Grants and residencies

Research

Mustan kullan kirous: Tervakauppa vei Suomen kohti globaalia taloutta 1600-luvulla, mutta kuka siitä hyötyi?

Tämä tutkimusprojekti tarkastelee tervakaupan kautta Suomen ensiaskeleita globaaliin talouteen. Tutkimuksen tarkoitus on auttaa ymmärtämään, millä tavalla kansainvälinen kauppa rantautui Suomeen 1600-luvulla, ja ketkä tästä kaupasta hyötyivät. Tervakaupan globaalihistoriallinen näkökulma on kokonaan tuntematon aihe sekä suomalaisessa että kansainvälisessä historiantutkimuksessa. Hyödyntäen useita arkistokokoelmia Suomesta, Ruotsista ja Hollannista osoitan, että suomalaisesta tervasta tuli globaali vientituote jo neljäsataa vuotta sitten. Tutkimuksen teossa työskentelykielinä ovat ainakin hollanti, englanti, saksa, tanska ja ruotsi. Hallitsen sekä lähdemateriaalin että lähdekielet sujuvasti. Projekti vaatii kuitenkin pitkäaikaista paneutumista lähteisiin, joita ei koskaan aiemmin ole käytetty Suomen varhaismodernin globalisoitumisen tutkimiseen. Haenkin projektille kolmen vuoden rahoitusta.

Hankkeessa tutkin Uuden ajan alun tervakaupan kehitystä niin paikallisesti ruohonjuuritasolla Suomessa kuin isossa kansainvälisen kaupan viitekehyksessä. Hankkeen aikana olen pyrkinyt tuomaan uutta tietoa Uuden ajan alun tervakaupan tutkimukseen. Olen tutkinut merkittävää historiallista ajanjaksoa varhaismodernin globaalin kaupan kehittymisistä liike-elämän ja suurvaltapolitiikan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Maailmalla kasvanut, meriteitse tapahtuva kauppa lisäsi Suomessa valmistetun tervan massiivista kysyntää läpi vuosisadan. Maailmankaupan ekspansio kulki rinnakkain Ruotsin suurvallan rakentamisen kanssa. Ruotsi tarvitsi - sekä janosi - vaurautta ja valtaa.

Alankomaista löytyi pääomaa, kokemusta, verkostoja ja osaamista mm. tervakaupan skaalautumiseen, joten Ruotsin katseet kääntyivät kohti Manner-Eurooppaa. Hiljalleen alankomaalaisten yrittäjien kädenjälki näkyi laajasti Ruotsin suurvallan taloudessa eikä terva tehnyt tästä poikkeusta. Terva sitoi monet kansainvälisen kaupan toimijat ja intressit yhteen osaksi suurempaa uuden ajan alun prosessia, joka hiljalleen muovasi taloudellisia rakenteita Ruotsin suurvallan aikana. Tutkimusten edetessä on käynyt selväksi, miten tiivistä alankomaalaisten yrittäjien ja Ruotsin suurvallan rakenteissa toimineiden toimijoiden vuorovaikutus oli. Yhteydet olivat kauaskantoisia ja tervalla oli näissä yhteyksissä aivan keskeinen vaikutus. Aineisto osoittaa myös, että etenkin 1600-luvulla tervakaupan todelliset taloudelliset hyödyt valuivat laivojen ja tynnyrien mukana alankomaalaisten kauppiaiden kirstuihin.

Hanke, joka jäi ennalta suunniteltua lyhyemmäksi muuttuneiden työskentelyolosuhteiden johdosta, oli kaiken kaikkiaan onnistunut - etenkin, jos otetaan huomioon, että hanketta työstettiin käytännössä kesken pandemiaa. Tervan matka männystä kauppa- ja sotalaivojen matkaan on ollut todella inspiroiva, opettavainen ja jopa jännittävä tutkimuskohde. Teema ansaitsee jatkossa huomiota tutkijoilta ja toivon, että tulevaisuudessa ymmärrämme paremmin, miten merkittävä rooli tervalla on ollut pohjoismaisen globaalin kaupan kehityksessä jo aikana ennen teollistumista.

Back to Grants listing