“Nyt” ja “me” hegemoniakamppailuissa: ajan ja tilan politiikka Keskisessä Itä-Euroopassa

Application summary

Tutkimus tuo uuden näkökulman ja työkaluja hegemonian ja populismin tutkimukseen. Tähän asti populistiset liikkeet on ymmärretty niiden merkitysten kautta ja populismia on tutkittu "tyhjänä ideologiana". On toki tärkeä tunnistaa, miten esimerkiksi muukalaisvastaisuus valtavirtaistuu, mutta keskeistä näille liikkeille eivät ole merkitykset vaan uudet politiikanteon ja merkitysten luomisen ja kiinnittämisen tavat. Populistiset liikkeet haastavat ja luovat hegemoniaa. Tutkiessamme Keskistä Itä-Eurooppaa, huomasimme, että valtavirran populistirinnalle on tullut uusia liikehdintöjä. Nykyiset populismin ja hegemonianteoreetikoiden tarjoamat työkalut eivät riitä analysoimaan näitä merkityksenannon prosesseja. Hanke kehittää Weimarin tasavallan aikaan kirjoittaneen kulttuuriteoreetikon Walter Benjaminin teoreettisia käsitteitä. Niillä analysoimme, mikä merkitys on fyysisten paikkojen ja niiden monumenttien käytöllä politiikassa ja mielenosoituksissa, miten arkistointi ja uudelleen tuottaminen myös virtuaalitiloissa kiinnittävät merkityksiä ja tuottavat vahvan tunnesiteen. Miten "me" syntyy – tilassa? Benjaminin "Nyt-aika" mahdollistaa populismin klassikkoteoreetikko Laclaun teoriasta kehitetyn uuden anti-essentialistisen populismin formulan soveltamisen. Testikenttämme on nationalismin historiastaan tunnettu keskinen Itä-Eurooppa, jossa tarkastelemme historian, urheilun ja arkkitehtuurin käyttöä poliittisiin tarkoituksiin mutta myös uuden "meidän", LGTBQ+ yhteisön mobilisoitumista.