Vaihto ja palautus

Application summary

Haen vuoden työskentelyapurahaa Vaihto ja palautus -elokuvan työstämiseen. Tuon ajan käytän fiktiivistä, dokumentaarista ja esseististä ilmaisua yhdistelevän elokuvan käsikirjoituksen kirjoittamiseen ja dokumentaarisen materiaalin kuvaamiseen. Vaihto ja palautus on pitkä elokuva, joka yhdistää ennakkoluulottomasti fantastisen maailman ja dokumentaaris-realistisen tyylin. Elokuvan maailmassa fyysiset ihmiset voivat astua sisään ja ulos henkilökohtaisista identiteeteistä vaihtamalla kenkiä. Kukin kenkäpari edustaa yhtä henkilöllisyyttä, yhtä tarinaa. Elokuva yhdistää viisi käsikirjoitettua tarinaa ja päähahmoa, joiden kunkin esittäjät vaihtavat rooleja (eli kenkiä) vähintään kerran elokuvan aikana. Tarinoita kerrotaan limittäin, ja niiden siirtyminä toimivat dokumentaariset kuvat, joista rakentuu esseistisiä jaksoja ja elokuvan tematiikkaa laajentavia assosiaatioita. Vaihto ja palautus vie eteenpäin kerronnan keinoja, joita olen kehitellyt edellisessä elokuvassani Kukaan ei katso sinua silmiin. Komediallisesti virittyneen katseen kautta Vaihto ja palautus haastaa arkisia käsityksiämme identiteetistä, autenttisuudesta ja vapaudesta. Meissä jokaisessa olisi tarpeeksi haluja, tarpeita ja kykyjä käyttämään useampikin elämä, mutta kukaan ei saa kuin yhden.

Työstin Koneen säätiön 12 kk työskentelyapurahalla pitkää elokuvaani Vaihto ja palautus. Apuraha mahdollisti elokuvan käsikirjoituksen kirjoittamisen ja dokumentaarisen materiaalin kuvaamisen. Työskentely toteutui suunnitellulla tavalla, ja hanke eteni apurahakaudella ideasta kuvausvalmiiksi käsikirjoitukseksi.
Käsikirjoittaminen vei ajallisesti suurimman osan työskentelystä. Eri versioiden aikana elokuvan sisältö kirkastui. Elokuvan juoni tiivistyi kertomaan kahdesta päähenkilöstä viiden sijasta. Elokuvan maagisrealistisen maailman luonne selkeytyi.
Dokumentaarisen eli ei käsikirjoitetun materiaalin kuvaaminen ja leikkaaminen oli ajallisesti pienempi mutta sisällöllisesti yhtä tärkeä osuus työskentelyäni. Kuvamateriaalin työstämisellä rinnakkain kirjoitusprosessin kanssa oli monenlaisia hyötyjä. Yhtäältä kuvan kautta ja kuvan kanssa työskentely auttoi pitämään kirjoitusprosessinikin fokuksen elokuvallisessa ilmaisussa. Sain elokuvan maailmasta ja sävystä kiinni kuvaamisen ja leikkaamisen kautta, mikä auttoi myös kirjoittamisessa. Toisaalta tuottamani kuvallinen materiaali toimii myös demona, jonka avulla voin kommunikoida elokuvan maailman ja sävyn myös muille.