Urbaanit mielet. Henkilöhahmojen kaupunkikokemus Ateenaan sijoittuvassa kirjallisuudessa

Application summary

Väitöskirjassani tutkin, miten erilaiset kirjallisuuden henkilöhahmot kokevat Ateenan valitsemassani aineistossa, mitkä kaupungin piirteet vaikuttavat heidän kokemukseensa ja miten henkilöhahmoja analysoimalla voi tutkia yksilön asemaa nykymaailmassa. Kehitän uuden tavan tutkia yksilön urbaania kokemusta yhdistäessäni kognitiivisen narratologian menetelmiä kirjallisuuden henkilöhahmojen mielen tutkimuksesta kaupunkitutkimuksen ja geokritiikin lähtökohtiin. Perehdyn Ateenaan kaupunkina geokritiikin näkökulmasta käyttämällä lähdeaineistoa monipuolisesti kaupungin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloilta. Ateena on tutkimuskohteena erityisen monimuotoinen, sillä siinä korostuvia piirteitä ovat esimerkiksi yksityisen ja julkisen tilan häilyvät rajat, kaupunkisuunnittelun puute, antiikin ja nykyajan sekoittuminen katukuvassa ja naapurustojen erilaistuminen. Kiinnitän erityistä huomiota talouskriisin aiheuttamiin muutoksiin kaupungissa. Aineistoni koostuu vuosien 1990 ja 2020 välillä kirjoitetuista nykykreikkalaisista romaaneista, jotka sijoittuvat aikansa Ateenaan ja käsittelevät henkilöhahmojen suhdetta kaupunkiin. Syvennyn henkilöhahmojen kokemukseen analysoimalla, millainen vaikutus kaupungilla on heidän ajatuksiinsa ja vuorovaikutukseensa. Vertaan henkilöhahmojen kokemuksissa korostuvia piirteitä kaupunki- ja yhteiskuntatutkimuksessa esitettyihin näkökulmiin ja pohdin, miten kognitiivista narratologiaa voi soveltaa yksilön urbaanin kokemuksen tutkimisessa. Kehitän kaupunkikirjallisuuden tutkimuksessa sovellettavan henkilöhahmotypologian, joka perustuu Alan Palmerin teoriaan henkilöhahmojen kokonaisen mielen (fiktiivinen ja sosiaalinen mieli) analyysista kognitiivisena narraationa. Palmerin teoriaan perustuu myös luomani käsite ”urbaanit mielet”. Ne ovat henkilöhahmotyyppejä, joiden muodostumisessa kaupunki on keskeinen tekijä.

Väitöskirjani "Urban Minds. Characters Experience of Athens in Greek Fiction 1990-2020" tarkastelee nykykreikkalaista kirjallisuutta ja sitä, miten Ateenaa kuvataan romaaneissa vuosina 1990–2020. Tutkimuksen keskiössä ovat henkilöhahmot ja heidän suhteensa kaupunkitilaan. Kehitin tutkimusta varten Urban Minds -typologian, joka jakaa hahmot viiteen ryhmään sen mukaan, miten he liikkuvat kaupungissa ja millainen heidän pääsynsä julkiseen ja yksityiseen tilaan on. Sen soveltaminen kriisikirjallisuuteen osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, ja väitöskirjan viisi analyysilukua kattavat yli kolmekymmentä romaania. Ennen vuoden 2008 talouskriisiä Ateenan kuvauksissa korostuvat erityisesti itsenäiset, kaupunkia tutkivat naishahmot, jotka etsivät vapautta ja identiteettiä. Kriisin myötä kaupungin ilmapiiri muuttuu: mielenosoitukset, köyhyys ja epävarmuus muokkaavat sekä kaupunkikuvaa että henkilöhahmoja. Yhä useammin keskiöön nousevat ulkopuoliset, syrjäytyneet tai selviytymisen äärirajoilla elävät hahmot. Tutkimus osoittaa, että talouskriisi ei ainoastaan muuttanut Ateenan arkea, vaan myös tapaa, jolla kaupunki esitetään kirjallisuudessa. Kaupunki näyttäytyy kriisivuosien romaaneissa vihamielisenä, labyrinttimaisena tilana, jossa julkiset ja yksityiset rajat hämärtyvät. Samalla historialliset tapahtumat, kuten vuoden 2008 levottomuudet ja vuoden 2011 Syntagma-aukion mielenosoitukset, toimivat teoksissa keskeisinä murroskohtina. Väitöskirjani tuo uutta näkökulmaa kirjallisuudentutkimukseen osoittamalla, miten henkilöhahmojen kautta voidaan analysoida laajempia yhteiskunnallisia muutoksia. Urban Minds -malli tarjoaa työkalun, jota voidaan soveltaa myös muiden kaupunkien kirjallisuuksien tutkimukseen.