Työstäkieltäytymisen käytännöt Euroopassa. Valokuvanäyttely ja kirja työstäkieltäymisen muodoista 2020-luvun Euroopassa

Työstäkieltäytymisen haamu on kummitellut Euroopassa eri muodoissa niin kauan kuin täällä on asunut ihmisiä – ehkä pidempäänkin. Nyt uuden vuosikymmen alkaessa rakenteellisesta työttömyydestä on tullut normatiivinen ilmiö Euroopan valtioissa. Työttömyys köyhdyttää materiaalisesti, mutta samalla se sulkee ulos myös toisella tapaa, kun työ tai työttömyys määrittää ihmisten arvoa yhteisöissä. Suomessa syntyi viime vuonna uusi käsite, kun Työstäkieltäytyjäliitoksi itseään kutsuva joukko marssi TE-toimistoon Helsingin Kampissa ja piti spontaanin seminaarin työelämän ongelmista. YouTubessa levinnyt ”yllätyskonsultointi” -performanssi kritisoi vallitsevaa työn organisointimuotoa sekä työn tahdittamaa yhteiskuntajärjestystä. Työstäkieltäytymisestä ei aikaisemmin oltu puhuttu yhdyssanana. Enää työttömien tai muuten valtakulttuurin sivussa elävien ei ollut pakko identifioitua epäonnistujiksi tai loisiksi. Vastarinta vallitsevaa työn kulttuuria kohtaan sai hetkeksi erilaisen kaiun. Palkkatyö on juurtunut niin voimakkaasti osaksi elämää, että työstäkieltäytymisen käytännöt loistavat kollektiivisessa mielikuvituksessa poissaolollaan. Minkälaisia työstäkieltäytymisen käytäntöjä elämä pitää sisällään? Minkälaisia vapauden vyöhykkeitä on onnistuttu rakentamaan kaikkialle tunkeutuneen palkkatyön sisä- ja ulkopuolelle? Hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi työelämästä kieltäytymisen muotoja Euroopassa dokumentaarisen valokuvauksen keinoin sekä kirjallisena dokumentaationa.