Reading Experiences of Pain: Enactive and Social Perspectives on Narrative Fiction

Application summary

Postdoc-hanke tutkii kaunokirjallisten tekstien ja lukijoiden välistä vuorovaikutusta erityisesti kivun kokemusten esittämisen ja niiden välittämisen näkökulmasta. Se kehittää lukemisen teoriaa sekä uusia kriittisen, yhteiskunnallisesti orientoituneen lähilukemisen käytäntöjä enaktiivisen mielenfilosofian, lukemisen fenomenologian sekä uusformalististen teorioiden avulla. Sen sijaan, että lukeminen nähtäisiin ruumiittomana, yhteiskunnasta irrallisena toimintana, kysyn tutkimuksessa: Mitä lukeminen on ruumiillisesta ja tilanteisesta näkökulmasta? Millaista lukijuutta kipua ja traumaa kuvaavat tekstit kutsuvat ja miten tekstit ohjaavat lukemista? Millaista on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti tiedostava lähilukeminen, joka kiinnittää huomiota paitsi esteettisiin ja kerronnallisiin, myös teksteissä ilmeneviin poliittisiin rakenteisiin? Millaisia käytäntöjä kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus voivat tarjota kivun ja trauman kokemusten keskellä eläville ja niiden parissa työskenteleville? Tutkimus avaa kerronnallisia keinoja ja lukutapoja, jotka mahdollistavat tiloja, joissa kohdataan äärimmäisen henkilökohtaisina ymmärrettyjä fyysisen ja psyykkisen kivun kokemuksia. Lisäksi tutkimus luo konkreettisia metodeja kirjallisuuden hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa: tutkimuksen piirissä kehitettyä teoriaa ja teosanalyyseja sovelletaan lähilukemisen opettamiseen monitieteisessä kirjallisuuden opetuksessa.

Hanke tutki kaunokirjallisten tekstien ja lukijoiden välistä vuorovaikutusta erityisesti kivun kokemusten esittämisen ja välittämisen näkökulmasta. Se toi yhteen kertomuksentutkimusta ja kulttuurista ja lääketieteellistä kivun tutkimusta sekä ruumiillisen kognition tutkimusta ja feminististä/queer/crip-teoriaa. Tavoitteena oli vastata erityisesti kolmeen keskeiseen kysymykseen, joissa yhdistyivät käsitys lukemisen ruumiillisuudesta, kipua kuvaavien kaunokirjallisten esitysten tarkastelu sekä kirjallisuuspedagogiikka:

1) Mitä lukeminen on ruumiillisesta ja tilanteisesta näkökulmasta? Miten ymmärrys lukemisesta ruumiillisena toimintana suhteutuu aiempiin lukemisen teorioihin sekä empiirisiin tutkimuksiin?
2) Millä kerronnallisilla keinoilla kaunokirjalliset tekstit esittävät ja välittävät kokemuksia kivusta? Millaista lukijuutta kipua ja traumaa kuvaavat tekstit kutsuvat ja miten tekstit itse ohjaavat lukemistaan?
3) Millaista on yhteiskunnallisesti ja poliittisesti tiedostava lähilukeminen, joka kiinnittää huomiota paitsi esteettisiin ja kerronnallisiin, myös teksteissä ilmeneviin poliittisiin rakenteisiin? Millaisia käytäntöjä kirjallisuus ja kirjallisuudentutkimus voivat tarjota kivun ja trauman parissa työskenteleville kirjallisuudentutkimuksen ulkopuolella?

Projektin aikana kehitettiin erityisesti lähilukemisen teoriaa ja opetusta. Keskeiseksi projektissa nousivat vammaistutkimuksen ja crip-teorian näkökulmat ja sen pohdinta, miten lukea kivun kuvauksia tavoilla, jotka haastavat normatiivisia käsityksiä esimerkiksi kivusta ”rangaistuksena” tai kivun ”yksinäisyydestä”. Hankkeessa luotiin crip-lähilukemisen käsite, joka ottaa huomioon paitsi tekstin esteettiset yksityiskohdat, myös lukijan ruumiillisuuden ja lukemista ohjaavat yhteiskunnalliset normit. Kivun lähilukemista teoreettisesti käsittelevien julkaisuiden rinnalla projektissa luotiin soveltavaa kertomuksentutkimusta ja kerronnallisen lääketieteen opetuskäytäntöjä.