Proosateoksen kirjoittaminen ja kielellinen tutkimusmatka

Application summary

Kirjoitan romaanin 1. versiota. Keskityn arkkitehti-isoisän ja lapsenlapsen, nuorehkon arkkitehtinaisen, suhteeseen. Nainen kelpaa listaamaan sokeutuneen, merkkihenkilönä itseään pitävän isoisän ansioita. Osapuolia yhdistää eksakti kieli, mutta sateenkaarivähemmistöön kuuluva nainen ei koe sopivansa isoisän konservatiiviseen maailmaan ja kertoo elämästään niukalti, vaikka kaipaa ja etsii yhteyttä pian kuolevaan vanhukseen. Eri tavoin epätasa-arvoisen suhteen kautta aukeaa näkymä yhteiskuntaamme: sen olosuhteissa ja arvoissa tapahtuneisiin muutoksiin. Käsittelen normeja ajallisena ilmiönä, ehdollista rakkautta, miellyttämistä, luopumista sekä syyllisyyttä. Tarkastelen sukupolvien välistä kuilua sekä arvoja, niin jaettuja kuin eriäviä. Kelpaanko sellaisena kuin olen? Minua kiinnostavat proosan uudet muodot ja moninaiset ilmaisumahdollisuudet, ja tunnistan itsessäni tiettyä kapinaa, joka liittyy ko. romaanin kohdalla pyrkimykseeni olla luomatta teokselle mustavalkoista maailmaa. Hahmoissa, heidän tunteissaan ja arvoissaan, on oltava liikettä. Haluan rakentaa muodon, joka vastustaa selittävyyttä ja väkinäistä kronologisen kertomuksen perinnettä. Hahmotan tekstiä ennemminkin käsitekarttana, pilvenä tai tilana kuin janana. Keskiössä on kieli, sen tutkiminen ja venyttäminen. Olen luomassa kielimaailmaa, jossa on sijansa ammattisanastolla. Innoitusta olen saanut mm. vanhoista arkkitehtisuunnitelmista sekä pöytästandaareista ym. artefakteista, joista kumpuaa isoisän luokan kuvaus.

Vuoden aikana työskentelin romaanin parissa: Kirjoitin uutta tekstiä pitkin matkaa sekä tarkastelin erilaisia aineksen järjestelemisen tapoja, muotovaihtoehtoja. Aloitin myös yhteistyön kustannustoimittajan kanssa. Sain häneltä apurahakauden aikana palautetta kahdesta käsikirjoitusversiosta. Asettamani tavoitteet täyttyivät varsin hyvin.