Metsästäjä-keräilijöiden väestönkasvu, sen syyt ja seuraukset Suomessa 4500-3500 eaa.

Application summary

Tutkin väitöstyössäni metsästäjä-keräilijöiden väestönkasvua Suomessa 4500-3500 eaa. Ensimmäisessä osiossa etsin vastausta sellaisiin kysymyksiin kuin kasvoiko väestö todella ja jos kasvoi, kuinka paljon ja millä aikataululla. Toisessa osiossa painopiste on kysymyksessä ”miksi väestö kasvoi?” Kolmannessa osiossa tarkastelen väestönkasvun vaikutuksia metsästäjä-keräilijöiden elämän eri osa-alueisiin, joista tässä tutkimuksessa huomio on kiinnitetty talouteen, liikkuvuuteen ja sosiaaliseen organisaatioon. Voidakseni vastata edellä esitettyihin kysymyksiin, olen koonnut tarvittavat tiedot 220 kivikautisesta asuinpaikasta. Käytän väestömäärän korvikemuuttujina asuinpaikkojen lukumäärää ja niiden pinta-alojen summaa. Olen panostanut erityisen paljon asuinpaikkojen asutusvaiheiden ajoittamiseen. Hyödynsin tässä myös aoristista painotusta, Monte Carlo-simulaatiota ja vielä kokeiluvaiheessa olevaa, itse kehittämääni etäisyysanalyysia. Haen vastauksia tutkimuksen toisen ja kolmannen osion kysymyksiin soveltamalla tilastollisia menetelmiä, esimerkiksi korrespondenssianalyysia ja arvo-kokoanalyysia sekä testaamalla ihmisekologisia malleja. Työ poikkeaa Suomen aiemmista, aihepiiriä käsitelleistä tutkimuksista siinä, että lähestymistapana on tapaustutkimus. Tutkimusalueeksi on rajattu suppeahko kokonaisuus Pohjois-Karjalassa. Tällöin katse voidaan kohdistaa ihmisten väestönkasvun myötä läpielämiin muutoksiin yksittäisen metsästäjä-keräilijäyhteisön näkökulmasta ja saada, kenties, aiempaa tarkempaa tietoa yhteisön elämän eri osa-alueiden välisistä riippuvuussuhteista. Myös kansainvälinen tutkijayhteisö kaipaa lisää metsästäjä-keräilijätapaustutkimuksia tästä aiheesta. Työ on metodisesti kokeileva ja vie siten kivikauden väestötutkimuksen menetelmiä Suomessa askeleen eteenpäin.

Sain Koneen Säätiöltä joulukuussa 2022 kymmenen kuukauden työskentelyapurahan väitöstutkimukseni ”Metsästäjä-keräilijöiden väestönkasvu, sen syyt ja seuraukset Suomessa 4500-3500 eaa.” loppuun saattamista varten. Tarkoitukseni oli käyttää apurahakaudesta kahdeksan kuukautta kirjoittamiseen ja kaksi kuukautta viimeistelyyn. Kausi sijoittui ajanjaksoon 1.1.-31.10.2023.

Arvioin syyskuussa 2022, kun kirjoitin hakemukseni Koneen Säätiölle, että apurahakauden alkuun mennessä työn analyysiosuus olisi valmis ja voisin keskittyä kirjoittamiseen. Todellisuudessa analyysien viimeinen osuus, luuaineiston kokoaminen taulukoiksi ja sen analysointi, vei huomattavasti pidemmän ajan, kuin olin arvioinut. Käytin tähän osioon vielä neljä kuukautta apurahakaudesta. Kirjallisuuden lukemiseen, kirjoittamiseen ja tekstin muokkaukseen käytin noin kolme kuukautta. Liitteiksi ja tekstiin tulevien taulukoiden ja vuokaavioiden valmistukseen, eli työn viimeistelyosuuteen, käytin noin kaksi kuukautta. Kesälomaan kului puoli kuukautta ja loppuaika juokseviin asioihin, esimerkiksi kolmen apurahahakemuksen tekemiseen.

Työskentelyn onnistumisia oli mielestäni se, että väitöskirjan suuritöinen analyysiosuus viimein valmistui. Vaihe on tehty perusteellisesti ja huolellisesti ja työn jälki on mielestäni hyvää. Apurahakauden onnistumisia oli myös se, että työ eteni kohtalaisesti ja sain hankittua työskentelylle jatkorahoituksen. Suurin epäonnistuminen oli se, ettei työ lupauksestani huolimatta valmistunut. Olin arvioinut, jälleen kerran, työvaiheisiin kuluvan ajan huomattavasti alakanttiin. Syntynyt teksti, noin kolmekymmentä sivua, on viimeisteltyä, mutta olisin toivonut sivuja kertyvän enemmän.

Jatkorahoituksella työskennellessäni tavoitteeni on, että työn kirjoittamisvaihe olisi valmis elokuussa 2024.