tieteellisiä ja populäärejä artikkeleita, audiovisuaalisia taideteoksia, maalauksia, musiikkia, lyhytdokumentteja ja valokuvataidetta. Hankkeen työn yhteenvetävä, tiedettä ja taidetta yhdistävä kirja julkaistaan John Nurmisen säätiön kanssa yhteistyössä keväällä -25. Moniulotteiset lopputuotteet jatkavat hankkeen viestin viemistä eteenpäin myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeen tieteentekijöitä olivat luonnontieteilijät professori Matti Leppäranta, professori Lauri Arvola, professori Timo Huttula; kulttuurientutkija FT Tiina Seppä, professori Outi Fingeroos (JYU), dosentti Kati Kallio sekä kulttuurientutkija valokuva- ja elokuvataiteilija Matleena Jänis.
Hankkeen taiteilijoita olivat taidemaalari Sebastian Lindberg, artistit Yeboyah, Hassan Maikal ja Yrjänä.
Lisäksi yhteistyötä tehtiin Turun yliopiston emeritustutkija Päivi Granön, Suomen Lions klubien, Aktivistimummojen, Serlachius Museoiden, Mäntän musiikkiviikkojen, Puujärven sekä Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistysten, Suotrendit – hankkeen, Wasser laulua etsimässä -musiikkisadun, Suomen Kirjallisuusseuran sekä John Nurmisen säätiön kanssa.

Back to Grants listing