The Mechanisms, Motives and Changing Manifestations of Exclusion in Classical and Hellenistic Greece

Application summary

Selvitän tutkimuksessani klassisen (n. 480–330 eaa.) ja hellenistisen (n. 330–27 eaa.) kauden kreikkalaisten motiiveja sulkea yksilöitä ulos kansalaisyhteisöistään. Samalla jäljitän syitä julkisesta elämästä poistamisen motiiveissa ja instituutioissa tapahtuneille historiallisille muutoksille. Tärkeimmät tutkimusteemat liittyvät 1) kansalaisidentiteettiin ja ihannekansalaisen kriteereihin, 2) yhteisöstä ulossulkemisen emotionaalisiin ja rankaiseviin motiiveihin sekä 3) vihamielisyyden ja aggression kontrollointiin yhtenä yhteisöstä sulkemisen motiivina. Viimeksi mainittu tutkimusteema liittyy sekä rankaisemisen aatehistoriaan että kunnian, häpeän ja hybriksen teemoihin, ja sitä tutkiessani pyrin selvittämään ristiriitaa henkilökohtaisen kunnian varjelemisen ja suorapuheisen, joskus loukkaavankin sanankäytön välillä. Samalla pyrin valottamaan myös poliittisen vakauden ja yhteisöstä karkottamisen välistä mahdollista yhteyttä. Tutkimukseni yhdistää poliittisten instituutioiden historian tutkimusta moraalisten, sosiaalisten ja uskonnollisten arvojen analyysiin. Analysoin, vertailen ja tulkitsen lähdekriittisesti epigrafisia, arkeologisia ja kirjallisia antiikin kreikkalaisia lähteitä konteksteissaan. Lisäksi hyödynnän sosiaalisen identiteetin teoriaa ottamalla teoreettiseksi lähtökohdaksi sen perusajatuksen, että ryhmät määrittelevät itseään jakamalla ihmiset ”meihin” ja ”heihin”. Yhteisöstä sulkemisen emotionaalisia motiiveja tutkiessani hyödynnän myös tunteiden tutkimusta.

Olen tuottanut apurahakauden aikana uutta aatehistoriallista tutkimustietoa tarkastelemalla julkisen aseman epäämiseen johtaneita järjestelmiä kuten ostrakismosta ja atimia-tuomiota yhteisön emotionaalisten ja rankaisevien tarpeiden ja motiivien näkökulmasta. Antiikin kreikkalaiset yhteisöllisen rankaisemisen ideologiat ja instituutiot ovat olleet paljolti tutkimatonta vyöhykettä nimenomaan aatehistoriallisesta ja sosiaalipsykologian näkökulmasta. Tekemäni tutkimus on paitsi paikannut tätä aukkoa, myös avannut uusia lupaavia näköaloja jatkotutkimuksen tekemiselle. Toteutin tutkimuksen Oulun yliopistossa, tieteiden ja aatteiden historian oppiaineessa ja tein kansainvälistä yhteistyötä merkittävien alan tutkijoiden kanssa. Olen julkaissut apurahakauden aikana viisi tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia, pitänyt kaksi tieteellistä esitelmää kansainvälisissä konferensseissa ja kirjoittanut englanninkielistä tieteellistä monografiaa. Lisäksi olen osallistunut tutkimusaiheeni kannalta relevantteihin konferensseihin ja työpajoihin sekä paikan päällä että etänä. Olen myös jatkanut kansainvälistä verkostoitumista ja esiintynyt erilaisille yleisöille. Olen päässyt tekemään työtäni tunnetuksi suurellekin yleisölle kertomalla tutkimuksestani esimerkiksi Ylen radiohaastattelussa.