Grants and residencies

Research

Suomen soiden karhukaisten monimuotoisuus ja käyttö bioindikaattorina soiden ennallistamisen seurannassa

Application summary

Soiden ennallistaminen on yksi merkittävimmistä keinoista luonnon monimuotoisuuden suojelussa Suomessa. Koska suot ovat merkittävimpiä maaekosysteemien hiilivarastoja, on niiden ennallistamisella merkitystä myös ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Koska olisi kallista ja aikaa vievää tutkia koko suolajiston vastetta ennallistamistoimiin, käytetään ennallistamistoimien onnistumisen seurannassa ja arvioinnissa hyödyksi erilaisia bioindikaattorilajeja. Biondikaattoriksi sopivat eliöt, jotka ovat herkkiä elinympäristössään tapahtuville muutoksille. Tutkimalla bioindikaattorilajien runsautta ja yhteisörakennetta ennallistetuilla soilla voidaan tehdä johtopäätöksiä ennallistamistoimenpiteiden onnistumisesta. Tämän vuoksi erilaisten bioindikaattorien tutkiminen ja kehittäminen on tärkeä osa soiden ennallistamismenetelmien kehitystä. Karhukaiset ovat pieniä eliöitä, jotka viihtyvät kosteissa maaelinympäristöissä, kuten metsänpohjan karikkeessa sekä jäkälien ja sammalten seassa. Vaikka karhukaisia on löydetty mitä moninaisimmista elinympäristöistä ympäri maailman, niiden ekologiaa ja monimuotoisuutta on tutkittu kuitenkin huomattavan vähän. Esimerkiksi Suomessa on tehty vain yksi karhukaisten monimuotoisuutta käsittelevä tutkimus 1970-luvulla, joka keskittyi metsäelinympäristöihin. Karhukaisista kuitenkin tiedetään, että ne elävät hyvin läheisessä vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa, jonka vuoksi niitä on käytetty menestyksekkäästi bioindikaattoreina. Tavoitteena on tutkia ensimmäistä kertaa karhukaisten monimuotoisuutta suomalaisilla soilla ja näin edistää luonnon monimuotoisuuden tuntemusta. Väitöskirjassa tutkitaan myös karhukaisten käytettävyyttä bioindikaattorina soiden ennallistamisen seurannassa, jolloin edistetään soiden ennallistamisen vaikutusten seurantaa. Tämän lisäksi selvitetään millaiset elinympäristön piirteet karhukaisten monimuotoisuuteen suoelinympäristöissä vaikuttavat, eli mitä elinympäristön piirteitä ne erityisesti ilmentävät.

Karhukaiset ovat pieniä selkärangattomia, joiden ekologiaa ja elinympäristöjä tunnetaan yhä huonosti. Erityisen vähän tiedetään karhukaisyhteisöistä soilla. Tässä väitöskirjahankkeessa selvitettiin karhukaisyhteisöjen vaihtelua eri suotyypeillä, erilaisten ympäristömuuttujien vaikutusta niihin, sekä vertailtiin karhukaisyhteisöjä luonnontilaisilla ojitetuilla ja ennallistetuilla soilla. Lisäksi arvioitiin karhukaisten tutkimukseen liittyvien menetelmien luotettavuutta. Karhukaisyhteisöjen vaihtelua soilla selitti pääasiassa suotyyppi, kun taas soiden mikrotopografialla oli suurempi merkitys joillekin yksittäisille karhukaissuvuille. Karhukaisyhteisöt erosivat ojitettujen ja luonnontilaisten vertailukohteiden välillä ja muistuttivat 11–16 vuotta sitten ennallistetuilla soilla enemmän ojitettujen, kuin luonnontilaisten soiden yhteisöjä. Lisäksi havaittiin, että pidempi näytteiden säilytysaika vähentää karhukaisten määrään sammalnäytteissä. Nämä havainnot osoittavat, että soiden karhukaisyhteisöjä muovaavat sekä laajemmin suotyyppeihin liittyvät että pienialaisemmin vaihtelevat ympäristömuuttujat, joka korostaa elinympäristöjen monimuotoisuuden merkitystä karhukaisyhteisöjen rakentumiselle ja ylläpitämiselle soilla. Karhukaisyhteisöt ovat alttiita soiden ojituksesta johtuvalle elinympäristöjen heikentymiselle, eikä ennallistaminen välttämättä palauta yhteisöjä tai ainakin palautuminen kestää kauan. Tutkimus havainnollistaa näytteiden säilyttämiseen ja karhukaisten eristämiseen liittyvien menetelmien merkitystä tutkimuksen tulosten luotettavuudelle. Yhteenvetona tämä väitöskirja luo perustaa soiden karhukaisyhteisöjen tutkimukselle. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että karhukaisyhteisöjen vaihtelun ymmärtäminen vaatii monien ympäristömuuttujien huomioimista ja huomattavan suuria näytemääriä, etenkin boreaalisten soiden kaltaisissa monimuotoisissa elinympäristöissä.

Back to Grants listing