Torjutut, hiljaiset ja kuulluksi tulleet: Lasten kaltoinkohtelun kokemus sijaishuollossa ja sen julkituonnin esteet ja mahdollisuudet vuosina 1950–2025

Application summary

Suomi on sitoutunut edistämään hyvää, väkivallatonta ja turvallista lapsuutta. Uuden kansallisen lapsistrategian keskeisiä tavoitteita on vakiinnuttaa työtapoja väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi kaivataan tietoa yksilöllisistä, kulttuurisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä, jotka vaikeuttavat ja toisaalta luovat mahdollisuuksia kaltoinkohteluun puuttumiseen. Tämä tiedonpuute nousi esiin jo lastensuojelun menneisyysselvityksessä (Hytönen, Malinen ym. 2016). Kuulluksi -hankkeessa tutkitaan ja puhutaan siitä, mistä on vaikeata puhua, nuoria ja lastensuojelun ammattilaisia kuullen ja osallistaen. Hankkeessa tutkitaan pitkällä aikavälillä (1950–2025) lasten sosiaali- ja hyvinvointivaltion kokemusta ja tilanteita, joissa lapset ja nuoret ovat turvan ja hoivan sijaan kohdanneet sijaishuollossa kaltoinkohtelua. Empiirisen tutkimuksen kohteeksi nostamme lasten ja nuorten pyrkimykset kertoa lastensuojelun epäkohdista, ja hyödynnämme siinä eri tiedon lajeja: a) historiallista analyysiä ja kontekstia, b) muistitietoa, c) kokemustietoa ja d) kehollista tietoa. Analysoimme lisäksi hallinnollisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rakenteita, jotka ovat luoneet puitteet kokemusten jakamiselle, kuuntelulle ja toisaalta ohittamiselle ja torjunnalle. Hankkeessa keskeiseen rooliin nousee tarinateatteri Storian ja osuuskunta ILME:n taidelähtöinen ja tutkimuseettisesti kestävä työskentely lastensuojelun eri-ikäisten kokemusasiantuntijoiden, sijaishuollossa olevien nuorten ja sote-ammattilaisten kanssa. Tutkijat tarjoavat taiteelliseen työskentelyyn tutkimushavaintoja ja käsitteitä, jotka auttavat osallistujia jäsentämään ja jakamaan henkilökohtaisia kokemuksiaan, niin puheena, tekstinä kuin taiteellisina tuotoksina. Kaltoinkohtelu ja sen kohtaaminen tuottaa usein hiljaisuutta – halutessaan osallistujat voivat tuoda hankkeeseen oman äänensä ja näin jakaa arvokasta kokemustietoa, joka avaa taas tutkijoille uusia näkökulmia ja tutkimuskohteita.