Metsän moninaiset merkitykset koulussa eilen, tänään ja tulevaisuudessa

Miten olemme oppineet ajattelemaan metsästä kuten ajattelemme? Ovatko metsät ensisijaisesti "vihreätä kultaa", eliöiden koti, hiilinielu vai ihmisen virkistysalue? Miten rakentuu tulevaisuuden kestävä metsäsuhde? Koulutushistoriaa, ympäristökasvatusta ja valokuvataidetta yhdistävä hankkeemme osoittaa, että koulutus tarjoaa erinomaisia vastauksia ja ratkaisuja näihin ajassamme elintärkeisiin kysymyksiin. Hankkeemme on kuin kaksihaarainen petäjä. Ensimmäinen haara seisoo tukevasti tieteen ja tieteen yleistajuistamisen alalla. Tältä osin hankkeemme vertailee miten Suomen ja Ruotsin peruskoulun (yläkoulu) oppikirjat ovat kuvanneet metsän merkityksiä peruskoulun alusta tähän päivään (1972–2023). Metsäsuhdetta on tutkittu sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta tutkimuksemme on ensimmäinen koulutuksen metsästä tuottamia merkityksiä tutkiva hanke. Hankkeemme täyttää näin tärkeän tyhjiön ymmärryksessä siitä, miten käsityksemme metsästä ovat muotoutuneet. Vertailu kahden samantyyppisen mutta historioiltaan ja talousrakenteiltaan erilaisen metsäisen Pohjoismaan välillä tuottaa myös tietoa koskien sitä mikä on tyypillistä kullekin maalle, ja mikä erityistä. Petäjämme toinen haara kurottaa toiveikkaasti tulevaisuuteen lapsiin ja nuorisoon uskoen. Ytimenään sillä on koululaisille suunnattu ja koululaisten sekä ammattivalokuvaajan kanssa toteutettu valokuvanäyttely, joka pureutuu koululaisten metsäsuhteeseen. Tieteellisten artikkelien, sanomalehtiartikkelien sekä valokuvanäyttelyn (digitaalinen ja fyysinen) avulla luotaamme sitä, miten maidemme kansalaiset ovat peruskoulua käydessään opetettu ajattelemaan metsästä. Historiasta tulevaisuuteen kulkeva katsaus kytkeytyy Metsän puolella -panostuksen tavoitteisiin: se auttaa ymmärtämään ja monipuolistamaan metsäkeskustelun ääriasentoja. Avoin, kunnioittava metsäkeskustelu on avaintekijä ekologisesti ja taloudellisesti kestävän metsänkäytön ja metsäsuhteen rakentamisessa.