Seiskan pojat – Avaus taidekritiikin uuteen muotoon.

Hankkeen aikana kaksi taidekriitikkoa / vapaata kirjoittajaa keskustelevat verkkoalustalla ajankohtaisista teoksista eri taiteenaloilta. Keskusteluissa kriitikoilla on lupa kysyä, jahkata ja avata henkilökohtaisia syitä näkemyksilleen. Pyrkimyksenä on tehdä tilaa aiempaa orgaanisemmalle taidekritiikille. Orgaaninen taidekritiikki on elävää ja kehittyvää. Sen suuntaa ei voi ennakoida. Keskustelu pitää kritiikin elossa estäen sitä jämähtämästä yksisilmäiseksi teoksen tuomioksi. Kriitikon ei tarvitse poteroitua puolustamaan näkemyksiään, vaan hänellä on oikeus erehtyä ja korjata itseään. Keskustelu-muotoon kirjoitettu kritiikki tuo lukijalle näkyviin taiteen ajattelemisen prosessimaisuutta. Keskusteluissa törmäytetään yhteen kriitikoiden erilaiset henkilöhistoriat, koulutustaustat, asiantuntemukset ja taidemieltymykset. Se on yritys purkaa yksittäisen kriitikon valta-asemaa taiteen vastaanotossa ja sijoittaa taidekritiikkiä uuteen, tavoitettavampaan ja tasavertaisempaan viitekehykseen. ”Seiskan pojat” viittaa yhteiskunnallisessa ja koulutuspoliittisessa keskustelussa paljon käytettyyn käsitteeseen ”kympin tytöt”. Kirjoittajat ovat entisiä peruskoulun keskinkertaisuuksia, jotka sittemmin yllättivät itsensä opiskelemasta taiteidentutkimusta. Näin nimettynä ja taustoitettuna hanke purkaa rajoja, joiden helposti nähdään vallitsevan taide- ja akateemisen maailman sekä ”tavallisen tallaajan” välillä. Samalla se pyrkii rakentamaan siltoja populaarin ja ja korkeakulttuurin välille.