FM, teatteriohjaaja, käsikirjoittaja Izarra Elina and working group

Tulevaisuuden näyttämö: Näkökulmia BIPOC-näyttelijöiden representaatioon suomalaisessa teatterissa

Tieteellinen tutkimus ja taiteellinen työ / niihin pohjautuva työ | Nelivuotinen

Elina Izarran väitöstutkimus Tulevaisuuden näyttämö (työnimi) on jatkumoa hänen aikaisemmalle taiteelliselle työlleen, johon on kuulunut rakenteellisen rasismin kuvaaminen ja representaatioon liittyvien kysymysten pohtiminen esimerkiksi teoksessa ”Musta, mustempi, romani”. Tutkimukseen sisältyy kaksi taiteellista kokeilua, eli kahden esityksen valmistaminen. Toinen niistä nojaa BIPOC (Black, Indigenous, People of Colour) -näyttelijöiden ajatuksiin unelmien rooleista, näytelmistä ja näyttämöistä. Toisen esityksen käsikirjoituksessa on kolumbialaista tekstiä ja prosessissa tutkitaan mm. poliittisen aiheen ja stereotypioiden välistä suhdetta. Näyttelijän keho luo katsojille merkityksiä, ja teatteri vaikuttaa yhdessä muiden mediakuvien kanssa siihen, miten hahmotamme maailmaa. Siksi tutkimuksessa tarkastellaan näyttelijän kehoa osana merkitysten syntyyn liittyviä prosesseja. Samalla tutkimus tuo alalle ehdotuksia normikriittiseen työskentelyyn. Normikriittisellä viitataan lähestymistapaan, jossa asioita katsotaan uusin silmin ilman, että niitä pidetään itsestään selvänä ja normaalina. BIPOC-näyttelijöiden representaatiokysymyksiä on tutkittu Suomessa vähän. Näin ollen tutkimuksen analyysissä toimivat apuna kansainväliset näkökulmat erilaisista roolitusvaihtoehdoista, joita ovat mm. värisokea-, yhteiskunnallinen -, käsitteellinen -, monikulttuurinen- ja tiedostava roolitus. Kyseisten näkökulmien tuominen suomalaiseen näyttämötaiteeseen on paitsi ajankohtaista myös arvokasta alan kehittymisen kannalta. Väitöstutkimus avaa aiheeseen liittyvää ja jatkuvasti liikkeessä olevaa terminologiaa, ja se hakee myös vaihtoehtoisia termejä lyhenteelle BIPOC. Tutkimuksessa etsitään käytännön kokeilujen avulla vastauksia siihen, miten teatteriohjaaja voi olla mukana luomassa entistä moninaisempaa näyttämöä ja miten globaaleja sekä yhteiskunnallisia aiheita käsittelevissä esityksissä voisi välttää stereotypioiden vahvistamista.