Ruokakansalaisuus kumppanuus- ja kotitarveviljelyssä: rakentuminen, merkitykset ja ruokajärjestelmän muutospotentiaalit

Ruoka herättää tunteita. Se on perustavanlaatuinen linkki ihmisten ja ei-inhimillisen luonnon välillä, se yhdistää kaikkia maapallon ihmisiä, on merkittävä osa kulttuureita, kanssakäymistä ja sosiaalista elämää, sekä osa identiteettiämme. Ruoka kytkeytyy myös moniin ympäristöllisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin kriiseihin. Tässä tutkimuksessa paneudun pienimuotoisen viljelyn rooleihin ja mahdollisuuksiin kestävässä ja reilussa ruokamurroksessa ruokakansalaisuuden näkökulmasta. Tutkimuskohteenani ovat kumppanuus- ja kotitarveviljelmät, joiden tavoitteissa ja toiminnassa tunnustetaan vallitsevan ruokajärjestelmän muutospyrkimys. Tarkastelen näissä toimimista kansalaisuutena ruokajärjestelmän kontekstissa. Ruokakansalaisuudella tarkoitan kansalaisten ruokaan ja ruokajärjestelmiin liittyvää toimijuutta, osallisuutta, ymmärrystä, tietoja ja taitoja sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ruokaan liittyvään päätöksentekoon. Näillä resursseilla on avainrooli kriisitilanteissa selviämisessä liittyen sekä käytännön ymmärrykseen ja osaamiseen että ns. henkiseen kriisinsietokykyyn. Reilu ruokamurros puolestaan tarkoittaa oikeudenmukaista siirtymää kohti kestäviä, ilmastoviisaita ja terveellisiä ruokajärjestelmiä. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten ruokakansalaisuus rakentuu tutkimuskohteena olevissa pienimuotoisen viljelyn muodoissa, millainen merkitys näillä ja niitä harjoittavilla ruokakansalaisilla on nykyisessä ruokajärjestelmässä ja toisaalta, millainen niiden rooli niillä voisi olla tulevassa ja väistämättömässä ruokamurroksessa. Ruokakansalaisuutta tarkastelevalle tutkimukselle on osoitettu olevan suuri tarve ja tiedon ja ymmärryksen tarve korostuvat, kun ruokakansalaisuuden merkitystä ja sen edistämisen tärkeyttä lisääntyvästi peräänkuulutetaan myös keskeisissä ruokaa koskevissa ohjelmissa ja strategioissa. Täsmälliset keinot kuitenkin usein puuttuvat. Vastauksia asettamaani tutkimustehtävään haen hyödyntämällä monimuotoista etnografista tutkimusvälineistöä.