Grants and residencies

Research

Valittavat äidit: affekti, moraali ja medikalisaation politiikka

Application summary

Äidit valittavat joka paikassa, hiekkalaatikolla, työpaikan kahvipöydässä, sosiaalisessa mediassa. He valittavat uhmaiästä, sairastavista lapsista, unen puutteesta, oman ajan puutteesta, epätasa-arvosta kotityön jaossa ja syrjinnästä työelämässä. Äidit ovat uupuneita, väsyneitä, masentuneita. Lapsiperhe-elämä kuitenkin summataan julkisessa puheessa niin, että plussat ylittävät miinukset. Se mitä äidit eivät voi (julkisesti) sanoa, on: ”Se ei ole sen arvoista”. Tämä on tutkimus äitien vaietuimmasta tunteesta, katumuksesta. Tutkimus antaa äänen äitien kielletyille tunteille ja äideille, jotka eivät halua(isi) olla äitejä. Tutkimus perustuu Helsingin Sanomien kanssa yhteistyössä kerättävään aineistoon. Teoreettiseen viitekehykseen haen inspiraatioita affektien tutkimuksesta. Affektien analyysin kautta tavoitteeni on paremmin ymmärtää äitien ambivalentteja tunteita sekä sitä miksi naiset edelleen kiinnittyvät rakenteisiin, kuten ydinperheeseen ja hyvän äidin ideaaleihin, jotka voivat olla heille myös haitallisia. Huomioni on kiinnittynyt tunteiden medikalisaatioon, siihen miten äitien kielteiset tunteet diagnosoidaan levolla, asiantuntija-avulla tai lääkkeillä hoidettaviksi väliaikaisiksi vaiheiksi. Kysyn miten äidit itse hyödyntävät, neuvottelevat tai vastustavat diagnooseja. Medikalisaatiossa kyse ei ole pelkästään lääketieteen imperialismista, vaan huomio kiinnittyy nykyisyyden tunnerakenteeseen (structure of feeling), jonka medikalisaatio luo.

Valittavat äidit -Affekti, moraali ja medikalisaation politiikka post doc-projektissa on tutkittu äitien ”valitusta” eli äitiyden tummempia sävyjä, erityisesti äitiyden katumusta. Siinä missä äitien väsymys, synnytyksen jälkeinen masennus ja nykyään myös vanhemmuuden uupumus ovat tunnistettuja ja hyväksyttyjä, tukea ja hoitoa vaativia ilmiötä, äitiyden katumus on pitkään pysynyt kulttuurisen ymmärryksen, julkisen keskustelun ja tutkimuksen katveissa. Tässä hankkeessa tavoitteena oli tutkia ja ymmärtää äitien väsymykseen ja katumukseen liittyviä kokemuksia ja tunteita sekä sitä, miten ne tulevat kohdatuiksi pyrkiessään näkyville yksityisempiin ja julkisempiin keskusteluihin. Aineistoina hankkeessa käytettiin anonyymien keskustelupalstoja, sekä Helsingin Sanomien kanssa kerättyä kirjoitusaineistoa, johon katumusta kokeneita lukijoita kutsuttiin vastaamaan. Hanke alkoi henkilökohtaisena tutkijatohtoriprojektina, mutta käytännössä työtä on tehty yhteistyönä. Yhdessä tutkijakollega Tiina Sihdon kanssa tutkimme, pidimme konferenssiesityksiä ja kirjoitimme erilaisia tutkimusjulkaisuja kansainvälisiin ja kotimaisiin kokoelmateoksiin sekä tiedejournaaleihin ja blogitekstejä laajemmalle yleisölle. Hanke herätti runsaasti kiinnostusta eri medioiden toimittajissa, jotka haastattelivat lehtijuttuihin, podcasteihin ja taustatyöhön näytelmäkäsikirjoitusta varten. Hankkeen aikana on rakennettu myös kansainvälisiä ja kotimaisia yhteistyöverkostoja, joiden kanssa yhteistyö jatkuu. Alun perin kolmevuotiseksi suunniteltu projekti venyi opetustöiden ja pandemian vuoksi viidelle vuodelle, mutta monin tavoin hanke ylitti tavoitteensa. Projekti on esimerkiksi onnistunut nostamaan äitiyden katumuksen näkyvämmäksi osaksi suomalaista julkista keskustelua. Monenlaisia kiinnostavia tutkimusideoita jää vielä odottamaan tulevaa, erityisesti medikalisaatioteemaan liittyen. Kiitos rahoittajien lisäksi kuuluu rohkeille äideille, hanke on osoittanut että avointa keskustelua äitiydestä tarvitaan.

Back to Grants listing