Transimperiaalinen näkökulma liikkuvuuteen, materiaalisuuteen ja tilan rakentumiseen Suomen suuriruhtinaskunnassa, n. 1860–1918

Application summary

Hankkeessa tutkitaan Suomen suuriruhtinaskuntaa imperiaalisen ja transimperiaalisen liikkuvuuden tilana Krimin sodan päättymisen ja ensimmäisen maailmansodan välisinä vuosikymmeninä. Tuolloin Suomen asema osana Venäjän keisarikuntaa muuttui merkittävästi ja Venäjän imperiumi ja sen globaali asema olivat murrostilassa. Teollistuva, byrokratisoituva ja uusia alueita kolonisoiva imperiumi pani ihmisiä, esineitä ja ajatuksia ennennäkemättömään liikkeeseen ja linkitti myös Suomen alueen osaksi transimperiaalisia verkostoja. Vaikka autonomian ajan tutkimuksessa on pitkään korostettu ns. valtakunnallista näkökulmaa ja viime vuosina myös nostettu esiin ylirajaisuuden merkitystä, ei liikkuvuuden imperiumien rajat ylittävään tai materiaaliseen puoleen ole aiemmin kiinnitetty huomiota. Transimperiaalisen ulottuvuuden tutkimus ja arkipäiväisten materiaalisuuksien analyysi ovat kuitenkin keskeisiä pyrittäessä ymmärtämään millä tavalla ihmisten, asioiden ja tiedon liikkuvuus – tai liikkumattomuus – ovat vaikuttaneet modernin maailman rakentumiseen. Hankkeen tavoitteet ovat: 1. Analysoida liikkuvuuden ja tilan tuottamista Suomen suuriruhtinaskunnassa osana transimperiaalisia ja ylirajaisia ihmisten, asioiden ja tiedon liikkumisen verkostoja. 2. Soveltaa globaalin mikrohistorian ja uusmateriaalisen tutkimuksen menetelmiä ihmisten liikkuvuuden hallinnoimiseen tutkimukseen. 3. Laajentaa ymmärrystä “Suomen” ja “suomalaisuuden tilan” tuottajista tutkimalla siirtolaisten ja marginalisoitujen ihmisryhmien liikkumista ja näiden tilan tuottamisen materiaalisia käytäntöjä transimperiaalisina prosesseina. Globaalin mikrohistorian ja materiaalisuuden analyysin näkökulmia soveltaen tutkimme yksittäisiä liikkuvia ihmisiä ja ihmisryhmiä heidän materiaalisissa tiloissaan. Tutkimusaineisto koostuu tekstiaineistoista ja visuaalisista materiaaleista eli valokuvista, kartoista ja muista kuvista. Tutkimushankkeen tulokset raportoidaan artikkeleina, monografian sekä väitöskirjana.