Grants and residencies

Research

Maanparannusaineiden vaikutus viljeltyjen turvemaiden kasvihuonekaasupäästöihin ja mikrobipopulaatioon

Application summary

Ojitetut turvemaat, erityisesti suopellot ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, kuten hiilidioksidin (CO2) ja dityppioksidin (N2O) lähteitä. Koska suopellot ovat alueellisesti Suomessa tärkeitä viljelymaita niiden kasvihuonekaasupäästöjen hillintään tulee löytää keinoja. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on tarkoituksena testata menetelmiä, joilla näitä kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää. Tutkimus on aloitettu osana kansainvälistä PEATWISE-projektia, ja hankkeessa testataan erilaisten maanparannusaineiden vaikutusta suopeltojen kasvihuonekaasupäästöihin, sekä vaikutusta suopeltojen maaperän mikrobiologiaan. Hankkeessa testataan puutuhkan, kipsin, kalkin sekä biohiilen lisäämisen vaikutusta. Kipsi, puutuhka ja biohiili ovat kaikki aineita joita syntyy sivutuotteena teollisuuden prosesseissa, ja niiden hyödyntämisellä on siis myös kierrätyksellinen vaikutus, mikäli niiden lisäämisen voidaan todeta hillitsevän suopeltojen kasvihuonekaasupäästöjä ilman että peltojen tuottavuus heikkenee. Hanke toteutetaan laboratoriokoe sarjana Itä-Suomen yliopistolla, Biogeokemian tutkimusryhmässä. Tutkimuksessa mitataan maaperänäytteiden kasvihuonekaasujen tuotantonopeutta inkubaatiokokeissa, sekä eristetään ja sekvenssoidaan maaperänäytteistä DNA:ta mikrobipopulaation rakenteen määrittämiseksi ennen inkubaatiokoetta ja sen jälkeen. Populaatiorakenteen tarkastelulla pyritään selvittämään erityisesti typenkiertoon osallistuvan mikrobipopulaation koostumusta, jota ei vielä täysin tunneta.

Apurahalla rahoitettu väitöskirjahanke on saatu osittain valmiiksi apurahakauden aikana. Apurahan hakija sai apurahakauden aikana valmiiksi kaikkien väitöskirjaan kuuluvien kolmen tieteellisen artikkelin kokeelliset osuudet. Aineisto ja tulokset kaikkiin kolmeen artikkeliin on myös saatu käsiteltyä ja tulkittua, ja ensimmäisen artikkelin käsikirjoitus on lähetetty alan julkaisuun vertaisarviointia varten. Valitettavasti COVID-19 pandemia hidasti väitöskirjatyöhön littyvien osakokeiden tekemistä siinä määrin, että väitöskirjaa ei saatu valmiiksi apurahakauden aikana. Apurahakauden aikana tehdyistä laboratorio- ja kenttäkokeista saatiin kuitenkin kerättyä mielenkiintoinen aineisto, jonka käsittely on jatkunut apurahakauden päätyttyä, ja väitöskirjatyö on tarkoitus saattaa loppuun, ja Jussi Ronkaisen on tarkoitus saattaa väitöskirja esitarkastukseen, kesään 2024 mennessä. Hankkeen aikana tehdyissä tutkimuksissa on saatu tuotettua uutta tietoa maanparannusaineiden vaikutuksista maaperän kasvihuonekaasupäästöihin, ja siitä, kuinka kasvihuonekaasupäästöt ovat yhteydessä maaperän mikrobipopulaation rakenteeseen. Hanke on siis onnistunut tulosten kannalta, vaikka sen kesto onkin venynyt.

Back to Grants listing