Grants and residencies Research Sanoja ihmeellisten korpien kätköistä ja palavalta planeetalta. Runous luontokokemusten ja maailmanparannuksen kielenä Main applicant FM, väitöskirjatutkija Holopainen Reeta Amount of funding 30000 € Type of funding General grant call Fields Literature and verbal artSocietal environmental research Grant year 2022 Duration One year If you are this project's responsible person, you can sign in and add more information. Log in Share: Back to Grants listing Application summary Ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen, ympäristöfilosofian ja runoudentutkimuksen näkökulmia yleistajuistava tietokirja pureutuu runouden ekopotentiaaliin ja mahdollisuuksiin kestävämmän maailmasuhteen raivaamisessa. Suurelle yleisölle suunnattu teos esittelee, miten runous rakentaa ja kuvaa ihmisen suhdetta luontoon, sekä perustelee, miksi runoutta kannattaa ympäristökatastrofinkin äärellä lukea ja vaalia. Nuorten ympäristökasvatukseenkin soveltuvassa kirjassa lähestytään runouden luontosuhdetta suomalaisen runouden esimerkkien kautta: tarkasteluun pääsevät niin Aleksis Kiven Kanervala kuin myös päivänpolttava ilmastorunous. Kirjassa sukelletaan runouden vihreään lukemiseen sekä siihen, millaisia merkityksiä suomalaisen runouden luonto eri aikoina kantaa ja levittää. Teoksessa argumentoidaan, että runous avaa tilaa kokemukselliselle ja intiimille luontosuhteelle, jota esimerkiksi ekofenomenologian mukaan tarvitsemme aidosti ympäristöeettisen ja kestävän elämäntavan saavuttamiseen. Runouden lukeminen voi siis auttaa meitä paremman luontosuhteen ja maailman rakentamisessa. Kirjassa esitellään, miten suomalainen runous on eri aikoina kuvannut ympäristötunteita, ja ehdotetaan ekofenomenologian näkökulmia yleistajuistaen, että eläytyvälle lukutavalle antautumalla myös lukija voi syventää luontosuhdettaan kirjallisten ympäristötunteiden äärellä. Lisäksi kirjassa käsitellään runouden muutosvoimaa ja kantaaottavuutta vertailemalla ilmastokatastrofia ja lajikatoa kuvaavaa nykyrunoutta 1970-luvun vihreään runouteen. Kirjan tavoite on purkaa runouteen usein liitettyä vaikeatajuisuutta ja tehdä kaikenlaisille lukijoille näkyväksi, kuinka väkevästi ja tunnistettavasti runous on ympäristöissään kiinni. Kirjassa osoitetaan, että runous sanoittaa tunteita ja maisemia, joita me kaikki koemme liikkuessamme erilaisissa ympäristöissä ja havainnoidessamme muuttuvaa planeettaamme. Kirjan kirjoittaja Reeta Holopainen on ekokritiikkiin erikoistunut runoudentutkija ja runouskriitikko. Project report summary Kirjoitin Koneen Säätiön työskentelyapurahalla runouden ekopotentiaalia ja luonnon merkityksiä suomalaisessa runoudessa käsittelevää tietokirjakäsikirjoitusta. Teos ammentaa humanistisen ympäristötutkimuksen, erityisesti ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen viitekehyksestä. Työskentelin Koneen Säätiön rahoituksella 1.11.2023−31.10.2024. Käsikirjoituksen ensimmäisessä luvussa eli johdantoluvussa käsittelen runouden yhteiskunnallista merkitystä ja sitä, miten runous voi tänä päivänä osallistua ympäristöä käsittelevään keskusteluun sekä toisaalta auttaa jäsentämään yksilön henkilökohtaista ja kokemuksellista luontosuhdetta. Kirjan toisessa luvussa esittelen suomalaisen luontorunouden taustoja ja tarjoan läpileikkauksen siihen, minkälaisia erilaisia rooleja luonnolla on suomalaisessa runoudessa kansanrunoudesta 1900-luvulle tultaessa. Kirjan kolmannessa luvussa käsittelen ympäristörunouden, nykyrunouden ja modernistisen runouden valossa sitä, miten suomalaisessa runoudessa käsitellään erilaisia ympäristötunteita. Luvussa pohdin, miten runous voi kutsua lukijaa eläytyvään ja empaattiseen luontosuhteeseen. Kirjan neljännessä luvussa käsittelen suomalaista eläinrunoutta ja erityisesti sitä, miten suomalainen 1900-luvun jälkipuoliskon ja 2000-luvun eläinrunous purkaa ihmiskeskeisyyttä sekä kuvaa ihmisen ja eläimen välistä rakkautta ja kanssaeloa. Kirjan viidennessä luvussa esittelen ja analysoin suomalaista ilmastorunoutta eli 2000-luvulla julkaistua tuoretta, ekokriisiä käsittelevää runoutta. Kirjan Lopuksi-luvussa eli kuudennessa luvussa on määrä tarjota kokoava katsaus runouden kumoukselliseen voimaan ja siihen, miten runouden lukeminen voi parantaa ihmisen suhdetta maailmaan. Kirjoitusprosessi eteni Koneen Säätiön apurahakaudella hyvin, ja käsikirjoitus on nyt viimeistelyvaiheessa. Back to Grants listing